Kokoomus

[Cobol]

Jos katsotaan @Styge yksinasuvaa, peruspäiväralla vielä, niin 900 euron vuokralla ja jokunen kymppi vesimaksuun, sähköön ja terveyteen, tuo toimeentulotukea noin 793 euroa. Kyllä mä pitäisin yksinasuvallekin kohtuulisena sitä, että saa verottomana 793 euroa kuukaudessa + verollisena peruspäivärahan, noin 696 euroa kuukaudessa.

Jos putoaa peruspäivärahaltakin, KELA maksaa yllä olevilla kuluilla yksinäiselle 1 481 euroa verottomana. Tällöin kaikki omat tulot ja muut korvaukset ovat nollassa. Mitään takeita en luvuista anna, koska ne on KELA:n sivuilta löytyvällä laskurilla tehty. Tuskin ne kuitenkaan on kovin pielessä. Ja tähän voi saada mm. asumistukea päälle.

Ongelma on edelleen sama. Ei kannata mennä alle n. 2 100 - 2 500 tms brutto töihin, jos katsoo pelkkiä nettoja.

 

[JypFabu]

En oikein jaksaisi @JypFabu lukea, että työttömän tilanne on taloudellisessa mielessä niin heikko. Ei se ole, kun faktoja katsotaan

Muistatkos mitä kirjasin? Tilasto -> emävale. Ei riitä, että faktoja katsellaan, ne pitää myös ymärtää. Koko ajatushökötyksesi on helposti alas ammuttavissa. Mikäli väittämäsi (tilaston tukemana) olisi totta, koko helsingin keskiluokka lopettaisi työnteon saman tien, Koska, ihminen ei ole tyhmä, vaan aina etunsa ymmärtää. Näin ei ole tapahtunut, miksiköhän? Toisaalta, myöskään ylimalkaiset laskelmasi kaksilapsisen perheen menokuurista ei oikein sisällä evidenssiä siitä, eikä tästä. Oma empiria taas lapsiperheen päänä taas kertoo ihan toisista summista mitä jälkikasvuun on pakko sijoittaa, joten en yhtään ihmettele, ettei ryntäystä tukiviidakon helmaan ole syntynytkään.

Kuitenkin, lienee tosi, että syystä tai toisesta EU on kommentoinut useamman kerran, että viimesijaiset tuet ja työttömyysturva on liian alhainen heidän standardiensa mukaan, mutta meitin regiimi ilmeisesti miettii, että ei koske meitä, joku kuitenkin saattaisi päätyä ajattelemaan, että se kertoo jostakin todellisesta ja olevasta asiasta, miksipä muuten olisivat vaivaa lausumaan nähneet.

Sori @Cobol tällä kertaa et kyennyt samaan tilastonippusi kanssa haluamaasi vaikutusta, ehkä syynä oli, että ohitit todellisuuden niin susannakoskimaisesti, jotta kukaan voisi vakavissaan asiaa edes tuolla pohjalla ja noilla lukemilla tutkailemaan. Tarvitaan siis todellisuuden lihaa tilastoluurangon päälle, ennen kuin näkyvää syntyy.

 

[Cobol]

Sorry myös @JypFabu katsomme asiaa eri tavoin. Minä koitan kaivaa faktoja laskemineen. Niissä on tasan ne kulut ja tulot, jotka KELA huomioi. Ei tietenkään muita. Ei tästä kannata hermostua, sinulla on enempi sellainen ideologinen lähestyminen, kuten ennenkin.

 

[Fordél]

Kosken edustama aatemaailma tarvitsee polttoaineekseen ajatuksen siitä, että on olemassa hyviä ja huonoja ihmisiä; tätä dikotomiaa jalostetaan osoittamaan, onko ihminen laiska vai ahkera, menestynyt vai epäonnistunut, ja niin edes päin. Köyhät ovat Kosken silmissä epäonnistuneita ihmisiä - eivät mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia tai moniongelmaisia.

Ei sillä, etteikö kärjistetysti näin olisi, mutta sama dikotomia sopii mm. demareihin ja varmasti niitä on löydettävissä kaikista puolueista. Esimerkiksi demarille (kärjistetysti) rikkaat ovat ahneita ja vain omaa etuaan ajavia ihmisiä, jotka ovat monesti hyötyneet muiden ihmisten kustannuksella - eivät ahkeria, yhteiskuntaa kannattalevia ja muidenkin parasta ajattelevia ihmisiä.

Onneksi emme kuitenkaan elä vain kärjistetyssä ja stereotypisessä maailmassa vaan moni näkee myös ihmiset aidommin ja moniulotteisemmin.

 

[Cobol]

Laitan vielä kerran Elina Lepomäen mietteitä perustilistä. Sanoisin, että jos pitää Lepomäkeä(kin) kylmänä ja oikeistolaisena, kannattaa todellakin lukea, mitä hänellä on sanottavaa asiasta:

Kokoomuksen Lepomäki ei halua syyllistää työttömiä vaan räjäyttää koko järjestelmän: ”Hallituksella on tavoite, että tehdään erilaisia kiusaus­elementtejä” - Politiikka | HS.fi

 

[JypFabu]

Ei tästä kannata hermostua

Enhän minä hermostu, totean vain tosiasian, ettei kirjoittamasi korreloi vallitsevan todellisuuden kanssa lainkaan. Samaa sokeutta kuin hallituksessakin ja liki ollaan tuota Iranin ammoista tiedottajaa, jolla tilannearvio ei ihan menny tilastojen mukaan. Puita näkemättä et näe metsää, sillä metsä muodostuu puista.

 

[Petri1981]

Siitä sitten maksetaan ruoka, vaatteet, matkat, harrastukset, kännykät, tietokoneet, sähkö-, vesi- ja puhelinlaskut sekä muut yllättävät menot.

Tälläinen kertoo, että millaisessa yltäkylläisyydessä oikeasti meidän tukienkin varassa elävät, kun harrastelut, matkustelut ja tietokoneetkin pitäisi pystyä hankkimaan tuosta noin. Jotenkin tämä uikutus siis tuntuu todella epätodelliselta.

Jos verrataan Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin verrokkimaihin, niin köyhiä meillä ovat oikeasti esimerkiksi insinöörit. Meidän perusinsinöörin ostovoima on noin puolet Yhdysvaltalaisen perusinsinöörin ostovoimasta.

 

[Cobol]

Enhän minä hermostu, totean vain tosiasian, ettei kirjoittamasi korreloi vallitsevan todellisuuden kanssa lainkaan. Samaa sokeutta kuin hallituksessakin ja liki ollaan tuota Iranin ammoista tiedottajaa, jolla tilannearvio ei ihan menny tilastojen mukaan. Puita näkemättä et näe metsää, sillä metsä muodostuu puista.

No, en nyt oikein jaksaisi. Sinun todellisuutesi ei korreloi todellisuuden kanssa, siitä on kyse. KELA maksaa paljon siitä, että ihmiset eivät ole töissä. Laskelmia et voi kiistää, vaikka ne eivät tietenkään sisällä mm. ratsastustunteja, uutta telkkaria, jääkiekkoharjoituksia tai ryyppyreissuja. Näihin kaikkiin voi hakea erikseen tukea, mutta ne eivät ole lakisääteisiä. Toisin sanoen, esittämäni laskelmat olivat vain minimi, ei suinkaan maksimi.

Suomi poikkeaakin Pohjoismaista siinä, että täällä maksetaan suhteessa eniten työttömänä olemisesta. Muissa Pohjoismaissa maksetaan aktiivisesta työllistämisestä ja työllistymisestä enemmän kuin Suomessa. Tanskan mallia tanskalaisena versiona olisi ihan kohtuullinen uudistus.

Saat viimeisen sanan.

 

[Individual]

Tälläinen kertoo, että millaisessa yltäkylläisyydessä oikeasti meidän tukienkin varassa elävät, kun harrastelut, matkustelut ja tietokoneetkin pitäisi pystyä hankkimaan tuosta noin. Jotenkin tämä uikutus siis tuntuu todella epätodelliselta.

Noh, netti ja jonkinlainen säällinen tietokone kuuluu kyllä, uskaltaisin sanoa, ihmisoikeuksiin. Tai sitten digiloikassa pari ristiaskelta taaksepäin ja palvelut takaisin konttoreihin.

 

[Petri1981]

Noh, netti ja jonkinlainen säällinen tietokone kuuluu kyllä, uskaltaisin sanoa, ihmisoikeuksiin. Tai sitten digiloikassa pari ristiaskelta taaksepäin ja palvelut takaisin konttoreihin.

Olen samaa mieltä kanssasi. Joka tapauksessa näin kun ovat asiat, että tietokoneet pystytään hankkimaan ja harrastamaan, vierastan tätä uikutusta suomalaisen työttömän "köyhyydestä". Mielestäni tukien varassa ei pidä pystyä elämään "leveästi", niin kuin täällä on valitettu. Tuollainen luo jo itsessään massiivisen kannustinloukun.

Valmistumista ja työttömyystuelle ja pian työstä saatavaan palkkaan siirtymistä ystäväni kuvaili "stressitason 90% tippumiseksi".

Näin on asiat. Olin valmistumiseni jälkeen myös itse 3 kuukautta työtön työnhakija, ja se oli aivan perseestä. Tuo paperisota kelan kanssa oli vain sen verran vastenmielistä, että töihin oli pakko päästä, ja helpotus oli suuri kun töihin sitten pääsi. Itse taas pidin tätä itsessään jo kannustavana, että pääsee tuosta eroon. Jos työttömänä oloni olisi ollut "mukavaa", niin kuka tietää olisinko viihtynyt kauemminkin työttömänä. Työttömyyden ei mielestäni kuulu olla mukavaa.​

 

[olkikuukkeli]

Jos katsotaan @Styge yksinasuvaa, peruspäiväralla vielä, niin 900 euron vuokralla ja jokunen kymppi vesimaksuun, sähköön ja terveyteen, tuo toimeentulotukea noin 793 euroa. Kyllä mä pitäisin yksinasuvallekin kohtuulisena sitä, että saa verottomana 793 euroa kuukaudessa + verollisena peruspäivärahan, noin 696 euroa kuukaudessa.

En tiedä miten Helsingissä "kohtuullinen vuokra" määritellään, mutta kun ystäväni opinnot olivat vielä kesken ja hänen tukikuukautensa loppuivat ja avovaimonsa opiskeli, hän haki toimeentulotukea. Ihan kärkeen pitää sanoa, että sen saamisen ehdot ovat oikeasti tiukat, täytyy pystyä osoittamaan täydellinen varattomuus jne. Heille erikseen määriteltiin kohtuullinen vuokrataso (580€/kk kahdelta) ja elämiseen myönnetty rahamäärä oli niin tiukka, että vaati aidosti aika paljon miettimistä ja laskelmia omasta taloudesta selvitä seuraavaan tukeen. Lisäksi tarveharkintainen tuki tietää aina paperisotaa, pätkätöitä pitää varoa maksuliikenteen turvaamiseksi jne. Valmistumista ja työttömyystuelle ja pian työstä saatavaan palkkaan siirtymistä ystäväni kuvaili "stressitason 90% tippumiseksi".

En väitä, että sosiaaliturva olisi lähtökohtaisesti liian pieni, mutta liian byrokraattinen se on monelta osin, eikä se kyllä liian suurikaan ole jos elämisen mahdollisuuksia mietitään. Mutta joo, perustuloa odotellessa. Realistiset laskelmat siitä pitäisivät olla jo olemassa ja rattaiden pyöriä siihen suuntaan, että sellainen oikeasti otettaisiin käyttöön. Se olisi selkein, järkevin ja paras sote-uudistus koskaan.

 

[Fordél]

Olen samaa mieltä kanssasi. Joka tapauksessa näin kun ovat asiat, että tietokoneet pystytään hankkimaan ja harrastamaan, vierastan tätä uikutusta suomalaisen työttömän "köyhyydestä". Mielestäni tukien varassa ei pidä pystyä elämään "leveästi", niin kuin täällä on valitettu. Tuollainen luo jo itsessään massiivisen kannustinloukun.

Harva varmasti vaatiikaan sitä, että pitäisi pystyä elämään leveästi tukien varassa. Osalla tilanne on kuitenkin se, että joutuu oikeasti miettimään esimerkiksi voiko hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä tai onko varaa ruokaan, saati sitten lasten harrastuksiin. Tällöin ollaan ihan perimmäisten tarpeiden äärellä. Ja osa pystyy elämään ihan "mukavasti" tuilla.

Tämä keskustelu siitä, onko jokin tukisumma riittävä vai ei, on typerää. Ihmiset ovat erilaisia ja heidän elämänsä kustannukset ovat erilaisia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan vakavasti sairaan työttömän yksihuoltajan, jolla on lapsi tai lapsia elätettävänä, kustannukset ovat eri luokkaa kuin terveen syrjäseudulla asuvan henkilön, joka on parisuhteessa ja asuvat saman katon alla. Osaksi systeemi varmasti pystyy reagoimaan näihin eroavaisuuksiin, mutta aina ei ja syntyy niitä, jotka eivät saa kasaan riittävää toimeentuloa. Ja mukaan mahtuu myös aina niitä, jotka kusettavat systeemiä, mutta myös niitä, joilla hätä on täysin aitoa.

 

[JypFabu]

Saat viimeisen sanan.

Enpä tainnut saada. No, merkityksetön asia on tuo, enkä siksi ole kommentoinut koskaan.

Et tahtonut siis asiaa ymmärtää, jota rautalangasta sinulle väännettiin, no, se on oikeutesi. Kelalla on oma totuutensa, sillä suulla louskuttaen et ole milliäkään lähempänä todellisuutta, kuin tilastokäppyröilläsikään. Ilman puita et voi nähdä metsää pätee edelleen.

Kelan totuutta hokemalla et koskaan pä'äse kiinni oikeaan todellisuuteen, eikä vaihtoehtoisen totuuden hokeminen oikeen pidemmän päälle kanna, niinkuin sanalaskussa laitetaan: voit huijata joitakuita jonkun aikaa, mutta et kaikkia kaiken aikaa.

 

[Cobol]

Luulenpa @olkikuukkeli että opiskelijat ovat oma ryhmänsä. KELA:n sivujen mukaan: Jos et voi saada opintotukea tai muuta tukea, sinun pitää ensisijaisesti tulla toimeen muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella (esim. ansiotyöllä). Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea. Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen.

Ymmärtääkseni Lepomäki, Kokoomus, Soinivaara jne eivät ole ainoita, jotka haluavat uudistaa sosiaaliturvan. Demaritkin kauppaavat ns. yleisturva malliaan. Toiveita siis on, mutta katsotaan nyt, mitä nykyinen hallitus saa tai ei saa lopulta aikaan.

 

[olkikuukkeli]

Luulenpa @olkikuukkeli että opiskelijat ovat oma ryhmänsä. KELA:n sivujen mukaan: Jos et voi saada opintotukea tai muuta tukea, sinun pitää ensisijaisesti tulla toimeen muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella (esim. ansiotyöllä). Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea. Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen.

Niin, kaikkienhan pitäisi tulla ensisijaisesti toimeen jollain muulla. Tässä tapauksessa ystäväni oli kuitenkin tipahtanut perustoimeentulotuen piiriin.

 

[Walrus21]

Tälläinen kertoo, että millaisessa yltäkylläisyydessä oikeasti meidän tukienkin varassa elävät, kun harrastelut, matkustelut ja tietokoneetkin pitäisi pystyä hankkimaan tuosta noin. Jotenkin tämä uikutus siis tuntuu todella epätodelliselta.

Ei tässä ole kyse mistään leveän elämän vaatimisesta, vaan siitä, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevallekin taattaisiin tietty perustaso. Ei ole edes olemassa sellaista mahdollisuutta, että ttt:n varassa oleva rikastuisi laillisin keinoin.

Ei ole ensisijaisesti ihmisen oma syy, että kaikille ei riitä työtä, josta ollaan valmiita maksamaan; tämä on kapitalistisen talousjärjestelmän ominaispiirre, jota on tasoiteltava interventionistisella talouspolitiikalla.

Peruslähtökohta tulee olla kokonaishyvinvoinnin kasvun tavoittelu. Se onnistuu parhaiten siten, että rahaa sijoitetaan sinne, missä sille on suurin tarve. Jos henkilölä ei ole varaa tietokoneeseen, se voi estää häntä työllistymästä. Jos taas mielenterveysongelmaisella ei ole pääsyä sosiaalipalveluiden piiriin, hän tulee todennäköisesti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin jos hänelle tarjottaisiin tarvittavia mt-palveluita.

Kaikki tämä pohjaa Suomen perustuslakiin ja sosiaaliliberaaliin traditioon. Se on se viitekehys, joka on huomioitava yhteiskuntasuunnittelussa. Lisäksi on syytä muistaa, että suurin osa julkisen sektorin tulonsiirroista jyvitetään jo nyt keskituloisille palkansaajille.

Jos verrataan Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin verrokkimaihin, niin köyhiä meillä ovat oikeasti esimerkiksi insinöörit. Meidän perusinsinöörin ostovoima on noin puolet Yhdysvaltalaisen perusinsinöörin ostovoimasta.

Yhdysvalloissa on ideologisista syistä luotu paaria-luokka, jonka edustajaksi pääsee suurella todennäköisyydellä, jos sattuu syntymään väärään kotitalouteen.

Tällainen yhteiskuntapoliittinen järjestelmä on aikaansaanut mm. sen, että maailman vauraimmassa valtiossa elinajanodote on laskemaan päin. Verrattuna esim. universalistisen hyvinvointivaltioregiimin kannattajiin sen kyky luoda hyvinvointia, tasa-arvoisia lähtökohtia ja turvallisuutta on verrattain heikko.

 

[dana77]

Eivätkä ole. Tuo on vain jokin ihmeellinen fantasia jonka olet keksinyt. Julkinen sektori on todella vahvasti mukana markkinataloudessa. Mistä olet saanut ajatuksen että näin ei olisi?

Ihan esimerkin kannalta:

Julkisen sektorin sairaalat kilpailuttavat lääkäreitä ja hoitajia yksityisiltä yrityksiltä. Yksityinen sektori myös ostaa (tai oikea sana tässä olisi varmaan sakottaa) julkiselta sektorilta terveydenhoitopalveluita paikoissa missä sitä eivät itse kykene sopimuksen mukaan toteuttamaan. On myös fuusioita joissa yksityinen yritys suostuu määräajaksi ottamaan tietyn vastuun kunnan terveydenhoidosta kilpailutettua summaa vastaan. On myös kokonaisia kuntia jotka ulkoistavat terveydenuollon yksityiselle sektorille kilpailutuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa usein yli 20% budjetista.

Terveyden- ja sairaanhoito ovat vahvasti sidoksissa markkinatalouteen.

Terveyden- ja sairaanhoidolla on joitakin liittymäkohtia markkinatalouteen, mutta ne eivät minkään markkinatalaouden periaatteella toimi. Ne tekevät käytännössä parinkymmenen miljardin euroa taloudelliset tappiot vuosittain toiminnallaan ja valtio kuittaa kulut. Missä todellisuudessa tuo on markkinataloutta?? Nehän ovat siis käytännössä melkein kuin Helsingin Jokerit paitsi, että tappio on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ja vielä moninkertainen.

Entäs sitten kunnallispuolella oleva tiehallinto? Varsinkin haja-asutusalueella kuntien on pakko ulkoistaa tiehuoltoa. On aivan tavanomaista että paikallisen urakoitsijan suurin työnantaja on kunta joka on kilpailutettu neljää muuta paikallista urakoitsijaa vastaan.

Koulukuljetukset alueilla, missä julkiset ei kulje, ovat käytännössä aina paikallisten taksien hallinnassa. Tämäkin tapahtuu kilpailutuksen kautta.

Kun kaupunki lähtee rakentamaan asuinalueita on siellä aina valta-osa kysynnän ja tarjonnan lain perusteella tulleita urakoitsijoita. Heidät on normaalisti kilpailutettu. Näissäkin puhutaan budjettitasolla suurista sitoumuksista.

Viimeksi kun kotikyläni kunnantalo remontoitiin, sen remontin teki ensin paikallinen ryhmä joka kilpailutettiin ja sen jälkeen meidän liike kalusti sen, myöskin kilpailutuksen jälkeen.

Tien käyttö on ilmaista, koulukuljetukset ovat ilmaisia, kaupunkitalon käyttö ei ole maksullista asiakkaille. Aika erikoisia toimijoita markkinataloudessa, joka selittyy sillä että ne eivät sellaisessa elä.

Paitsi viimeinen osuus. Lääkäriliitto osaltaan vastustaa sisäänoton kasvattamista juurikin näillä perusteilla. Mutta se ei ole lähestulkoonkaan se suurin syy.

Kyllä se vaan taitaa olla. Ainakin ne muut perustelut ovat silkkaa paskaa. Väestö vanhenee ja tarve lääkäreille kasvaa. Tälläisista lausunnoista pitäisi tulla potkujen lisäksi tulla turpaan ja julkinen häpäisy:
'Varatoiminnanjohtajan mukaan liian suuri lääkärien määrä nostaa terveydenhuollon kustannuksia, koska ”mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän määrätään lääkkeitä ja hoitoja." '
Olen silti joskus yhtä tyhmän taksikuskin tavannut, mutta hänen kohdallaan olin ymmärtäväisempi.

Samasta syystä lääkäriliitto vastustaa sitä, että jotkut erikoissairaanhoitajat voisivät kirjoittaa reseptejä selviin tapauksiin.

 

[scholl]

Koski edustaa kokoomuksen talousoikeistolaista konservatiivisiipeä, jolle politiikan tekeminen on dogmaattista vastakkainasettelua ja ideologisia iskulauseita monimutkaisiin ongelmiin.

Jotta kokoomus houkuttelisi keskuuteensa riittävästi äänestäjiä, on se pakotettu ylläpitämään maltillista sosiaaliliberaalilinjaa, joka ainakin näennäisesti edustaa varteenotettavaa vaihtoehtoa suurille ihmismassoille. Mikäli kannatusta tulisi muilla tavoin, olisi puolue tällaisten susannakoskien linjoilla.

Kosken edustama aatemaailma tarvitsee polttoaineekseen ajatuksen siitä, että on olemassa hyviä ja huonoja ihmisiä; tätä dikotomiaa jalostetaan osoittamaan, onko ihminen laiska vai ahkera, menestynyt vai epäonnistunut, ja niin edes päin. Köyhät ovat Kosken silmissä epäonnistuneita ihmisiä - eivät mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia tai moniongelmaisia.

Koski käsittelee haastateltua henkilöä ikään kuin tältä puuttuisi vain vähän tsemppihenkeä ja hyvä bisnesidea. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, että ihmiset ovat joko henkisten tai fyysisten rajoitteiden vuoksi ajautuneet huonoon asemaansa. Heillä ei ole työkykyä tai osaamista, josta markkinoilla oltaisiin valmiita maksamaan. Kyse ei ole siitä, etteikö heitä olisi kiinnostunut olla menestyneitä yhteiskunnan jäseniä.

Tämä ei vain istu Kosken edustamaan aatemaailmaan, jossa kaikki yksilöt ovat joko onnistuneita tai epäonnistuneita.

Minusta tuo on ihan höpöä. Minkä ihmeen takia Suomessa aina vedotaan johonkin epäkuranttiin marginaaliporukkaan? Miksi hitaimmat, tyhmimmät, sairaimmat tai muuten vain surkeimmat saavat aina määrätä tahdin?

Minä en hyväksy tätä! Koulussa mennään hitaasti eteenpäin, jottei kukaan putoaisi kärryillä. Jos puhutaan liikunnasta tai urheilusta, niin aina joku vetoaa siihen, että entä jos on ylipainoinen tms. Nyt vedotaan siihen, että joku on työtön ja monisairas.

Gaussin käyrän mukaan pitäisi katsoa isoa kuvaa ja jättää ne epäkurantit yksittäistapaukset huomioimatta. Pitäisi puhua perusterveistä ihmisistä, joita meillä on suurin osa kansasta. Heiltä pitää voida vaatia jonkinlaista suoritusta joka asiassa. Jos yrittää tosissaan, onnistuu riittävän hyvin. Ei se saa niin olla, että rimaa alennetaan sen takia, että meillä on jotain hemmetin yksittäistapauksia, joilla on kaikki mahdolliset ongelmat. Itseäni ainakin ottaa ihan suunnattomasti päähän tämä suomalainen tapa, jossa joka asiassa löydetään joku uuno jostain, joka ei kykene.

 

[ipaz]

Minusta tuo on ihan höpöä. Minkä ihmeen takia Suomessa aina vedotaan johonkin epäkuranttiin marginaaliporukkaan? Miksi hitaimmat, tyhmimmät, sairaimmat tai muuten vain surkeimmat saavat aina määrätä tahdin?

Siksi että sivistynyt yhteiskunta kulkee niiden hitaimpien vauhdin mukaan. Jos ja kun ne jäisivät jälkeen ja samalla putoisivat pois muun yhteiskunnan vauhdista, niin täälläkin olisi pummeja nukkumassa makuupusseissa Mantsulla ja slummeja jossain Vantaan takana.

Wikipedia: Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta.

 

[Cobol]

Jospa vaikka faktaa taas tähän väliin. Kuten pitääkin, Suomi kuuluu maihin, jotka hoitavat köyhyyttä erinomaisen hyvin ja Euroopassa olemme TOP-6 maa:

Tilastokeskus - 1. Köyhyys- tai syrjäytymisriski sekäkotitalouksien toimeentulo-ongelmat

Suomen osalta tilastot ovat jo päivittyneet, vaikka koko EU:sta ei uusia löydy. Vuonna 2015 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 896 000 henkilöä eli 16,4 prosenttia väestöstä, kun se tuossa tilastossa on 16.8 prosenttia.

Minusta henkisten vassarien inttäminen tilastoja vastaan sopisi käydä vaikka vassarien ketjuissa. Ei muuten, mutta mitään keskustelua ei voi saada esim ketjun aiheeseen liittyvästä Lepomäen tai Vartiaisen malleista, kun todellisuuden kieltäjät ovat taas runsain joukoin liikkeellä.

Euroopan tasolla Suomi on huippu hoitamaan köyhyyttä.

 

[Tadu]

Tää on kyllä hyvä keskustelu. Heitetään lukuja ja faktoja pöytään, niin ne kuitataan jollain "tilasto=emävale" paskalla. Ilmeisesti siis nykyinen tulotaso työttömille ei ole tämänkään palstan vasemmiston mielestä riittävä. Ei vaikka kotona istumisesta saa hyvin suurella todennäköisyydellä enemmän kuin vaikka siivoamisesta. Miksi ihmiset sitten käyvät siivoamassa? Koska tässä maassa on kunnollisia ihmisiä, jotka eivät halua maata kotona. En kuitenkaan syytä työttömiä, vaan syytän järjestelmää. Vaikka vasemmisto ei tätä hyväksykään, nii mitä halvempaa työ on, sitä enemmän työntekijöitä palkataan. Työn määrä ei ole vakio. Se kasvaa ja laskee.

Aivan käsittämätöntä argumentointia toiselta puolelta.

 

[Walrus21]

Minusta henkisten vassarien inttäminen tilastoja vastaan sopisi käydä vaikka vassarien ketjuissa. Ei muuten, mutta mitään keskustelua ei voi saada esim ketjun aiheeseen liittyvästä Lepomäen tai Vartiaisen malleista, kun todellisuuden kieltäjät ovat taas runsain joukoin liikkeellä.

Ovatko tilastoiksi käypiä vain sellaiset, jotka sinä määrittelet ja joiden kontekstin sinä rajaat?

Euroopan tasolla Suomi on huippu hoitamaan köyhyyttä.

Tätä ei varmaan kukaan kiistäkään. Suomi on aktiivisen tulonsiirtopolitiikan ja tehokkaan yhteiskuntasuunnittelun vuoksi onnistunut nousemaan kehittyneiden maiden kastiin.

Tässä keskustellaan nyt laajemmin niistä poliittisista voimista, jotka kyseenalaistavat hyvinvointivaltiomallin. Susanna Koski on eittämättä yksi näistä. Lepomäki on vähän monimutkaisempi tapaus, mutta hänkin tuntuu operoivan aika oikeistolaisella agendalla. Jää vähän vaikutelma, että köyhät toimivat siinä yhtälössä vain jonkinlaisena savuverhona, jolla peitellään omia pyrkimyksiä.

 

[Walrus21]

Ilmeisesti siis nykyinen tulotaso työttömille ei ole tämänkään palstan vasemmiston mielestä riittävä. Ei vaikka kotona istumisesta saa hyvin suurella todennäköisyydellä enemmän kuin vaikka siivoamisesta. Miksi ihmiset sitten käyvät siivoamassa? Koska tässä maassa on kunnollisia ihmisiä, jotka eivät halua maata kotona. En kuitenkaan syytä työttömiä, vaan syytän järjestelmää. Vaikka vasemmisto ei tätä hyväksykään, nii mitä halvempaa työ on, sitä enemmän työntekijöitä palkataan. Työn määrä ei ole vakio. Se kasvaa ja laskee.

Aivan käsittämätöntä argumentointia toiselta puolelta.

Ei työttömiä voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi. Osa heistä elelee varsin mukavasti ansiosidonnaisella, kun taas toiset kituuttavat toimeentulotuen varassa ja miettivät, voisiko päivittäisen lääkeannoksen puolittaa.

Ihmiset käyvät siivoamassa, koska siitä on lähes poikkeksetta henkilökohtaista hyötyä joko palkan, henkisen hyvinvoinnin, eläkekertymän tai työsuhde-etujen muodossa.

 

[Tadu]

Ei työttömiä voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi. Osa heistä elelee varsin mukavasti ansiosidonnaisella, kun taas toiset kituuttavat toimeentulotuen varassa ja miettivät, voisiko päivittäisen lääkeannoksen puolittaa.

Ihmiset käyvät siivoamassa, koska siitä on lähes poikkeksetta henkilökohtaista hyötyä joko palkan, henkisen hyvinvoinnin, eläkekertymän tai työsuhde-etujen muodossa.

Tuo on totta. Ansiosidonnaisen pituutta pitäisi lyhentää rajusti. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työntekoon. Siitä taisi olla jokin tutkimuskin, että valtaosa ansiosidonnaiselle päätyvistä työllistyy joko heti tai sitten ansiosidonnaisen päätyttyä. Kumma juttu!

 

[K.A.H]

En tiedä mistään tilastoista mitään, mutta kun katselee Suomessa liikkuessaan ympärilleen, ja pistää merkille kuinka älyttömästi jo keskiluokkaisilla ja jopa alempaa keskiluokkaa edustavilla ihmisillä on rahaa (asunnoista, autoista ja tavaramäärästä päätellen), niin ei meillä täällä pitäisi todellakaan olla mitään leipäjonoja, niin että toiset joutuvat sieltä ruokansa noutamaan. Minun puolestani esim. verotusta voisi sen verran kiristää, että sosiaaliturva nousee riittävälle tasolle, niin että jokaisen perustarpeet saadaan tyydytettyä. Suurempaa ongelmaa alkaa tulla, jos elämän kolhimat ihmiset alkavat kokea sellaista toivottomuutta ja arvottomuuden tunnetta, ettei ole enää mitään menetettävää.