Kokoomus

[JypFabu]

Mutta on vaikea ymmärtää puheita, joiden mukaan tulisi vaan jakaa rahaa, jotta ihmiset voisivat olla rauhassa työttömiä,

Josko kuitenkin se ajatus on, että se työttömyys koetaan jo lähtökohtaisesti iskuna ihmisen itsetuntoon, eikä se vastuunotto lyömällä lisää (syyllistäminen, köyhyyteen vääjäämättä johtava tukipolitiikka), johda muuhun, kuin vielä tehokkaampaan syrjäytymiseen ja pysyvämpään, kun se loppukin itsetunto on nuijittu maanrakoon. Tällä politiikalla luodaan vain ja ainoastaan vastakkain asettelua ja luokkayhteiskuntaa. Mutta jos yhteiskunta ymmärtää ja tajuaa hommasta jotakin ja varsinkin, jos sillä on aito halu asialle tehdä jotakin positiiviseen tulokseen pyrkimiseksi, se vaatii kaksi asiaa. Tulotaso tasolle, jossa sen työttömän ei tarvitse arpoa, ostaako leivän vai hammastahnaa ja sitten kuntoon ne rakenteet, jolla erilaisia polkuja pitkin ihmisen on mahdollista saada ote asioista, jotta syntyy se kyky ottaa sitä henkilökohtaista vastuuta itsestään. Varmaan tuo nykyistä enemmän kustantaisi, mutta mikä sen hyöty pidemmällä tähtäimellä olisi yhteiskunnalle riittävän positiivinen siihen sijoittamiseksi. Jotta sitten tyypillinen tänne kuuluva mutkuttelu ohitettaisiin, niin tottakai, joka ikisessä mallissa on se pieni ryhmä, jolle mikään toimi ei tuo yhteiskunnan toivomaa tulosta, mutta se on realiteetti, eikä argumenttina puolusta politiikkaa, jonka pyrkimyksenä tai väisrtämättömänä tulemana on pyrkiä kasvattamaan tuota pudokkaiden ryhmää luonnollisesta määräsrtään suuremmaksi, se vasta lopulta kalliiksi käy, vaikka lasku ei asap eteen tulekaan. keinoja on, halut puuttuu.

 

[Cobol]

Jotta ei turhaan keskustella, onko työttömällä heikko tulotaso, tässä peruslaskelma by KELA:

* 2 aikuista, 2 alle 10-v lasta
* Aikuisten päivärahat, yhteensä 699 euroa/kk
* Lasten perusosat, yhteensä 593 euroa/kk

Tulot yhteensä 1 292 euroa/kk.

Menot pääkaupunkiseutu, vuokra 1250 euroa/kk, toisen lapsen iltapäivähoito 350 euroa/kk. Vähän vesimaksuja, muutama kymppi lääkkeisiin ja sähköön.

Paljonko tulee KELA:n mukaan avustusta tuolla datalla, noilla kuluilla ja tuloilla?

Perustoimeentulotuki 1.5. - 31.5.2018 on yhteensä 1 873,42 e/kk. Tähän voinee saada edelleen vielä asumistukea päälle. Ilman sitäkin tuet yhteensä ovat 3 165 euroa/kk.

En oikein jaksaisi @JypFabu lukea, että työttömän tilanne on taloudellisessa mielessä niin heikko. Ei se ole, kun faktoja katsotaan.

Mitä tästä seuraa? Se mistä on puhuttu monta kertaa. Ei kannata ottaa työtä vastaan, ellei makseta heikosti koulutetulle suhteellisen paljon. Ja niinhän meillä tehdäänkin. Muussa tapauksessa tuet takaavat riittävän toimeentulon.

Ja tämä ei järkevää yhteiskunnan kannalta. Eikä työttömän, jos aikoo vielä töihin joskus päästä.

 

[olkikuukkeli]

Mutta on vaikea ymmärtää puheita, joiden mukaan tulisi vaan jakaa rahaa, jotta ihmiset voisivat olla rauhassa työttömiä, eivätkä silloin vaikkapa tappaisi tai ryöstelisi. Kun tätäkin asiaa on tutkittu ja päädytty siihen, että tuo tie johtaa syrjäytymiseen ja syrjäytyminen ulottuu seuraavaan (siis syntyvään) sukupolveen.

Näkisin, että työllistyminen on järkevä vastaus mm. Hiilamon raportin perusteella. Ja tietenkin siksi, että niille jotka eivät panostaan voi antaa tai ovat sen aikanaan antaneet, kyetään takaamaan perustoimeentulo.

Kokoomus haluaa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän - Juhana Vartiainen: ”Patistusta ja aktiivisuusvelvollisuuksia tulee olemaan”

Tuskin olemme juurikaan eri mieltä siitä, että ihmisiä ei saisi jättää oman onnensa nojaan kotiin syrjäytymään sillä verukkeella, että "hänellähän on rahaa ruokaan ja katto pään päällä". Varsinkin todella huono-osaiset tai pitkään työttömänä tarvitsevat osallistamistoimia ja hyötyvät niistä. Sen sijaan pidän täysin turhana kulueränä ja kiusaamisena esim. nykyisenkaltaista järjestelmää, jossa keppiä tulee mielivaltaisin perustein yksilön tilannetta huomioimatta, uusia hallintohimmeleitä joudutaan luomaan keventämisen sijaan (missä se normien purku oikein on?), työpaikkoja ei luoda lisää jne. Minulle tällainen edustaa lähinnä vain lisäbyrokratiaa ja yleisen vittuuntumisen aiheuttamista.

Onhan tässä toki hyötyjiäkin. Ystäväni eläkeputkeen yliopiston yt-neuvottelujen myötä 62-vuotiaana päätynyt n. 35 vuoden työuran tehnyt biologi suoritti "aktiivisuusvelvoitteensa" siten, että hänet ohjattiin "työnhakukonsultille", joka jo ensimmäisessä tapaamisessa sanoi, ettei hän voi opettaa mitään uutta hänen kaltaiselleen ihmiselle. No, seuraavat tapaamiset sovittiin kahviloihin ja kai tuossakin BKT kasvoi kun konsultti sai julkista rahaa palkkioihinsa...

Jos oikeasti halutaan tuloksia, niin silloinhan työllistämistoimiin pitäisi laittaa nykyistä paljon enemmän rahaa. Jos tarjolla olisi henkilökohtaista ohjausta esim. uusintakoulutukseen, työelämäkokeiluihin ja yrittäjyyteen oikean Tanskan mallin mukaisesti, niin silloin mahdollinen kepittäminenkin olisi oikeudenmukaisemmalla pohjalla. Nykyisellään tämä toiminta on hallituksen sotepolitiikasta tuttua jotain-tarttis-tehdä-räpistelyä, jossa järjestelmiä päädytään huonontamaan toimivammaksi tekemisen sijaan.

 

[Tadu]

Kamalaa lukea tuollaisia cobolin viestejä, joissa täysin ilman empatiaa lasketaan kuluja. Ei ihmiseen sijoitetut rahat ole kuluja! Ihmisvihaajan touhua.

 

[Cobol]

Jos oikeasti halutaan tuloksia, niin silloinhan työllistämistoimiin pitäisi laittaa nykyistä paljon enemmän rahaa. Jos tarjolla olisi henkilökohtaista ohjausta esim. uusintakoulutukseen, työelämäkokeiluihin ja yrittäjyyteen oikean Tanskan mallin mukaisesti, niin silloin mahdollinen kepittäminenkin olisi oikeudenmukaisemmalla pohjalla. Nykyisellään tämä toiminta on hallituksen sotepolitiikasta tuttua jotain-tarttis-tehdä-räpistelyä, jossa järjestelmiä päädytään huonontamaan toimivammaksi tekemisen sijaan.

Näinhän se pitäisi hoitaa. Ja yksityisin voimin. Sanon varovaisesti: prosessikuvauksesta ja johtamisesta lähtien aina erppejä myöten valtiolla eletään jossain MS DOS 6.2 vaiheessa.

Ja kiitokset @Tadu näin se menee :)

 

[Styge]

Jotta ei turhaan keskustella, onko työttömällä heikko tulotaso, tässä peruslaskelma by KELA:

* 2 aikuista, 2 alle 10-v lasta
* Aikuisten päivärahat, yhteensä 699 euroa/kk
* Lasten perusosat, yhteensä 593 euroa/kk

Tulot yhteensä 1 292 euroa/kk.

Menot pääkaupunkiseutu, vuokra 1250 euroa/kk, toisen lapsen iltapäivähoito 350 euroa/kk. Vähän vesimaksuja, muutama kymppi lääkkeisiin ja sähköön.

Paljonko tulee KELA:n mukaan avustusta tuolla datalla, noilla kuluilla ja tuloilla?

Perustoimeentulotuki 1.5. - 31.5.2018 on yhteensä 1 873,42 e/kk. Tähän voinee saada edelleen vielä asumistukea päälle. Ilman sitäkin tuet yhteensä ovat 3 165 euroa/kk.

En oikein jaksaisi @JypFabu lukea, että työttömän tilanne on taloudellisessa mielessä niin heikko. Ei se ole, kun faktoja katsotaan.

Mitä tästä seuraa? Se mistä on puhuttu monta kertaa. Ei kannata ottaa työtä vastaan, ellei makseta heikosti koulutetulle suhteellisen paljon. Ja niinhän meillä tehdäänkin. Muussa tapauksessa tuet takaavat riittävän toimeentulon.

Ja tämä ei järkevää yhteiskunnan kannalta. Eikä työttömän, jos aikoo vielä töihin joskus päästä.

Asiasta en nyt kovin eri mieltä ole, mutta kyllähän nuo lapset nostavat kokonaistuen määrää paljon. Lapset ja asuminen. Yksin asuvilla se sitten onkin hieman eri tarina. Toki tuossa jo osalle korkeastikin koulutetuista tulee vastaan se kysymys työn taloudellisesta kannattavuudesta. Toisaalta tuolle asumisen kalleudellekin pääkaupunkiseudulla voitaisiin tehdä jotain ja ilmeisen tehottamasti yritetään koko ajan tehdäkin. Eli rakentaa enemmän ja vastata paremmin kysyntään.

 

[Walrus21]

En ota kantaa siihen, mitä lapsiperheet kokonaisuudessaan Suomessa saavat tukina. Jos kuitenkin väitetään, että vaikkapa ttt:n varassa oleva ihminen olisi jotenkin taloudellisesti tukevassa asemassa, ollaan joko epärehellisiä tai todellisuudesta irrallaan.

Köyhä saa toimeentulotukea sen perusosan verran, joka on karvan alle 500e. Siitä sitten maksetaan ruoka, vaatteet, matkat, harrastukset, kännykät, tietokoneet, sähkö-, vesi- ja puhelinlaskut sekä muut yllättävät menot.

Tämän lisäksi voi saada universaaleja etuuksia, kuten lapsilisiä. Niitä saavat kuitenkin ihan kaikki riippumatta siitä, onko miljonääri vai köyhyysrajan alapuolella. Se että näitä koplataan yhteen ja yritetään osoittaa, että työtön monisairas olisi Suomessa jotenkin verrattain hyvässä asemassa, viittaa vahvaan asenteellisuuteen.

edit: niin, ja tämän lisäksi työn vastaanottaminen on enemmistölle ihmisistä taloudellisesti kannattava valinta riippumatta siitä, lisääkö se lyhyellä jänteellä absoluuttista tulotasoa vai ei. Ihmisillä yleisesti ottaen on halu mennä elämässä eteenpäin, ja se tapahtuu pääosin pyrkimällä työelämään.

 

[Cobol]

Jos katsotaan @Styge yksinasuvaa, peruspäiväralla vielä, niin 900 euron vuokralla ja jokunen kymppi vesimaksuun, sähköön ja terveyteen, tuo toimeentulotukea noin 793 euroa. Kyllä mä pitäisin yksinasuvallekin kohtuulisena sitä, että saa verottomana 793 euroa kuukaudessa + verollisena peruspäivärahan, noin 696 euroa kuukaudessa.

Jos putoaa peruspäivärahaltakin, KELA maksaa yllä olevilla kuluilla yksinäiselle 1 481 euroa verottomana. Tällöin kaikki omat tulot ja muut korvaukset ovat nollassa. Mitään takeita en luvuista anna, koska ne on KELA:n sivuilta löytyvällä laskurilla tehty. Tuskin ne kuitenkaan on kovin pielessä. Ja tähän voi saada mm. asumistukea päälle.

Ongelma on edelleen sama. Ei kannata mennä alle n. 2 100 - 2 500 tms brutto töihin, jos katsoo pelkkiä nettoja.

 

[JypFabu]

En oikein jaksaisi @JypFabu lukea, että työttömän tilanne on taloudellisessa mielessä niin heikko. Ei se ole, kun faktoja katsotaan

Muistatkos mitä kirjasin? Tilasto -> emävale. Ei riitä, että faktoja katsellaan, ne pitää myös ymärtää. Koko ajatushökötyksesi on helposti alas ammuttavissa. Mikäli väittämäsi (tilaston tukemana) olisi totta, koko helsingin keskiluokka lopettaisi työnteon saman tien, Koska, ihminen ei ole tyhmä, vaan aina etunsa ymmärtää. Näin ei ole tapahtunut, miksiköhän? Toisaalta, myöskään ylimalkaiset laskelmasi kaksilapsisen perheen menokuurista ei oikein sisällä evidenssiä siitä, eikä tästä. Oma empiria taas lapsiperheen päänä taas kertoo ihan toisista summista mitä jälkikasvuun on pakko sijoittaa, joten en yhtään ihmettele, ettei ryntäystä tukiviidakon helmaan ole syntynytkään.

Kuitenkin, lienee tosi, että syystä tai toisesta EU on kommentoinut useamman kerran, että viimesijaiset tuet ja työttömyysturva on liian alhainen heidän standardiensa mukaan, mutta meitin regiimi ilmeisesti miettii, että ei koske meitä, joku kuitenkin saattaisi päätyä ajattelemaan, että se kertoo jostakin todellisesta ja olevasta asiasta, miksipä muuten olisivat vaivaa lausumaan nähneet.

Sori @Cobol tällä kertaa et kyennyt samaan tilastonippusi kanssa haluamaasi vaikutusta, ehkä syynä oli, että ohitit todellisuuden niin susannakoskimaisesti, jotta kukaan voisi vakavissaan asiaa edes tuolla pohjalla ja noilla lukemilla tutkailemaan. Tarvitaan siis todellisuuden lihaa tilastoluurangon päälle, ennen kuin näkyvää syntyy.

 

[Cobol]

Sorry myös @JypFabu katsomme asiaa eri tavoin. Minä koitan kaivaa faktoja laskemineen. Niissä on tasan ne kulut ja tulot, jotka KELA huomioi. Ei tietenkään muita. Ei tästä kannata hermostua, sinulla on enempi sellainen ideologinen lähestyminen, kuten ennenkin.

 

[Fordél]

Kosken edustama aatemaailma tarvitsee polttoaineekseen ajatuksen siitä, että on olemassa hyviä ja huonoja ihmisiä; tätä dikotomiaa jalostetaan osoittamaan, onko ihminen laiska vai ahkera, menestynyt vai epäonnistunut, ja niin edes päin. Köyhät ovat Kosken silmissä epäonnistuneita ihmisiä - eivät mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia tai moniongelmaisia.

Ei sillä, etteikö kärjistetysti näin olisi, mutta sama dikotomia sopii mm. demareihin ja varmasti niitä on löydettävissä kaikista puolueista. Esimerkiksi demarille (kärjistetysti) rikkaat ovat ahneita ja vain omaa etuaan ajavia ihmisiä, jotka ovat monesti hyötyneet muiden ihmisten kustannuksella - eivät ahkeria, yhteiskuntaa kannattalevia ja muidenkin parasta ajattelevia ihmisiä.

Onneksi emme kuitenkaan elä vain kärjistetyssä ja stereotypisessä maailmassa vaan moni näkee myös ihmiset aidommin ja moniulotteisemmin.

 

[Cobol]

Laitan vielä kerran Elina Lepomäen mietteitä perustilistä. Sanoisin, että jos pitää Lepomäkeä(kin) kylmänä ja oikeistolaisena, kannattaa todellakin lukea, mitä hänellä on sanottavaa asiasta:

Kokoomuksen Lepomäki ei halua syyllistää työttömiä vaan räjäyttää koko järjestelmän: ”Hallituksella on tavoite, että tehdään erilaisia kiusaus­elementtejä” - Politiikka | HS.fi

 

[JypFabu]

Ei tästä kannata hermostua

Enhän minä hermostu, totean vain tosiasian, ettei kirjoittamasi korreloi vallitsevan todellisuuden kanssa lainkaan. Samaa sokeutta kuin hallituksessakin ja liki ollaan tuota Iranin ammoista tiedottajaa, jolla tilannearvio ei ihan menny tilastojen mukaan. Puita näkemättä et näe metsää, sillä metsä muodostuu puista.

 

[Petri1981]

Siitä sitten maksetaan ruoka, vaatteet, matkat, harrastukset, kännykät, tietokoneet, sähkö-, vesi- ja puhelinlaskut sekä muut yllättävät menot.

Tälläinen kertoo, että millaisessa yltäkylläisyydessä oikeasti meidän tukienkin varassa elävät, kun harrastelut, matkustelut ja tietokoneetkin pitäisi pystyä hankkimaan tuosta noin. Jotenkin tämä uikutus siis tuntuu todella epätodelliselta.

Jos verrataan Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin verrokkimaihin, niin köyhiä meillä ovat oikeasti esimerkiksi insinöörit. Meidän perusinsinöörin ostovoima on noin puolet Yhdysvaltalaisen perusinsinöörin ostovoimasta.

 

[Cobol]

Enhän minä hermostu, totean vain tosiasian, ettei kirjoittamasi korreloi vallitsevan todellisuuden kanssa lainkaan. Samaa sokeutta kuin hallituksessakin ja liki ollaan tuota Iranin ammoista tiedottajaa, jolla tilannearvio ei ihan menny tilastojen mukaan. Puita näkemättä et näe metsää, sillä metsä muodostuu puista.

No, en nyt oikein jaksaisi. Sinun todellisuutesi ei korreloi todellisuuden kanssa, siitä on kyse. KELA maksaa paljon siitä, että ihmiset eivät ole töissä. Laskelmia et voi kiistää, vaikka ne eivät tietenkään sisällä mm. ratsastustunteja, uutta telkkaria, jääkiekkoharjoituksia tai ryyppyreissuja. Näihin kaikkiin voi hakea erikseen tukea, mutta ne eivät ole lakisääteisiä. Toisin sanoen, esittämäni laskelmat olivat vain minimi, ei suinkaan maksimi.

Suomi poikkeaakin Pohjoismaista siinä, että täällä maksetaan suhteessa eniten työttömänä olemisesta. Muissa Pohjoismaissa maksetaan aktiivisesta työllistämisestä ja työllistymisestä enemmän kuin Suomessa. Tanskan mallia tanskalaisena versiona olisi ihan kohtuullinen uudistus.

Saat viimeisen sanan.

 

[Individual]

Tälläinen kertoo, että millaisessa yltäkylläisyydessä oikeasti meidän tukienkin varassa elävät, kun harrastelut, matkustelut ja tietokoneetkin pitäisi pystyä hankkimaan tuosta noin. Jotenkin tämä uikutus siis tuntuu todella epätodelliselta.

Noh, netti ja jonkinlainen säällinen tietokone kuuluu kyllä, uskaltaisin sanoa, ihmisoikeuksiin. Tai sitten digiloikassa pari ristiaskelta taaksepäin ja palvelut takaisin konttoreihin.

 

[Petri1981]

Noh, netti ja jonkinlainen säällinen tietokone kuuluu kyllä, uskaltaisin sanoa, ihmisoikeuksiin. Tai sitten digiloikassa pari ristiaskelta taaksepäin ja palvelut takaisin konttoreihin.

Olen samaa mieltä kanssasi. Joka tapauksessa näin kun ovat asiat, että tietokoneet pystytään hankkimaan ja harrastamaan, vierastan tätä uikutusta suomalaisen työttömän "köyhyydestä". Mielestäni tukien varassa ei pidä pystyä elämään "leveästi", niin kuin täällä on valitettu. Tuollainen luo jo itsessään massiivisen kannustinloukun.

Valmistumista ja työttömyystuelle ja pian työstä saatavaan palkkaan siirtymistä ystäväni kuvaili "stressitason 90% tippumiseksi".

Näin on asiat. Olin valmistumiseni jälkeen myös itse 3 kuukautta työtön työnhakija, ja se oli aivan perseestä. Tuo paperisota kelan kanssa oli vain sen verran vastenmielistä, että töihin oli pakko päästä, ja helpotus oli suuri kun töihin sitten pääsi. Itse taas pidin tätä itsessään jo kannustavana, että pääsee tuosta eroon. Jos työttömänä oloni olisi ollut "mukavaa", niin kuka tietää olisinko viihtynyt kauemminkin työttömänä. Työttömyyden ei mielestäni kuulu olla mukavaa.​

 

[olkikuukkeli]

Jos katsotaan @Styge yksinasuvaa, peruspäiväralla vielä, niin 900 euron vuokralla ja jokunen kymppi vesimaksuun, sähköön ja terveyteen, tuo toimeentulotukea noin 793 euroa. Kyllä mä pitäisin yksinasuvallekin kohtuulisena sitä, että saa verottomana 793 euroa kuukaudessa + verollisena peruspäivärahan, noin 696 euroa kuukaudessa.

En tiedä miten Helsingissä "kohtuullinen vuokra" määritellään, mutta kun ystäväni opinnot olivat vielä kesken ja hänen tukikuukautensa loppuivat ja avovaimonsa opiskeli, hän haki toimeentulotukea. Ihan kärkeen pitää sanoa, että sen saamisen ehdot ovat oikeasti tiukat, täytyy pystyä osoittamaan täydellinen varattomuus jne. Heille erikseen määriteltiin kohtuullinen vuokrataso (580€/kk kahdelta) ja elämiseen myönnetty rahamäärä oli niin tiukka, että vaati aidosti aika paljon miettimistä ja laskelmia omasta taloudesta selvitä seuraavaan tukeen. Lisäksi tarveharkintainen tuki tietää aina paperisotaa, pätkätöitä pitää varoa maksuliikenteen turvaamiseksi jne. Valmistumista ja työttömyystuelle ja pian työstä saatavaan palkkaan siirtymistä ystäväni kuvaili "stressitason 90% tippumiseksi".

En väitä, että sosiaaliturva olisi lähtökohtaisesti liian pieni, mutta liian byrokraattinen se on monelta osin, eikä se kyllä liian suurikaan ole jos elämisen mahdollisuuksia mietitään. Mutta joo, perustuloa odotellessa. Realistiset laskelmat siitä pitäisivät olla jo olemassa ja rattaiden pyöriä siihen suuntaan, että sellainen oikeasti otettaisiin käyttöön. Se olisi selkein, järkevin ja paras sote-uudistus koskaan.

 

[Fordél]

Olen samaa mieltä kanssasi. Joka tapauksessa näin kun ovat asiat, että tietokoneet pystytään hankkimaan ja harrastamaan, vierastan tätä uikutusta suomalaisen työttömän "köyhyydestä". Mielestäni tukien varassa ei pidä pystyä elämään "leveästi", niin kuin täällä on valitettu. Tuollainen luo jo itsessään massiivisen kannustinloukun.

Harva varmasti vaatiikaan sitä, että pitäisi pystyä elämään leveästi tukien varassa. Osalla tilanne on kuitenkin se, että joutuu oikeasti miettimään esimerkiksi voiko hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä tai onko varaa ruokaan, saati sitten lasten harrastuksiin. Tällöin ollaan ihan perimmäisten tarpeiden äärellä. Ja osa pystyy elämään ihan "mukavasti" tuilla.

Tämä keskustelu siitä, onko jokin tukisumma riittävä vai ei, on typerää. Ihmiset ovat erilaisia ja heidän elämänsä kustannukset ovat erilaisia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan vakavasti sairaan työttömän yksihuoltajan, jolla on lapsi tai lapsia elätettävänä, kustannukset ovat eri luokkaa kuin terveen syrjäseudulla asuvan henkilön, joka on parisuhteessa ja asuvat saman katon alla. Osaksi systeemi varmasti pystyy reagoimaan näihin eroavaisuuksiin, mutta aina ei ja syntyy niitä, jotka eivät saa kasaan riittävää toimeentuloa. Ja mukaan mahtuu myös aina niitä, jotka kusettavat systeemiä, mutta myös niitä, joilla hätä on täysin aitoa.

 

[JypFabu]

Saat viimeisen sanan.

Enpä tainnut saada. No, merkityksetön asia on tuo, enkä siksi ole kommentoinut koskaan.

Et tahtonut siis asiaa ymmärtää, jota rautalangasta sinulle väännettiin, no, se on oikeutesi. Kelalla on oma totuutensa, sillä suulla louskuttaen et ole milliäkään lähempänä todellisuutta, kuin tilastokäppyröilläsikään. Ilman puita et voi nähdä metsää pätee edelleen.

Kelan totuutta hokemalla et koskaan pä'äse kiinni oikeaan todellisuuteen, eikä vaihtoehtoisen totuuden hokeminen oikeen pidemmän päälle kanna, niinkuin sanalaskussa laitetaan: voit huijata joitakuita jonkun aikaa, mutta et kaikkia kaiken aikaa.

 

[Cobol]

Luulenpa @olkikuukkeli että opiskelijat ovat oma ryhmänsä. KELA:n sivujen mukaan: Jos et voi saada opintotukea tai muuta tukea, sinun pitää ensisijaisesti tulla toimeen muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella (esim. ansiotyöllä). Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea. Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen.

Ymmärtääkseni Lepomäki, Kokoomus, Soinivaara jne eivät ole ainoita, jotka haluavat uudistaa sosiaaliturvan. Demaritkin kauppaavat ns. yleisturva malliaan. Toiveita siis on, mutta katsotaan nyt, mitä nykyinen hallitus saa tai ei saa lopulta aikaan.

 

[olkikuukkeli]

Luulenpa @olkikuukkeli että opiskelijat ovat oma ryhmänsä. KELA:n sivujen mukaan: Jos et voi saada opintotukea tai muuta tukea, sinun pitää ensisijaisesti tulla toimeen muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella (esim. ansiotyöllä). Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea. Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen.

Niin, kaikkienhan pitäisi tulla ensisijaisesti toimeen jollain muulla. Tässä tapauksessa ystäväni oli kuitenkin tipahtanut perustoimeentulotuen piiriin.

 

[Walrus21]

Tälläinen kertoo, että millaisessa yltäkylläisyydessä oikeasti meidän tukienkin varassa elävät, kun harrastelut, matkustelut ja tietokoneetkin pitäisi pystyä hankkimaan tuosta noin. Jotenkin tämä uikutus siis tuntuu todella epätodelliselta.

Ei tässä ole kyse mistään leveän elämän vaatimisesta, vaan siitä, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevallekin taattaisiin tietty perustaso. Ei ole edes olemassa sellaista mahdollisuutta, että ttt:n varassa oleva rikastuisi laillisin keinoin.

Ei ole ensisijaisesti ihmisen oma syy, että kaikille ei riitä työtä, josta ollaan valmiita maksamaan; tämä on kapitalistisen talousjärjestelmän ominaispiirre, jota on tasoiteltava interventionistisella talouspolitiikalla.

Peruslähtökohta tulee olla kokonaishyvinvoinnin kasvun tavoittelu. Se onnistuu parhaiten siten, että rahaa sijoitetaan sinne, missä sille on suurin tarve. Jos henkilölä ei ole varaa tietokoneeseen, se voi estää häntä työllistymästä. Jos taas mielenterveysongelmaisella ei ole pääsyä sosiaalipalveluiden piiriin, hän tulee todennäköisesti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin jos hänelle tarjottaisiin tarvittavia mt-palveluita.

Kaikki tämä pohjaa Suomen perustuslakiin ja sosiaaliliberaaliin traditioon. Se on se viitekehys, joka on huomioitava yhteiskuntasuunnittelussa. Lisäksi on syytä muistaa, että suurin osa julkisen sektorin tulonsiirroista jyvitetään jo nyt keskituloisille palkansaajille.

Jos verrataan Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin verrokkimaihin, niin köyhiä meillä ovat oikeasti esimerkiksi insinöörit. Meidän perusinsinöörin ostovoima on noin puolet Yhdysvaltalaisen perusinsinöörin ostovoimasta.

Yhdysvalloissa on ideologisista syistä luotu paaria-luokka, jonka edustajaksi pääsee suurella todennäköisyydellä, jos sattuu syntymään väärään kotitalouteen.

Tällainen yhteiskuntapoliittinen järjestelmä on aikaansaanut mm. sen, että maailman vauraimmassa valtiossa elinajanodote on laskemaan päin. Verrattuna esim. universalistisen hyvinvointivaltioregiimin kannattajiin sen kyky luoda hyvinvointia, tasa-arvoisia lähtökohtia ja turvallisuutta on verrattain heikko.

 

[dana77]

Eivätkä ole. Tuo on vain jokin ihmeellinen fantasia jonka olet keksinyt. Julkinen sektori on todella vahvasti mukana markkinataloudessa. Mistä olet saanut ajatuksen että näin ei olisi?

Ihan esimerkin kannalta:

Julkisen sektorin sairaalat kilpailuttavat lääkäreitä ja hoitajia yksityisiltä yrityksiltä. Yksityinen sektori myös ostaa (tai oikea sana tässä olisi varmaan sakottaa) julkiselta sektorilta terveydenhoitopalveluita paikoissa missä sitä eivät itse kykene sopimuksen mukaan toteuttamaan. On myös fuusioita joissa yksityinen yritys suostuu määräajaksi ottamaan tietyn vastuun kunnan terveydenhoidosta kilpailutettua summaa vastaan. On myös kokonaisia kuntia jotka ulkoistavat terveydenuollon yksityiselle sektorille kilpailutuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa usein yli 20% budjetista.

Terveyden- ja sairaanhoito ovat vahvasti sidoksissa markkinatalouteen.

Terveyden- ja sairaanhoidolla on joitakin liittymäkohtia markkinatalouteen, mutta ne eivät minkään markkinatalaouden periaatteella toimi. Ne tekevät käytännössä parinkymmenen miljardin euroa taloudelliset tappiot vuosittain toiminnallaan ja valtio kuittaa kulut. Missä todellisuudessa tuo on markkinataloutta?? Nehän ovat siis käytännössä melkein kuin Helsingin Jokerit paitsi, että tappio on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ja vielä moninkertainen.

Entäs sitten kunnallispuolella oleva tiehallinto? Varsinkin haja-asutusalueella kuntien on pakko ulkoistaa tiehuoltoa. On aivan tavanomaista että paikallisen urakoitsijan suurin työnantaja on kunta joka on kilpailutettu neljää muuta paikallista urakoitsijaa vastaan.

Koulukuljetukset alueilla, missä julkiset ei kulje, ovat käytännössä aina paikallisten taksien hallinnassa. Tämäkin tapahtuu kilpailutuksen kautta.

Kun kaupunki lähtee rakentamaan asuinalueita on siellä aina valta-osa kysynnän ja tarjonnan lain perusteella tulleita urakoitsijoita. Heidät on normaalisti kilpailutettu. Näissäkin puhutaan budjettitasolla suurista sitoumuksista.

Viimeksi kun kotikyläni kunnantalo remontoitiin, sen remontin teki ensin paikallinen ryhmä joka kilpailutettiin ja sen jälkeen meidän liike kalusti sen, myöskin kilpailutuksen jälkeen.

Tien käyttö on ilmaista, koulukuljetukset ovat ilmaisia, kaupunkitalon käyttö ei ole maksullista asiakkaille. Aika erikoisia toimijoita markkinataloudessa, joka selittyy sillä että ne eivät sellaisessa elä.

Paitsi viimeinen osuus. Lääkäriliitto osaltaan vastustaa sisäänoton kasvattamista juurikin näillä perusteilla. Mutta se ei ole lähestulkoonkaan se suurin syy.

Kyllä se vaan taitaa olla. Ainakin ne muut perustelut ovat silkkaa paskaa. Väestö vanhenee ja tarve lääkäreille kasvaa. Tälläisista lausunnoista pitäisi tulla potkujen lisäksi tulla turpaan ja julkinen häpäisy:
'Varatoiminnanjohtajan mukaan liian suuri lääkärien määrä nostaa terveydenhuollon kustannuksia, koska ”mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän määrätään lääkkeitä ja hoitoja." '
Olen silti joskus yhtä tyhmän taksikuskin tavannut, mutta hänen kohdallaan olin ymmärtäväisempi.

Samasta syystä lääkäriliitto vastustaa sitä, että jotkut erikoissairaanhoitajat voisivät kirjoittaa reseptejä selviin tapauksiin.

 

[scholl]

Koski edustaa kokoomuksen talousoikeistolaista konservatiivisiipeä, jolle politiikan tekeminen on dogmaattista vastakkainasettelua ja ideologisia iskulauseita monimutkaisiin ongelmiin.

Jotta kokoomus houkuttelisi keskuuteensa riittävästi äänestäjiä, on se pakotettu ylläpitämään maltillista sosiaaliliberaalilinjaa, joka ainakin näennäisesti edustaa varteenotettavaa vaihtoehtoa suurille ihmismassoille. Mikäli kannatusta tulisi muilla tavoin, olisi puolue tällaisten susannakoskien linjoilla.

Kosken edustama aatemaailma tarvitsee polttoaineekseen ajatuksen siitä, että on olemassa hyviä ja huonoja ihmisiä; tätä dikotomiaa jalostetaan osoittamaan, onko ihminen laiska vai ahkera, menestynyt vai epäonnistunut, ja niin edes päin. Köyhät ovat Kosken silmissä epäonnistuneita ihmisiä - eivät mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia tai moniongelmaisia.

Koski käsittelee haastateltua henkilöä ikään kuin tältä puuttuisi vain vähän tsemppihenkeä ja hyvä bisnesidea. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, että ihmiset ovat joko henkisten tai fyysisten rajoitteiden vuoksi ajautuneet huonoon asemaansa. Heillä ei ole työkykyä tai osaamista, josta markkinoilla oltaisiin valmiita maksamaan. Kyse ei ole siitä, etteikö heitä olisi kiinnostunut olla menestyneitä yhteiskunnan jäseniä.

Tämä ei vain istu Kosken edustamaan aatemaailmaan, jossa kaikki yksilöt ovat joko onnistuneita tai epäonnistuneita.

Minusta tuo on ihan höpöä. Minkä ihmeen takia Suomessa aina vedotaan johonkin epäkuranttiin marginaaliporukkaan? Miksi hitaimmat, tyhmimmät, sairaimmat tai muuten vain surkeimmat saavat aina määrätä tahdin?

Minä en hyväksy tätä! Koulussa mennään hitaasti eteenpäin, jottei kukaan putoaisi kärryillä. Jos puhutaan liikunnasta tai urheilusta, niin aina joku vetoaa siihen, että entä jos on ylipainoinen tms. Nyt vedotaan siihen, että joku on työtön ja monisairas.

Gaussin käyrän mukaan pitäisi katsoa isoa kuvaa ja jättää ne epäkurantit yksittäistapaukset huomioimatta. Pitäisi puhua perusterveistä ihmisistä, joita meillä on suurin osa kansasta. Heiltä pitää voida vaatia jonkinlaista suoritusta joka asiassa. Jos yrittää tosissaan, onnistuu riittävän hyvin. Ei se saa niin olla, että rimaa alennetaan sen takia, että meillä on jotain hemmetin yksittäistapauksia, joilla on kaikki mahdolliset ongelmat. Itseäni ainakin ottaa ihan suunnattomasti päähän tämä suomalainen tapa, jossa joka asiassa löydetään joku uuno jostain, joka ei kykene.