Nyt lähti jo toisesta lauseesta niin kovasti laukalle että täytyy kyllä pyytää selvennystä. Eli siis työn hinta määrittelee sen paljonko sitä työtä on tehtävänä?
On taas ihmeellistä keskustelua. Kaikki ymmärtävät että tarjolla olevan työn määrä riippuu ihan suoraan sen hinnasta. Jos ihmisten palkkapyynnöt olisivat 100 euroa tunnissa ei käytännössä kukaan olisi töissä. Jos taas palkkapyynnöt ovat euron tunti, niin kysyntää riittäisi käytännössä kaikille (toki sillä ei elä). Niinpä selvää on, että tuolta väliltä löytyy työnhinta, jolloin työtä löytyy tarpeeksi monelle ja jolla jo elää. Kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla töissä. Eri syistä työkyvyttömät ihmiset saadaan elätettyä samoin kuin lapset ja vanhukset, mutta se edellyttää että työllisyysaste on tarpeeksi korkea eli luokkaa 75%-80%. Suomalaisilla ei ole mitään etuoikeutta kaikkien maailman kansojen joukossa tuudittautua siihen, että meille kuuluu joku tietty tulotaso. Meille kuuluu juuri se tason, jonka omalla osaamisellamme ansaitsemme. Jos suomalaiselle työlle ei ole kysyntää 12 euroa tunti, niin sitten hintaa on laskettava, piste.
Jokaisen joka valittaa, että työtä ei ole tarpeeksi tarjolla tulisi vaatia työn hinnan laskemista niillä aloilla tai koulutustasoilla joissa työttömyyttä on runsaasti,
Jos luet vielä kolmannen ja neljännen lauseenkin, niin siinä asia on selvitetty. Tarjolla olevan työn määrä riippuu siitä paljonko siitä maksetaan.Nyt lähti jo toisesta lauseesta niin kovasti laukalle että täytyy kyllä pyytää selvennystä. Eli siis työn hinta määrittelee sen paljonko sitä työtä on tehtävänä?
En tiedä, mitä keinoa tarkoitat, joten jätän tämän väliin ja vastaan huomenna, jos tarkennat.
Jos luet vielä kolmannen ja neljännen lauseenkin, niin siinä asia on selvitetty. Tarjolla olevan työn määrä riippuu siitä paljonko siitä maksetaan.
Idea ei ole sen kummempi kuin että jos minä laitan lehteen ilmoituksen, että ostan kultaa euron kilo niin vastauksia ei tule eli tarjontaa ei ole, mutta jos maksan miljoonan kilo niin joten alkaa tarjontaa löytymään.
Julkinen sektori ei toimi markkinataloudessa. Heillä on aika moniin hommiin monopoli, yksityisiä kirjaston hoitajia ei taida olla yhtään.Todellisuudessa palkalla ja työn määrällä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Palkalla ja työn vaativuudella on suhteellisen paljon korrelaatiota mutta silläkään ei selitetä kaikkia eroavaisuuksia.
Julkinen sektori ei toimi markkinataloudessa. Heillä on aika moniin hommiin monopoli, yksityisiä kirjaston hoitajia ei taida olla yhtään.
Silti väitteeni piti paikkaansa. Jos kirjastonhoitajia saisi euron tunti, niin minä palkkaisin kaikki ja laittaisin ne leikkaamaan nurmikkoa. Tai sihteereiksi.
Tarkoitan, että jos työttömien armeija olisi mahdollista osoittaa johonkin työhön jolla olisi tarkoitus, olisi sillä mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia työllistämiseen. Aktivoinniksi tarkoitetulla täysin järjettömällä puuhastelulla, ei myöskään ole minkäänlaista työllistävää vaikutusta.
Julkinen sektori ei toimi markkinataloudessa. Heillä on aika moniin hommiin monopoli, yksityisiä kirjaston hoitajia ei taida olla yhtään. Silti väitteeni piti paikkaansa. Jos kirjastonhoitajia saisi euron tunti, niin minä palkkaisin kaikki ja laittaisin ne leikkaamaan nurmikkoa. Tai sihteereiksi.
Julkinen sektori ovat suurelta osin irti markkinataloudesta. Kirjastot eivät esim tuota senttiäkään, joten markkinataloudessa ne eivät maksaisi kirjastontäteillekään senttiäkään. Sama pätee julkisiin sairaaloihin. He toimivat muilla perusteilla.Ei se siltikään pidä paikkaansa. Ajatus siitä että julkinen sektori olisi erillinen markkinataloudesta on naiivi. Sairaalat kilpailuttavat henkilökuntaa jatkuvasti isoilta yksityisiltä yrityksiltä. Tämä vain esimerkkinä.
En tiedä mikä pointti noilla esimerkeillä on oleviaan, mutta markkinataloudessa palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Koulutuksilla ja vaatimuksilla on siinä mielessä väliä, että mitä vaativampi koulutus tehtävään vaaditaan sitä vähemmän on tarjontaa ja korkeampi on palkka oletuksella että kysyntää on. Tämän takia mm. lääkäriliitto vastustaa sisäänoton kasvattamista sille tasolle kuinka paljon lääkäreitä tarvittaisiin.Päivittäistavarakaupan myyjä tienaa vähemmän kuin kouluttamaton apumies rakennusalalla. Rakennusinsinööri tienaa paremmin kuin palkanlaskija.
Jossain erikoisessa pseudo-kommunistisessa "koulutuksella ja vaatimuksella ei ole väliä" yhteiskunnassa tuo väitteesi voisi pitää paikkansa. Mitään tekemistä sillä ei ole tosimaailman kanssa.
Julkinen sektori ovat suurelta osin irti markkinataloudesta. Kirjastot eivät esim tuota senttiäkään, joten markkinataloudessa ne eivät maksaisi kirjastontäteillekään senttiäkään. Sama pätee julkisiin sairaaloihin. He toimivat muilla perusteilla.
En tiedä mikä pointti noilla esimerkeillä on oleviaan, mutta markkinataloudessa palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Koulutuksilla ja vaatimuksilla on siinä mielessä väliä, että mitä vaativampi koulutus tehtävään vaaditaan sitä vähemmän on tarjontaa ja korkeampi on palkka oletuksella että kysyntää on. Tämän takia mm. lääkäriliitto vastustaa sisäänoton kasvattamista sille tasolle kuinka paljon lääkäreitä tarvittaisiin.
Voisko ne vain lopettaa? Oikeisto ilman kotia, uskontoa ja isänmaata on vain puhdasta materialismia ja ihmisten määrittämistä tuotantoarvonsa mukaan eli siis välineinä, ei itsearvona. Hyvä ulostulo Koskelta, loogista puhetta.
vähiten ihmisiä tapetaan per asukas Itävallassa
Ei minulta tarvitse @JypFabu lupia kysellä mielestäsi olennaisemman tilaston kaivamiseen. Kaiva pois.
Ihan tilastoja kaivamatta, luulen, että ihminen kantaa sitä vastuuta itsestään sitä paremmin, mitä paremmat eväät siihen annetaan, se kuuluisa mahdollisuuksien tasa - arvo ja niin pois päin.
Mutta on vaikea ymmärtää puheita, joiden mukaan tulisi vaan jakaa rahaa, jotta ihmiset voisivat olla rauhassa työttömiä,
Mutta on vaikea ymmärtää puheita, joiden mukaan tulisi vaan jakaa rahaa, jotta ihmiset voisivat olla rauhassa työttömiä, eivätkä silloin vaikkapa tappaisi tai ryöstelisi. Kun tätäkin asiaa on tutkittu ja päädytty siihen, että tuo tie johtaa syrjäytymiseen ja syrjäytyminen ulottuu seuraavaan (siis syntyvään) sukupolveen.
Näkisin, että työllistyminen on järkevä vastaus mm. Hiilamon raportin perusteella. Ja tietenkin siksi, että niille jotka eivät panostaan voi antaa tai ovat sen aikanaan antaneet, kyetään takaamaan perustoimeentulo.
Kokoomus haluaa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän - Juhana Vartiainen: ”Patistusta ja aktiivisuusvelvollisuuksia tulee olemaan”
Jos oikeasti halutaan tuloksia, niin silloinhan työllistämistoimiin pitäisi laittaa nykyistä paljon enemmän rahaa. Jos tarjolla olisi henkilökohtaista ohjausta esim. uusintakoulutukseen, työelämäkokeiluihin ja yrittäjyyteen oikean Tanskan mallin mukaisesti, niin silloin mahdollinen kepittäminenkin olisi oikeudenmukaisemmalla pohjalla. Nykyisellään tämä toiminta on hallituksen sotepolitiikasta tuttua jotain-tarttis-tehdä-räpistelyä, jossa järjestelmiä päädytään huonontamaan toimivammaksi tekemisen sijaan.
Jotta ei turhaan keskustella, onko työttömällä heikko tulotaso, tässä peruslaskelma by KELA:
* 2 aikuista, 2 alle 10-v lasta
* Aikuisten päivärahat, yhteensä 699 euroa/kk
* Lasten perusosat, yhteensä 593 euroa/kk
Tulot yhteensä 1 292 euroa/kk.
Menot pääkaupunkiseutu, vuokra 1250 euroa/kk, toisen lapsen iltapäivähoito 350 euroa/kk. Vähän vesimaksuja, muutama kymppi lääkkeisiin ja sähköön.
Paljonko tulee KELA:n mukaan avustusta tuolla datalla, noilla kuluilla ja tuloilla?
Perustoimeentulotuki 1.5. - 31.5.2018 on yhteensä 1 873,42 e/kk. Tähän voinee saada edelleen vielä asumistukea päälle. Ilman sitäkin tuet yhteensä ovat 3 165 euroa/kk.
En oikein jaksaisi @JypFabu lukea, että työttömän tilanne on taloudellisessa mielessä niin heikko. Ei se ole, kun faktoja katsotaan.
Mitä tästä seuraa? Se mistä on puhuttu monta kertaa. Ei kannata ottaa työtä vastaan, ellei makseta heikosti koulutetulle suhteellisen paljon. Ja niinhän meillä tehdäänkin. Muussa tapauksessa tuet takaavat riittävän toimeentulon.
Ja tämä ei järkevää yhteiskunnan kannalta. Eikä työttömän, jos aikoo vielä töihin joskus päästä.