Kokoomus

  • 1 598 842
  • 13 080

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mielestäni työttömyyskorvaukset eivät ole syy pitkäaikaistyöttömyydelle. Pitkäaikaistyöttömyys kyllä helposti voi johtaa syrjäytymiseen. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kättä joka vetää ojasta, eikä kättä joka työntää takaisin ojaan.

Osin samaa mieltä, ennen kaikkea kädestä. Ainakin pääkaupunkiseudulla työttömyyskorvaukset ovat yhdessä erilaisten tukien kanssa osasyy työttömyyteen, koska asuminen on kallista. Ei kannata mennä töihin, ellei saa enemmän kuin toimeentulotuki + asumistuki + mahdollinen muu. Moni menee onneksi silti, vaikka ei "kannata", koska ymmärtää tilanteensa heikkenevän vuosien myötä.

Täystyöllisyys olisi toki ideaali tilanne, mutta sellaiseen emme tule koskaan pääsemään. Paitsi jos legitoimme orjuuden. Tämän hetken ongelma on se, että töitä ei ole. Monet vaativat siitä huolimatta vastikkeellisuutta. Heidän on henkisesti parempi olla, jos jotkut saavat hengissä pysymiseen vaadittavan korvauksen tekemällä työtä. Ihan sama onko sillä työllä mitään tarkoitusta. Monille varmasti kelpaisi se, että ensin toinen ryhmä kaivaa kuopan ja sitten toinen ryhmä tulee täyttämään kuopan.

Vastikkeellisuus tarkoittaa sitä, että kehittää omaa osaamistaan tai tekee vapaaehtoistyötä tai vastaavaa. Kun kirjoitat, että töitä ei ole, ja se on totta, eihän voida lähteä siitä, että työttömät + tukityöllistetyt, jotain 350 000 yhteensä, eivät sitten tee mitään. Ja tämä samaan aikaan, kun markkina vaatii yhä enemmän. Kun markkina ja työtön eivät kohtaa jatkossakaan, syrjäytyminen kiihtyy. Tätä on tutkittu ja on huomattu, että huono-osaisuus/syrjäytyminen periytyy jopa niin, että ei auta, jos perhe vaurastuu myöhemmin. Aivan lapsuus on ratkaiseva.

Ongelma on se, että mainittu keino ei millään tavalla paranna suomalaisia työmarkkinoita. Halukkuus palkanmaksuunkin saattaa vähentyä, jos orjatyövoimaa on tarjolla.

En tiedä, mitä keinoa tarkoitat, joten jätän tämän väliin ja vastaan huomenna, jos tarkennat.
 

teppana

Jäsen
PK-yrityksiä on yrityksistä kai yli 90 %:a ja työllistävät n. 60 %:a koko yritysten porukasta. Sinne mahtuu toki monenlaista "yrittäjää", mutta keskiverto pk-yritys lienee mukavampi työpaikka kuin iso (pörssi)yritys, monessa mennään kuitenkin inhimillinen näkökulma edellä.

Mutta tuo jutun henkilö ja vastaavat tapaukset, joku kuntoutus- ja elämänhallintakurssi, ehkä sitten on joku teoreettinen sauma työhön, ei ihminen saisi itseään tuohon jamaan ajaa.

Niin kyllähän pk-yritykset ovat se suurin työllistäjä. Mutta vaikka se firman toimari ajaa itsekin sitä maansiirtokonetta ei tarkoita että siellä olisi päättäjänä yhtään vähemmän "firman mies" kuin jonkin pörssiyrityksen toimitusjohtaja. Joku voisi väittää jopa että pörssiyrityksen toimarilla on vähemmän syitä olla "firman mies" kuin pk-yrityksen toimarilla joka käytännössä aina on joko täysi omistaja tai osa-omistaja.

Siitä missä on parempi olla töissä en ota kantaa. Tunnen ihmisiä jotka nauttivat olostaan kummassakin.
 

ipaz

Jäsen
Ei se koske pörssiyhtiöitä, ihan jokaista osakeyhtiötä tuo koskee. Samalla tavalla sitä osinkoa jaetaan riippumatta onko yhtiö listautunut pörssiin vai ei.

Kyllä mä uskon että se omistaja/yrittäjä, joka tekee päivittäin yhdessä töitä palkollistensa kanssa pitää heistä paljon parempaa huolta kuin pääkonttorin lasitornissa istuva CEO. Häntä kiinnostaa varmasti enemmän hyvinvoiva henkilöstö, kuin sitä kaveria joka on luvannut yhtiön hallitukselle tuottavan x määrän euroja tilikaudella. Toki myös pienyrityksissä on varmasti epäpätevää ja ahnetta omistajaa, mutta sellainen yrittäjä harvoin saa sitä parasta työntekijämateriaalia itselleen töihin.
 

teppana

Jäsen
Kyllä mä uskon että se omistaja/yrittäjä, joka tekee päivittäin yhdessä töitä palkollistensa kanssa pitää heistä paljon parempaa huolta kuin pääkonttorin lasitornissa istuva CEO. Häntä kiinnostaa varmasti enemmän hyvinvoiva henkilöstö, kuin sitä kaveria joka on luvannut yhtiön hallitukselle tuottavan x määrän euroja tilikaudella. Toki myös pienyrityksissä on varmasti epäpätevää ja ahnetta omistajaa, mutta sellainen yrittäjä harvoin saa sitä parasta työntekijämateriaalia itselleen töihin.

Niin tuohan on sitten vain mutua. Itseasiassa sellaiset työpaikat kuin Kone, Wärtsilä, Pekkaniska, Orion ja Nokia (ennen myyntiä) ovat suunnannäyttäjiä työntekijöiden hyvinvoinnissa eivät pelkästään Suomessa vaan maailmanlaajuisesti. Toki niitä hyviä paikkoja löytyy niin pienistä kuin isoistakin firmoista. Ei se yrityksen koko ole mikään tae työntekijän hyvinvoinnista kuten ei toimitusjohtajan alaisten määrä ole mikään mittari välittämiselle. Meillä on yritysjohtajia isoista ja pienistä firmoista. Osa heistä on mulkkuja ja osa heistä on empaattisia. Ainoa sama sitova asia heissä on osakeyhtiölaki.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
On taas ihmeellistä keskustelua. Kaikki ymmärtävät että tarjolla olevan työn määrä riippuu ihan suoraan sen hinnasta. Jos ihmisten palkkapyynnöt olisivat 100 euroa tunnissa ei käytännössä kukaan olisi töissä. Jos taas palkkapyynnöt ovat euron tunti, niin kysyntää riittäisi käytännössä kaikille (toki sillä ei elä). Niinpä selvää on, että tuolta väliltä löytyy työn hinta, jolloin työtä löytyy tarpeeksi monelle ja jolla jo elää. Kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla töissä. Eri syistä työkyvyttömät ihmiset saadaan elätettyä samoin kuin lapset ja vanhukset, mutta se edellyttää että työllisyysaste on tarpeeksi korkea eli luokkaa 75%-80%. Suomalaisilla ei ole mitään etuoikeutta kaikkien maailman kansojen joukossa tuudittautua siihen, että meille kuuluu joku tietty tulotaso. Meille kuuluu juuri se taso, jonka omalla osaamisellamme ansaitsemme. Jos suomalaiselle työlle ei ole kysyntää 12 euroa tunti, niin sitten hintaa on laskettava, piste.

Jokaisen joka valittaa, että työtä ei ole tarpeeksi tarjolla tulisi vaatia työn hinnan laskemista niillä aloilla tai koulutustasoilla joissa työttömyyttä on runsaasti,
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Kyllähän tuon A-studion haastattelun perusteella sai sen kuvan että Koski on idealisoitunut sen verran voimakkaasti ettei ole oikein todellisuuden kanssa enää kosketuksissa. Tuon ihmisen paikka olisi varhaiseläkkeellä. Vitut jostain aktiivimallista tuollaisten kohdalla. Toisaalta kyllä mediakin tässä nyt aika halvan tiketin otti käyttöön kun irrotti tuon yhden kommentin asiayhteydestä. Oli aika puistattavaa luettavaa joku hesarin kommentointipalsta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Lisäisin @dana77 sen, että jatkossa sosiaaliturva olisi perustilin tai jonkun muun kautta tarvittaessa osa toimeentuloa ja työ sitten toinen osa.
 

teppana

Jäsen
On taas ihmeellistä keskustelua. Kaikki ymmärtävät että tarjolla olevan työn määrä riippuu ihan suoraan sen hinnasta. Jos ihmisten palkkapyynnöt olisivat 100 euroa tunnissa ei käytännössä kukaan olisi töissä. Jos taas palkkapyynnöt ovat euron tunti, niin kysyntää riittäisi käytännössä kaikille (toki sillä ei elä). Niinpä selvää on, että tuolta väliltä löytyy työnhinta, jolloin työtä löytyy tarpeeksi monelle ja jolla jo elää. Kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla töissä. Eri syistä työkyvyttömät ihmiset saadaan elätettyä samoin kuin lapset ja vanhukset, mutta se edellyttää että työllisyysaste on tarpeeksi korkea eli luokkaa 75%-80%. Suomalaisilla ei ole mitään etuoikeutta kaikkien maailman kansojen joukossa tuudittautua siihen, että meille kuuluu joku tietty tulotaso. Meille kuuluu juuri se tason, jonka omalla osaamisellamme ansaitsemme. Jos suomalaiselle työlle ei ole kysyntää 12 euroa tunti, niin sitten hintaa on laskettava, piste.

Jokaisen joka valittaa, että työtä ei ole tarpeeksi tarjolla tulisi vaatia työn hinnan laskemista niillä aloilla tai koulutustasoilla joissa työttömyyttä on runsaasti,

Nyt lähti jo toisesta lauseesta niin kovasti laukalle että täytyy kyllä pyytää selvennystä. Eli siis työn hinta määrittelee sen paljonko sitä työtä on tehtävänä?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Nyt lähti jo toisesta lauseesta niin kovasti laukalle että täytyy kyllä pyytää selvennystä. Eli siis työn hinta määrittelee sen paljonko sitä työtä on tehtävänä?
Jos luet vielä kolmannen ja neljännen lauseenkin, niin siinä asia on selvitetty. Tarjolla olevan työn määrä riippuu siitä paljonko siitä maksetaan.
Idea ei ole sen kummempi kuin että jos minä laitan lehteen ilmoituksen, että ostan kultaa euron kilo niin vastauksia ei tule eli tarjontaa ei ole, mutta jos maksan miljoonan kilo niin joten alkaa tarjontaa löytymään.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
En tiedä, mitä keinoa tarkoitat, joten jätän tämän väliin ja vastaan huomenna, jos tarkennat.

Tarkoitan, että jos työttömien armeija olisi mahdollista osoittaa johonkin työhön jolla olisi tarkoitus, olisi sillä mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia työllistämiseen. Aktivoinniksi tarkoitetulla täysin järjettömällä puuhastelulla, ei myöskään ole minkäänlaista työllistävää vaikutusta.
 

teppana

Jäsen
Jos luet vielä kolmannen ja neljännen lauseenkin, niin siinä asia on selvitetty. Tarjolla olevan työn määrä riippuu siitä paljonko siitä maksetaan.
Idea ei ole sen kummempi kuin että jos minä laitan lehteen ilmoituksen, että ostan kultaa euron kilo niin vastauksia ei tule eli tarjontaa ei ole, mutta jos maksan miljoonan kilo niin joten alkaa tarjontaa löytymään.

Tuo on aivan liian yksisilmäinen analyysi työn arvotuksesta. Jos se pitäisi paikkansa, kirjastonhoitaja saisi enemmän palkkaa kuin putkimies.

Todellisuudessa palkalla ja työn määrällä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Palkalla ja työn vaativuudella on suhteellisen paljon korrelaatiota mutta silläkään ei selitetä kaikkia eroavaisuuksia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Todellisuudessa palkalla ja työn määrällä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Palkalla ja työn vaativuudella on suhteellisen paljon korrelaatiota mutta silläkään ei selitetä kaikkia eroavaisuuksia.
Julkinen sektori ei toimi markkinataloudessa. Heillä on aika moniin hommiin monopoli, yksityisiä kirjaston hoitajia ei taida olla yhtään.
Silti väitteeni piti paikkaansa. Jos kirjastonhoitajia saisi euron tunti, niin minä palkkaisin kaikki ja laittaisin ne leikkaamaan nurmikkoa. Tai sihteereiksi.
 

teppana

Jäsen
Julkinen sektori ei toimi markkinataloudessa. Heillä on aika moniin hommiin monopoli, yksityisiä kirjaston hoitajia ei taida olla yhtään.
Silti väitteeni piti paikkaansa. Jos kirjastonhoitajia saisi euron tunti, niin minä palkkaisin kaikki ja laittaisin ne leikkaamaan nurmikkoa. Tai sihteereiksi.

Ei se siltikään pidä paikkaansa. Ajatus siitä että julkinen sektori olisi erillinen markkinataloudesta on naiivi. Sairaalat kilpailuttavat henkilökuntaa jatkuvasti isoilta yksityisiltä yrityksiltä. Tämä vain esimerkkinä.

Jos nyt erotetaan julkinen sektori työmarkkinoista (mikä jo itsessään tekee väitteestäsi epätarkan koska tällöin poistamme 25% kaikesta työvoimasta ja unohdamme julkisen sektorin vaikutuksen työmarkkinoihin) ja katsotaan yksityisen puolen työpaikkoja.

Päivittäistavarakaupan myyjä tienaa vähemmän kuin kouluttamaton apumies rakennusalalla. Rakennusinsinööri tienaa paremmin kuin palkanlaskija.

Jossain erikoisessa pseudo-kommunistisessa "koulutuksella ja vaatimuksella ei ole väliä" yhteiskunnassa tuo väitteesi voisi pitää paikkansa. Mitään tekemistä sillä ei ole tosimaailman kanssa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tarkoitan, että jos työttömien armeija olisi mahdollista osoittaa johonkin työhön jolla olisi tarkoitus, olisi sillä mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia työllistämiseen. Aktivoinniksi tarkoitetulla täysin järjettömällä puuhastelulla, ei myöskään ole minkäänlaista työllistävää vaikutusta.

Aktivointi ei voi ollakaan järjetöntä puuhastelua. Et tunne tarkkaan nykyistä mallia, mutta sen pitäisi saada tuloksia aikaan sekä ihmisen omassa osaamisessa että halussa työllistyä. Eikä se niin mene, että työ tuodaan maaseudulle maksamalla erilaisia tukia. Pikemminkin kuten ennen, eli työn perässä ollaan valmiita matkustamaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Julkinen sektori ei toimi markkinataloudessa. Heillä on aika moniin hommiin monopoli, yksityisiä kirjaston hoitajia ei taida olla yhtään. Silti väitteeni piti paikkaansa. Jos kirjastonhoitajia saisi euron tunti, niin minä palkkaisin kaikki ja laittaisin ne leikkaamaan nurmikkoa. Tai sihteereiksi.

Sivusta sen verran, että laajentaisin näkökulmaa. Tuotanto siirtyy sinne, missä mm. työn tekee halvemmalla. Karrikoitu esimerkki: jos Suomessa maksettaisiin esimerkiksi teollisuudessa X noin 10 % tuntipalkasta, joka maksetaan nyt Kiinasta kustannussyistä jo jonnekin Afrikkaan tms siirtyvässä työssä, Suomen työntekijät eivät riittäisi kun tällaisesta maksettaisiin vielä siirtymätukea yritykselle. Ongelma on kuitenkin siinä minkä totesitkin. Tuolla palkalla ei elä.

Kun tämä on Kokoomuksen ketju, Kokoomus hahmotteli ratkaisua, jossa työstä saisi osan toimeentulosta ja sossusta osan. Ja en tarkoita yllä olevaa karrikoitua esimerkkiä. Tämä olisi mun silmin parempi vaihtoehto kuin nykyinen, jossa varsinkin pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset johtavat siihen, että ei kannata ottaa jonkin tietyn raja alittavaa työtä vastaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei se siltikään pidä paikkaansa. Ajatus siitä että julkinen sektori olisi erillinen markkinataloudesta on naiivi. Sairaalat kilpailuttavat henkilökuntaa jatkuvasti isoilta yksityisiltä yrityksiltä. Tämä vain esimerkkinä.
Julkinen sektori ovat suurelta osin irti markkinataloudesta. Kirjastot eivät esim tuota senttiäkään, joten markkinataloudessa ne eivät maksaisi kirjastontäteillekään senttiäkään. Sama pätee julkisiin sairaaloihin. He toimivat muilla perusteilla.
Päivittäistavarakaupan myyjä tienaa vähemmän kuin kouluttamaton apumies rakennusalalla. Rakennusinsinööri tienaa paremmin kuin palkanlaskija.

Jossain erikoisessa pseudo-kommunistisessa "koulutuksella ja vaatimuksella ei ole väliä" yhteiskunnassa tuo väitteesi voisi pitää paikkansa. Mitään tekemistä sillä ei ole tosimaailman kanssa.
En tiedä mikä pointti noilla esimerkeillä on oleviaan, mutta markkinataloudessa palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Koulutuksilla ja vaatimuksilla on siinä mielessä väliä, että mitä vaativampi koulutus tehtävään vaaditaan sitä vähemmän on tarjontaa ja korkeampi on palkka oletuksella että kysyntää on. Tämän takia mm. lääkäriliitto vastustaa sisäänoton kasvattamista sille tasolle kuinka paljon lääkäreitä tarvittaisiin.
 

teppana

Jäsen
Julkinen sektori ovat suurelta osin irti markkinataloudesta. Kirjastot eivät esim tuota senttiäkään, joten markkinataloudessa ne eivät maksaisi kirjastontäteillekään senttiäkään. Sama pätee julkisiin sairaaloihin. He toimivat muilla perusteilla.

Eivätkä ole. Tuo on vain jokin ihmeellinen fantasia jonka olet keksinyt. Julkinen sektori on todella vahvasti mukana markkinataloudessa. Mistä olet saanut ajatuksen että näin ei olisi?

Ihan esimerkin kannalta:

Julkisen sektorin sairaalat kilpailuttavat lääkäreitä ja hoitajia yksityisiltä yrityksiltä. Yksityinen sektori myös ostaa (tai oikea sana tässä olisi varmaan sakottaa) julkiselta sektorilta terveydenhoitopalveluita paikoissa missä sitä eivät itse kykene sopimuksen mukaan toteuttamaan. On myös fuusioita joissa yksityinen yritys suostuu määräajaksi ottamaan tietyn vastuun kunnan terveydenhoidosta kilpailutettua summaa vastaan. On myös kokonaisia kuntia jotka ulkoistavat terveydenuollon yksityiselle sektorille kilpailutuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa usein yli 20% budjetista.

Terveyden- ja sairaanhoito ovat vahvasti sidoksissa markkinatalouteen.

Entäs sitten kunnallispuolella oleva tiehallinto? Varsinkin haja-asutusalueella kuntien on pakko ulkoistaa tiehuoltoa. On aivan tavanomaista että paikallisen urakoitsijan suurin työnantaja on kunta joka on kilpailutettu neljää muuta paikallista urakoitsijaa vastaan.

Koulukuljetukset alueilla, missä julkiset ei kulje, ovat käytännössä aina paikallisten taksien hallinnassa. Tämäkin tapahtuu kilpailutuksen kautta.

Kun kaupunki lähtee rakentamaan asuinalueita on siellä aina valta-osa kysynnän ja tarjonnan lain perusteella tulleita urakoitsijoita. Heidät on normaalisti kilpailutettu. Näissäkin puhutaan budjettitasolla suurista sitoumuksista.

Viimeksi kun kotikyläni kunnantalo remontoitiin, sen remontin teki ensin paikallinen ryhmä joka kilpailutettiin ja sen jälkeen meidän liike kalusti sen, myöskin kilpailutuksen jälkeen.

En tarkoita tätä missään nimessä riitaa haastavasti ja tiedän että voisin parantaa ulosantiani. Olen vain ihmeissäni kuinka olet kuvitelmissa että markkinatalous toimisi julkisen sektorin ulkopuolella. Mistä olet tämä kuullut? Vai oletko itse päätynyt tähän päätelmään?

Näin karrikoidusti voisi sanoa että julkinen sektori on ylivoimaisesti suurin markkinatalouden toimija. Toki se on sitten kyse tulkinnasta, kuuluuko Pyhäjärven kunnan päätökset saman "julkinen sektori" leiman alle kuin Helsingin kaupungin urakat Mellunmäessä.

En tiedä mikä pointti noilla esimerkeillä on oleviaan, mutta markkinataloudessa palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Koulutuksilla ja vaatimuksilla on siinä mielessä väliä, että mitä vaativampi koulutus tehtävään vaaditaan sitä vähemmän on tarjontaa ja korkeampi on palkka oletuksella että kysyntää on. Tämän takia mm. lääkäriliitto vastustaa sisäänoton kasvattamista sille tasolle kuinka paljon lääkäreitä tarvittaisiin.

Tämäkin on höpöpö. Palkat määräytyvät usean tekiän takia. Osa siitä on kysynnän ja tarjonnan laki, mutta käsityksesi siitä että se olisi se ainut tai edes ylivoimaisesti suurin syy on suurin piirtein konttaustason ekonomiaa.

Paitsi viimeinen osuus. Lääkäriliitto osaltaan vastustaa sisäänoton kasvattamista juurikin näillä perusteilla. Mutta se ei ole lähestulkoonkaan se suurin syy. Ei liene enää mikään salaisuus tällä palstalla että olen viimeiset 4 vuotta ollut lääkärin kanssa kihloissa ja seurustellut sen 7.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Koski edustaa kokoomuksen talousoikeistolaista konservatiivisiipeä, jolle politiikan tekeminen on dogmaattista vastakkainasettelua ja ideologisia iskulauseita monimutkaisiin ongelmiin.

Jotta kokoomus houkuttelisi keskuuteensa riittävästi äänestäjiä, on se pakotettu ylläpitämään maltillista sosiaaliliberaalilinjaa, joka ainakin näennäisesti edustaa varteenotettavaa vaihtoehtoa suurille ihmismassoille. Mikäli kannatusta tulisi muilla tavoin, olisi puolue tällaisten susannakoskien linjoilla.

Kosken edustama aatemaailma tarvitsee polttoaineekseen ajatuksen siitä, että on olemassa hyviä ja huonoja ihmisiä; tätä dikotomiaa jalostetaan osoittamaan, onko ihminen laiska vai ahkera, menestynyt vai epäonnistunut, ja niin edes päin. Köyhät ovat Kosken silmissä epäonnistuneita ihmisiä - eivät mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia tai moniongelmaisia.

Koski käsittelee haastateltua henkilöä ikään kuin tältä puuttuisi vain vähän tsemppihenkeä ja hyvä bisnesidea. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, että ihmiset ovat joko henkisten tai fyysisten rajoitteiden vuoksi ajautuneet huonoon asemaansa. Heillä ei ole työkykyä tai osaamista, josta markkinoilla oltaisiin valmiita maksamaan. Kyse ei ole siitä, etteikö heitä olisi kiinnostunut olla menestyneitä yhteiskunnan jäseniä.

Tämä ei vain istu Kosken edustamaan aatemaailmaan, jossa kaikki yksilöt ovat joko onnistuneita tai epäonnistuneita.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Voisko ne vain lopettaa? Oikeisto ilman kotia, uskontoa ja isänmaata on vain puhdasta materialismia ja ihmisten määrittämistä tuotantoarvonsa mukaan eli siis välineinä, ei itsearvona. Hyvä ulostulo Koskelta, loogista puhetta.

Eikö tässä ole valtiovallalla kolme suuntausta mihin voi pyrkiä? Joko a) tapat pummit ja yhteiskunnan nykymenossa pärjäämättömät, b) kustannat heidän perustarpeensa tai c) et kustanna heidän perustarpeitaan etkä myöskään tapa, jolloin heistä tietty osuus, joka ei jää sohvalle kuolemaan tulee ja ryöstää sinut golf-klubilla nauttimasi aterian jälkeen. Aika monessa maassa ("sivistyneistä" esim. Yhdysvallat ja "kehittyvistä" esim. Meksiko) yhteiskunnan lainalaisuudet parhaiten selvittäneet (lue: rikkaimmat) elävät eristettynä aitojen ja ympärivuorokautisen vartioinnin takana erossa roskasakista vaihtoehto c:n valitsemisen seurauksena.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos katsotaan Eurostatin henkirikostilastoja (vuosi 2015), vähiten ihmisiä tapetaan per asukas Itävallassa, Alankomaissa ja Espanjassa sekä Tsekeissä ja Italiassa. Näissä maissa on demokratian lisäksi yhteistä mm. se, että perustarpeita ei kustanneta täydellisesti, sosiaaliturva ei kata kaikkea ja ihmisiltä odotetaan myös omaa panosta. Näyttäisi tilastojen valossa olevan mahdollista, että ihmisten esimerkiksi Suomea suurempi oma vastuu tulevaisuudestaan ei tarkoita ainakaan äärimmäistä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa.

Ja kun tuli Suomi mainittua, löydymme tuon tilaston vanhojen EU-maiden toisesta ääripäästä.

Näissä EU-maissa murhataan eniten, Suomi kärkitiloilla – verkkouutiset.fi

Sanoisin tässäkin, että on parempi antaa ihmisille enemmän vastuuta tulevaisuudestaan, ja vähentää valtion ja kuntien automaattista suurta roolia.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
vähiten ihmisiä tapetaan per asukas Itävallassa

Eikös tässä yhteydessä oleellisempaa olisi tsiigailla omaisuusrikosten määrää ja ns. harmaata taloutta, kun tappolistoja? En ainakaan saa millään yhdistettyä suomassa tappolistaa korreloimaan rikollisesti toimeentulon järjestäneiden kanssa. Tai, jos jossain kohti osuu, niin ainoastaan huumerikollisuuden kohdalla, mutta siihen kai enempi vaikuttaa jengilainsäädännöt.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Ei minulta tarvitse @JypFabu lupia kysellä mielestäsi olennaisemman tilaston kaivamiseen. Kaiva pois.

No, enpä minä luoia kysellytkään, ajattelin vaan, että jos kiinnostaa suorittaa tilastollisten totuuksien etsiminen, niin kannattaisi valita tilastot, jotka asiassa ovat merkityksellisimpiä.

Ihan tilastoja kaivamatta, luulen, että ihminen kantaa sitä vastuuta itsestään sitä paremmin, mitä paremmat eväät siihen annetaan, se kuuluisa mahdollisuuksien tasa - arvo ja niin pois päin.

Tilastoilla saadaan dataa selittämään asioita, mikäli ymmärretään mitä on tarkoitus saada selitettyä. Niillä toki saadaan myös väärin ymmärrettynä, joko tarkoitushakuisesti tai tietämättömyyttään indikaatioita, jotka ovat niin sanotusti metsässä, tästä johtuu tämä tilasto ->emävalhe analogia.

On vähän niin, että minä en tarvitse karttaa löytääkseni mökiltä paskahuussiin, joten en tarvitse siihen karttaa tai tilastoa selvää asiaa selittämään, siksi en kaiva, kiinnitin vain huomion asian ja tilastosi korreloimattomuuteen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ihan tilastoja kaivamatta, luulen, että ihminen kantaa sitä vastuuta itsestään sitä paremmin, mitä paremmat eväät siihen annetaan, se kuuluisa mahdollisuuksien tasa - arvo ja niin pois päin.

Kyllä. Ja ei kai tätä kukaan kiistä - varsinkaan, kun asiasta löytyy tutkimustietoa kohtuullisessa määrin. Mutta on vaikea ymmärtää puheita, joiden mukaan tulisi vaan jakaa rahaa, jotta ihmiset voisivat olla rauhassa työttömiä, eivätkä silloin vaikkapa tappaisi tai ryöstelisi. Kun tätäkin asiaa on tutkittu ja päädytty siihen, että tuo tie johtaa syrjäytymiseen ja syrjäytyminen ulottuu seuraavaan (siis syntyvään) sukupolveen.

Ajattelu jossa "hyvä" yhteiskunta ei vain salli, vaan kannustaa vapaamatkustamiseen rahoittamalla mahdollisimman kattavasti heidän elämisensä, on yksinkertaisesti typeristä typerin, koska tämän elämismuodon ongelmat periytyvät syrjäytymisenä lapsille ja heidän lapsilleen. Ja ei yhteiskunta voi sahata tietoisesti omaa oksaansa, jos se mielii olla EU:n holhouksen ulkopuolella muutamien vuosikymmenten kuluttua.

Minusta Kokoomuksen Lepomäen ajatus perustilistä on ainakin sopiva keskusteluun nykyisen sosiaaliturvan korvaajana. Se sallii vähintäänkin riittävästi vapauden olla ulkopuolella, mutta palkitsee ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja omasta osaamisestaan.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Mä oon kyllä edelleen sitä mieltä, että työttömiä on turha kiusata ja potkia kintuille enenevissä määrin. Ne jotka ovat valinneet tuhlata elämänsä toisen siivelläeläen tekevät sitä juuri niin kauan, kun itseä kiinnostaa. Ja sitten on se osa joka käy töissä silloin, kun heille sopii, eli yleensä syksy-talvi aikana, kun eihän kesällä voi tehdä töitä, kun on kesä!

Sitten on ne jotka eivät sairauksiensa takia kykene työelämään. Osa heistäkin menee osa-aikaisesti duuniin.

Nää on se pieni osa, eikä mielestäni ole hedelmällistä edes työnantajille tai yhteiskunnalle, että jotkut pakotetaan töihin, tekevät paskaa jälkeä töissä tai eivät edes pääse sinne sairautensa takia, kun joskus ja jouluisin. Ketä tuo palvelee? Kertokaa nyt ihmeessä? Pakottamisella näistä tulee yhtäkkiä huippuosaajia ja koko elämä, sen näkemys ja sairaudet katoavat?

Itse sain juuri, epävirallisesti, kenkää tiistaina. Olin tunnin työtön ja hyppäsin uuteen kokoaikaiseen työhön. Mutta minäkin ymmärrän että kaikille se ei ole tällainen itsestäänselvyys. Käytin siis epävirallisesti sanaa tuossa, koska työsopimustani olisi heikennetty rahallisella arvollaan yli 1 000e/kk että kyllä siinä vaiheessa toivotaan, että kyseinen tyyppi itse lähtee, ettei tarvii irtisanoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös