Onkos muiden koirat hullaantuneet vadelmiin? Mun melkein 10 kk ikäinen pystikseni syö pensaista niitä innoissaan. Ei kai se voi mitenkään vaarallistakaan olla? Se tykkää myös monenlaisista vihanneksista ja juureksista, toki liha on ykkösasia.
Muutama päivä enää, ja sitten meille muuttaa australian kelpie asumaan. Fiilis on mahtava jo nyt! Mistään hätiköidystä päätöksestä ei ole todellakaan kyse, vaan tätä on pohdittu sellaiset viitisen vuotta. Kasvattaja on ahkerasti laittanut pikkukaverista kuvia, ja pari kertaa ollaan käyty jo katsomassakin. Nyt on kotona vuori tarvikkeita ja leluja odottamassa. Ahkerasti ollaan luettu koirankasvatusoppaita ja kysytty läjäpäin kysymyksiä kasvattajalta ja muilta kelpien omistajilta. Sunnuntaina elämä muuttuu.
Tsemppiä sinulle ! Tämä on antoisaa, mutta aika haastavaa aikaa. Positiivisella tavalla ;)
Kiitos! Tylsäähän se olisi, jos se olisi helppoa. Tänään aloitetaan asunnon muuttaminen pentuvarmaksi, tai ainakin korjataan ne pahimmat uhkat. Henkisesti ollaan valmistauduttu siihen, että sohvakalusto menee sitten puolen vuoden päästä uusiksi. Sohvalle ei koiraa päästetä, mutta noiden mööpeleiden kulmat on kuin tehty pureskeltaviksi...
Onkos muiden koirat hullaantuneet vadelmiin? Mun melkein 10 kk ikäinen pystikseni syö pensaista niitä innoissaan. Ei kai se voi mitenkään vaarallistakaan olla? Se tykkää myös monenlaisista vihanneksista ja juureksista, toki liha on ykkösasia.
Mutta, nyt tuo meidän puolitoistavuotias saluki selvästi kaipaa koiraseuraa kun on siihen tottunut. Olemmekin tässä ryhtyneet katselemaan kaveria hänelle ja yhtenä vakavana vaihtoehtona on aikuisen koiran, lähtökohtaisesti greyhoundin adoptoiminen. Onko jollain palstan koiraihmisistä kokemusta tällaisesta? Nyt olisi oikein sopiva paikka koira ottaa kun kuuden viikon lomalle astelen.
Olen aina tiennyt, että sä olet hyvä ihminen. Onnea uudesta tulokkaasta!Muutama päivä enää, ja sitten meille muuttaa australian kelpie asumaan.
Muutama päivä enää, ja sitten meille muuttaa australian kelpie asumaan. Fiilis on mahtava jo nyt! Mistään hätiköidystä päätöksestä ei ole todellakaan kyse, vaan tätä on pohdittu sellaiset viitisen vuotta.
Oletko kuinka kokenut koiraharrastaja? Olen siinä käsityksessä, ettei noita erityisen halukkaasti kokemattomille myydä.
Kelpien haastavin piirre on sen tarve aktiivisuuteen, eli se ei ole laiskan ihmisen koira.
Ei se pukeminen mikään kauhistus ole ainakaan meillä. Tai siis ei ole whippetejä, vaan pari numeroa isompia tapauksia. Sateella ja pikkupakkasilla tarvitaan sademantteli ja kovemmilla pakkasilla kokovartalohaalarit. Nuo antavat onneksi pukea ihan ilman venkurointia ja homma sujuu rutiinilla. Minusta se on pieni vaiva siihen nähden, mitä jonkun pitkäkarvaisen kurasta putsaamiseen tulee.Minä olen whippetin kannalla kaikesta pukemisrumbasta huolimatta, joten aika ristiin nämä toiveet menevät.
Leon kirjoitti:Minusta se on pieni vaiva siihen nähden, mitä jonkun pitkäkarvaisen kurasta putsaamiseen tulee.
Ainoat asiat, joita kaveri ei sisäistä on kenkien pureskelun lopettaminen ja tietynlainen hihnassa käyttäytyminen. Jos jättää tuulikaapin oven auki ja lähtee pois, niin voi olla varma, että sen huomaa tullessaan takaisin. Kaikki kengät pitkin kämppää. Hiljaisesta paheksunnasta, tuhojen näyttämisestä ja kieltämisestä ei tunnu hyötyä olevan. Johdot jätti rauhaan, kun kerran laittoi tabascoa johtoihin.
Lenkillä taasen kaveria on vaikea hallita, jos on ollut kauan yksin kotona ja lähdetään ulos. Ekat 5min. saa opettaa, ettei liikuta, jos vedetään eteenpäin kuristumisuhan pakolla. Ei auta nannat, jos tulee hyvin vierellä tai mikään muukaan. Toisaalta meno kyllä yleensä rauhoittuu lenkin edetessä (=liikaa energiaa tuhlattavana?)
Siltähän se tosiaan tuntuu, mutta kyseessä on vain valheellinen tunne joka johtuu siitä että meillä on taipumus inhimillistää eläimiä. Kannattaa varoa ettei siten tule epähuomiossa tehtyä vahinkoa.Niinhän nuo sanovat, että ei se musti ymmärrä jälkikäteen mistään mitään. Tosin tuntuu usein siltä, että tietää varsin hyvin tehneensä väärin kun tulen kotiin ja näkee mun ilmeen jo ovelta.
Niinhän nuo sanovat, että ei se musti ymmärrä jälkikäteen mistään mitään. Tosin tuntuu usein siltä, että tietää varsin hyvin tehneensä väärin kun tulen kotiin ja näkee mun ilmeen jo ovelta. Yritetään tosiaan se ovi muistaa aina pistää kiinni. Onneksi Piski syö jostain syystä vain avovaimon kenkiä. Mun kengät se vaan kerää johonkin kasaan keskelle kämppää.
Kenkien repiminen johtuu 95 % todennäköisyydellä siitä, että koira kyllästyy ja turhautuu ollessaan yksin ja järjestää itselleen jotain sellaista tekemistä mitä teidän kämpässä nyt on mahdollista järjestää. Minusta välioven laittaminen kiinni on huono ratkaisu, koska se ei poista ongelman syytä, vaan ainoastaan estää oireilun kohdistumisen kenkiin. Oletteko kokeilleet erilaisia aktivointileluja?
Kenkien repiminen johtuu 95 % todennäköisyydellä siitä, että koira kyllästyy ja turhautuu ollessaan yksin ja järjestää itselleen jotain sellaista tekemistä mitä teidän kämpässä nyt on mahdollista järjestää. Minusta välioven laittaminen kiinni on huono ratkaisu, koska se ei poista ongelman syytä, vaan ainoastaan estää oireilun kohdistumisen kenkiin. Oletteko kokeilleet erilaisia aktivointileluja?
Sama meillä ja kaikki syötäväksi kelpaava korjataan piiloon ja blokataan vielä pääsy keittiöön. Olen samaa mieltä myös siitä, että on loogista ja helpompaa korjata houkuttimet piiloon tai sulkea se väliovi kuin manata koirien tekemiä tuhoja saati olla koirille vihainen. Koira on simppeli eläin. Se elää tässä hetkessä, eikä muista tekemiään juttuja hetken päästä. Ei se osaa vetää johtopäätöksiä tai yhdistää syytä ja seurausta elleivät nämä tapahdu välittömästi toistensa perään. Jos meillä koirat ovat tehneet jotain tuhmaa, niin emme sano yhtään mitään, päinvastoin niiden läsnäolo ignoreerataan. Sotku siivotaan ja koirille ei osoiteta mitään huomiota; ei hyvää eikä huonoa.Oma koira syö yksin jäätyään varmasti leivät sun muut mitä esille jää. Minun ollessa kotona kaikki pöydällä olevat ruokatarvikkeet saavat olla rauhassa. Ainakin mulle on loogisempaa että minä fiksumpana kerään turhat houkuttimet kaappiin ja kotia palatessa on edelleen leipää mitä syödä.
Niin, Väijy tuossa toikin esiin syyn näihin hieman kummalta kuulostaviin juttuihin:Mitä muuten tarkoittaa jalalla avittaminen käskyn ohessa (kuullostaa tylsältä)? Ei sen noin kuulu mennä. Uhmaan saat apua siitä, että muistutat sille olevasi sitä ylempänä hierarkiassa.
Eihän siinä mitään, jos näin on päättänyt tehdä, eikä se minulta ole pois. Tuolla ulkona kun koiria tulee vastaan, niin suurimmasta osastahan jo päällepäin näkee että koulutus on hoidettu enemmän tai vähemmän vasemmalla kädellä, ei siinä yhden Väijyn koira enää kokonaisuuteen paljon vaikuta. Ja koiraahan vielä sentään kohtelemme eläimistä parhaiten. Siinä missä 600 000 koiraa nukkuu tänään suomalaisten kodeissa, niin 150 000 eläimen koko elämän kestänyt keskitysleiritys ja kärsimys päättyy tänään murhaan suomalaisissa teurastamoissa.Kaikella kunnioituksella myös hartoa kohtaan, mutta minä en edes yritä Cesar Milaniksi. Ymmärrän koiraa sen verran mitä ymmärrän ja hyvin täällä menee.
Alamummo mainitsi tuosta, että koiraa pitää välillä muistuttaa hierarkiasta. Siihen saimme neuvon, että välillä koiralta voi ottaa jonkun kivan lelun pois ilman mitään sen kummempia seremonioita. Se vaan otetaan pois, ollaan niinkuin ennenkin, ja jossain välissä se lelu annetaan takaisin jälleen ilman seremonioita. Koiralle näytetään, että ihmiset päättää, milloin lelu on käytettävissä ja milloin ei, koska ihmiset on hierarkiassa yläpuolella.