Koira – ihmisen paras ystävä

  • 453 076
  • 2 255

Bourque#77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LA Kings |NUFC |FC Barcelona|KTP
Onkos muiden koirat hullaantuneet vadelmiin? Mun melkein 10 kk ikäinen pystikseni syö pensaista niitä innoissaan. Ei kai se voi mitenkään vaarallistakaan olla? Se tykkää myös monenlaisista vihanneksista ja juureksista, toki liha on ykkösasia.

Toinen meidän berni uroksista tykkää mustikoista kyllä,vetelee niitä suoraan metsästä tyytyväisenä.Vadelmia ei ole vielä tainnut sopivasti sattua vastaan mutta voisin kuvitella että nekin maistuu.Muutenkin on kyllä melkoinen "jätemylly",banaani taitaa olla ainut juttu mikä ei maistu missään muodossa.
 

Kayaker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Die Mannschaft
Muutama päivä enää, ja sitten meille muuttaa australian kelpie asumaan. Fiilis on mahtava jo nyt! Mistään hätiköidystä päätöksestä ei ole todellakaan kyse, vaan tätä on pohdittu sellaiset viitisen vuotta. Kasvattaja on ahkerasti laittanut pikkukaverista kuvia, ja pari kertaa ollaan käyty jo katsomassakin. Nyt on kotona vuori tarvikkeita ja leluja odottamassa. Ahkerasti ollaan luettu koirankasvatusoppaita ja kysytty läjäpäin kysymyksiä kasvattajalta ja muilta kelpien omistajilta. Sunnuntaina elämä muuttuu.

Tsemppiä sinulle ! Tämä on antoisaa, mutta aika haastavaa aikaa. Positiivisella tavalla ;)
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Tsemppiä sinulle ! Tämä on antoisaa, mutta aika haastavaa aikaa. Positiivisella tavalla ;)

Kiitos! Tylsäähän se olisi, jos se olisi helppoa. Tänään aloitetaan asunnon muuttaminen pentuvarmaksi, tai ainakin korjataan ne pahimmat uhkat. Henkisesti ollaan valmistauduttu siihen, että sohvakalusto menee sitten puolen vuoden päästä uusiksi. Sohvalle ei koiraa päästetä, mutta noiden mööpeleiden kulmat on kuin tehty pureskeltaviksi...
 

Kayaker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Die Mannschaft
Kiitos! Tylsäähän se olisi, jos se olisi helppoa. Tänään aloitetaan asunnon muuttaminen pentuvarmaksi, tai ainakin korjataan ne pahimmat uhkat. Henkisesti ollaan valmistauduttu siihen, että sohvakalusto menee sitten puolen vuoden päästä uusiksi. Sohvalle ei koiraa päästetä, mutta noiden mööpeleiden kulmat on kuin tehty pureskeltaviksi...

Minä tein muutostyöt vasta edeltävänä päivänä, ja vielä samankin päivän aikana. Tämä veijari ei pääse omin voimin sohvalle, olen sen antanut olla siinä ns valvoinnan alaisena. Mutta kaikki mahdolliset johdot olen suojannut barrikadeilla, ja muutkin potentiaaliset vaaran paikat. Kukkiinkaan se ei pääse käsiksi, enkä päästä sitä parvekkeelle vaikka siinä ei sinänsä ole mitään vaaraa. Mööpelit ei ole kiinnostaneet ainakaan vielä, mutta kaikki muu mikä menee suuhun on todella mielenkiintoista. Minulta jäi yksi kohta huomaamatta, onneksi huomasin kun se oli menossa jääkaappini taakse, sen jälkeen tukin senkin. Eli kannattaa olla tosi tarkka kun tekee sitä varmennustyötä.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onkos muiden koirat hullaantuneet vadelmiin? Mun melkein 10 kk ikäinen pystikseni syö pensaista niitä innoissaan. Ei kai se voi mitenkään vaarallistakaan olla? Se tykkää myös monenlaisista vihanneksista ja juureksista, toki liha on ykkösasia.

Söi meidän raskis kanssa tuossa iässä mitä vaan. Nopeasti tulee mieleen joku appelsiini, mikä taisi jäädä syömättä. Nyt kranttuilee vähän, kun muksuilta tippuu päivittäin sen verran paljon evästä lattialle. Esim. makaronit eivät enää kelpaa, kuten eivät marjat ja vihanneksetkaan.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Mutta, nyt tuo meidän puolitoistavuotias saluki selvästi kaipaa koiraseuraa kun on siihen tottunut. Olemmekin tässä ryhtyneet katselemaan kaveria hänelle ja yhtenä vakavana vaihtoehtona on aikuisen koiran, lähtökohtaisesti greyhoundin adoptoiminen. Onko jollain palstan koiraihmisistä kokemusta tällaisesta? Nyt olisi oikein sopiva paikka koira ottaa kun kuuden viikon lomalle astelen.

Otettiin sitten kuitenkin salukipentu kun oikein passeli sattui olemaan tarjolla. Kohta kolmisen viikkoa ollut meillä ja todettakoon, että on aivan seinähullu kaveri. Jos ilman haavereita selviää aikuiseksi, niin johan on melkoista. Ehdotonta plussaa on, että tulevat vanhemman koiran kanssa todella hyvin toimeen.

Viimeiset lomaviikot eivät ole tuntuneet lomalta, sen verran on kyllä hommaa tuon ohjaamisessa yhteiskuntakelpoiseksi. Mutta, kyllä se sitten siitä.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Muutama päivä enää, ja sitten meille muuttaa australian kelpie asumaan. Fiilis on mahtava jo nyt! Mistään hätiköidystä päätöksestä ei ole todellakaan kyse, vaan tätä on pohdittu sellaiset viitisen vuotta.

Oletko kuinka kokenut koiraharrastaja? Olen siinä käsityksessä, ettei noita erityisen halukkaasti kokemattomille myydä.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Oletko kuinka kokenut koiraharrastaja? Olen siinä käsityksessä, ettei noita erityisen halukkaasti kokemattomille myydä.

Lapsuudenkodissa oli koira ~8 vuotta samaan aikaan kun itse siellä asuin, ja vanhemilla on ollut koko ajan 1-2 koiraa sen jälkeenkin. Vaimolla suunnilleen samanlainen tausta. Tämä on kuitenkin ensimminen "oma" koiramme. Kelpien haastavin piirre on sen tarve aktiivisuuteen, eli se ei ole laiskan ihmisen koira. Esimerkiksi lasten kanssa se tulee hyvin toimeen, ja on miellyttämisenhaluinen, joten sen kouluttaminen ei ole liian vaikeaa. Kasvattaja halusi nähdä meidät ja jutteli kanssamme noin puolitoista tuntia ennenkuin päätti, että voi myydä yhden pennuista meille. Ei tämä siis ole hätiköityä siltäkään puolelta.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Kelpien haastavin piirre on sen tarve aktiivisuuteen, eli se ei ole laiskan ihmisen koira.

Elinkumppani tuollaisen tahtoisi. Koira kaiketi saisi riittävästi liikuntaa, sen verran tästä majasta ulkona käydään ilman koiraakin, mutta pelottaa juuri tuo aktivoinnin tarve. Sille kun ei ymmärtääkseni lenkitys riitä, vaan se pitäisi pistää tekemään aivotyötäkin.

Minä olen whippetin kannalla kaikesta pukemisrumbasta huolimatta, joten aika ristiin nämä toiveet menevät.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Minä olen whippetin kannalla kaikesta pukemisrumbasta huolimatta, joten aika ristiin nämä toiveet menevät.
Ei se pukeminen mikään kauhistus ole ainakaan meillä. Tai siis ei ole whippetejä, vaan pari numeroa isompia tapauksia. Sateella ja pikkupakkasilla tarvitaan sademantteli ja kovemmilla pakkasilla kokovartalohaalarit. Nuo antavat onneksi pukea ihan ilman venkurointia ja homma sujuu rutiinilla. Minusta se on pieni vaiva siihen nähden, mitä jonkun pitkäkarvaisen kurasta putsaamiseen tulee.

Vinttikoirat on aika vänkiä. Älä luovuta.
 

Olkku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen mestarit 20-21
Leon kirjoitti:
Minusta se on pieni vaiva siihen nähden, mitä jonkun pitkäkarvaisen kurasta putsaamiseen tulee.

Minulle taas ei ole edes vaivaksi mainittava asia, tuon pitkäkarvaisen putsaaminen. Se on elämää valitun perheenjäsenen kanssa.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Nyt on suunnilleen vuosi takana ensimmäisen oman koiran kanssa. On kyllä niin sopiva koira meidän jengiin. Osaa vetää itsensä leikkiessä ihan piippuun ja toisaalta, jos isäntäväki on löhöämisfiiliksellä niin piski seuraa esimerkkiä ja antaa olla rauhassa. Lasten kanssa tulee toimeen ja alkaa ymmärtää, että lapsi on hennompi, kuin aikuinen. Hoidossa kaverista ei tarvitse huolehtia, kun ei ala masentua vaikka oltaisiin pari päivää erossa.

Ainoat asiat, joita kaveri ei sisäistä on kenkien pureskelun lopettaminen ja tietynlainen hihnassa käyttäytyminen. Jos jättää tuulikaapin oven auki ja lähtee pois, niin voi olla varma, että sen huomaa tullessaan takaisin. Kaikki kengät pitkin kämppää. Hiljaisesta paheksunnasta, tuhojen näyttämisestä ja kieltämisestä ei tunnu hyötyä olevan. Johdot jätti rauhaan, kun kerran laittoi tabascoa johtoihin.

Lenkillä taasen kaveria on vaikea hallita, jos on ollut kauan yksin kotona ja lähdetään ulos. Ekat 5min. saa opettaa, ettei liikuta, jos vedetään eteenpäin kuristumisuhan pakolla. Ei auta nannat, jos tulee hyvin vierellä tai mikään muukaan. Toisaalta meno kyllä yleensä rauhoittuu lenkin edetessä (=liikaa energiaa tuhlattavana?)

Ovikello ja etupihalta kuuluvat äänet ovat myös hänelle henkilökohtainen saatana, mutta senkin on saanut karsittua, kun ärähtää itse. En tiedä sitten mutta taitaa tuo oma luonne sopia koiraan, palaute tulee saman tien suoraan hyvästä ja huonosta käytöksestä. Sen verran impulsiivisuutta löytyy tuolla kotona meikäläiseltä. Mutta siis on kyllä mahtava kaveri. Vaikka se välillä aamulla vituttaa lähteä vesisateeseen tai pakkaseen lenkittämään, niin onhan toi silti mun paras kaveri melkeimpä. Ei tarvii sille selitellä mitään turhia.

Piski on siis mallia kleinspitz.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Ainoat asiat, joita kaveri ei sisäistä on kenkien pureskelun lopettaminen ja tietynlainen hihnassa käyttäytyminen. Jos jättää tuulikaapin oven auki ja lähtee pois, niin voi olla varma, että sen huomaa tullessaan takaisin. Kaikki kengät pitkin kämppää. Hiljaisesta paheksunnasta, tuhojen näyttämisestä ja kieltämisestä ei tunnu hyötyä olevan. Johdot jätti rauhaan, kun kerran laittoi tabascoa johtoihin.

Koira pitää yllättää itse teossa jotta se ymmärtää tehneensä väärin. Kotiin palatessa on yhtä tyhjän kanssa antaa palautetta, koira ei yksinkertaisesti ymmärrä mistä on kyse. Pääset helpommalla kun laitat sen välioven kiinni. Eipähän tule kalliita yllätyksiä.

Lenkillä taasen kaveria on vaikea hallita, jos on ollut kauan yksin kotona ja lähdetään ulos. Ekat 5min. saa opettaa, ettei liikuta, jos vedetään eteenpäin kuristumisuhan pakolla. Ei auta nannat, jos tulee hyvin vierellä tai mikään muukaan. Toisaalta meno kyllä yleensä rauhoittuu lenkin edetessä (=liikaa energiaa tuhlattavana?)

Eiköhän tuo johdu siitä että on liikaa virtaa. Ja toki koira on vielä nuori.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Niinhän nuo sanovat, että ei se musti ymmärrä jälkikäteen mistään mitään. Tosin tuntuu usein siltä, että tietää varsin hyvin tehneensä väärin kun tulen kotiin ja näkee mun ilmeen jo ovelta. Yritetään tosiaan se ovi muistaa aina pistää kiinni. Onneksi Piski syö jostain syystä vain avovaimon kenkiä. Mun kengät se vaan kerää johonkin kasaan keskelle kämppää.

Lenkkien suhteen epäilen samaa, että on vaan liikaa energiaa välillä mukana. On kuitenkin vasta vuoden ikäinen ja täynnä tarmoa. Toivottavasti uhma ei ole kovin paha. Vituttais siivota tahallisia kusijälkiä pitkin kämppää sun muuta, mutta kai se niidenkin teini-ikä on kestettävä.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Joo, eiköhän tuo johdu ihan liiasta energiasta. Meilläkin ensimmäiset minuutit ulopääsyn jälkeen ovat vetämistä kuristumisen uhalla, haukkumista ja yleistä poukkoilua. Ennen tämä alkoi heti rappukäytävässä, mutta siellä haukkumisen onneksi sain kitkettyä pois. Vaikka näkeekin, että hiljaa pysyminen käytävässä on pojalle todella pinnistelyn takana. Muuten onkin ihan yhteiskuntakelpoinen koirasta saatu, vaikka ulkoa ja etenkin käytävästä kuuluvat äänet saavat vahtimisvietin valloilleen. Onneksi tässäkin hiljenee kehotuksesta, parista. Ja vuoden ikäinen Cockapoo tosiaan kyseessä.
 
Niinhän nuo sanovat, että ei se musti ymmärrä jälkikäteen mistään mitään. Tosin tuntuu usein siltä, että tietää varsin hyvin tehneensä väärin kun tulen kotiin ja näkee mun ilmeen jo ovelta.
Siltähän se tosiaan tuntuu, mutta kyseessä on vain valheellinen tunne joka johtuu siitä että meillä on taipumus inhimillistää eläimiä. Kannattaa varoa ettei siten tule epähuomiossa tehtyä vahinkoa.

Kenkien repiminen johtuu 95 % todennäköisyydellä siitä, että koira kyllästyy ja turhautuu ollessaan yksin ja järjestää itselleen jotain sellaista tekemistä mitä teidän kämpässä nyt on mahdollista järjestää. Minusta välioven laittaminen kiinni on huono ratkaisu, koska se ei poista ongelman syytä, vaan ainoastaan estää oireilun kohdistumisen kenkiin. Oletteko kokeilleet erilaisia aktivointileluja?

En nyt mitenkään halua Väijy sinua syyllistää, mutta tästä tuli kuitenkin mieleen, että mua ärsyttää suunnattomasti ihmiset joka eivät ole vaivautuneet opiskelemaan ymmärtämään koiriaan, ja sitten syyttävät koiriaan ongelmista jotka on itse aiheutettu. Pahimmassa tapauksessa kengän repijä tai lapsen näykkijä viedään piikille, ja kokeillaan parin vuoden päästä josko "seuraava koira olisi parempi".

Kaiken huippu oli pari vuotta sitten oli jonkun paskakoiranruokamerkin facebook-sivuilla kuvakilpailu, jossa voittajaksi oli valittu koira jonka edessä oli syöty kenkä, kaulassa lappu jossa joku "hassunhauska" teksti ja kasvoilla syyllisen näköinen ilme, joka oli tietenkin kaulaan ripustetusta kyltistä johtuvaa hämmennystä eikä mitään katumusta jollaiseksi suurin osa ihmisistä sen tulkitsisi. Kovin yllättävää ei ollut, että täysin asiallinen omistajien vastuuta korostava kommenttini moderoitiin bittitaivaaseen alta aikayksikön.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Niinhän nuo sanovat, että ei se musti ymmärrä jälkikäteen mistään mitään. Tosin tuntuu usein siltä, että tietää varsin hyvin tehneensä väärin kun tulen kotiin ja näkee mun ilmeen jo ovelta. Yritetään tosiaan se ovi muistaa aina pistää kiinni. Onneksi Piski syö jostain syystä vain avovaimon kenkiä. Mun kengät se vaan kerää johonkin kasaan keskelle kämppää.

Usko pois, ei se ymmärrä. Koira kyllä ymmärtää MILLOIN palautetta annetaan, mutta ei se osaa yhdistää että MISTÄ palautetta annetaan. Jälkikäteen siis. Eli koira voi näyttää syylliseltä, katuvalta ja nöyrältä mutta se johtuu vain ja ainoastaan siitä että olet vihainen. Ei se hoksaa että "aa, söin tunti sitten nuo kengät, eipäs passaa jatkossa tehdä näin". Kuten harto kirjoittikin, pahimmassa tapauksessa koira yhdistää jatkossa sinun kotiintulosi tuohon palautteeseen ja on valmiiksi nöyränä/peloissaan kun tulet kotia.

Kenkien repiminen johtuu 95 % todennäköisyydellä siitä, että koira kyllästyy ja turhautuu ollessaan yksin ja järjestää itselleen jotain sellaista tekemistä mitä teidän kämpässä nyt on mahdollista järjestää. Minusta välioven laittaminen kiinni on huono ratkaisu, koska se ei poista ongelman syytä, vaan ainoastaan estää oireilun kohdistumisen kenkiin. Oletteko kokeilleet erilaisia aktivointileluja?

Toisaalta, koira on vasta vuoden vanha. Tuossa iässä ainakin oma koira tuppas keksimään ja tekemään kaikenlaista tuhoa vaikka minkälaista aktiviteettia oli kotia jätetty.

Minä taas koin oman koiran kanssa kaikista helpoimmaksi kun arvokkaimmat/tärkeimmät tavarat pistettiin koiran silmistä pois. Paljon helpompi on pistää väliovi kiinni ja tietää että kengät säilyy ehjänä.

Oma koira syö yksin jäätyään varmasti leivät sun muut mitä esille jää. Minun ollessa kotona kaikki pöydällä olevat ruokatarvikkeet saavat olla rauhassa. Ainakin mulle on loogisempaa että minä fiksumpana kerään turhat houkuttimet kaappiin ja kotia palatessa on edelleen leipää mitä syödä.
 

Orava

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kenkien repiminen johtuu 95 % todennäköisyydellä siitä, että koira kyllästyy ja turhautuu ollessaan yksin ja järjestää itselleen jotain sellaista tekemistä mitä teidän kämpässä nyt on mahdollista järjestää. Minusta välioven laittaminen kiinni on huono ratkaisu, koska se ei poista ongelman syytä, vaan ainoastaan estää oireilun kohdistumisen kenkiin. Oletteko kokeilleet erilaisia aktivointileluja?

Tästä on kyllä sanottava sen verran, että joskus koirat on vähän niinkuin lapset, ettei ne välttämättä tee sitä mitä niiden toivoisi, vaan mieluummin sitä mikä on kaikista hauskinta. Meillä oli ainakin meidän pikku terrierin kanssa alkuvaiheessa ongelmana juurikin kenkien syönti ja vaikka minkälaista tekemistä ja aktivointileluja jne. koiralle jätti, oli kengät aina kivempi vaihtoehto, jos siihen vaan avautui mahdollisuus. Eipä siinä, kun ei ollut mahdollisuutta tuhota kenkiä, niin silloin aktivointilelut ja muut vastaavat olivat kivoja ja sitten ajan kanssa ne kengät unohtui. Tosin koiratkin haluaa uusia virikkeitä jatkuvasti. Eli se vanha aktivointilelu ei välttämättä ikuisesti riitä pitämään yllä mielenkiintoa ja poissa pahanteosta.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Siis tuo koira on loppupeleissä äärimmäisen rauhallinen luonne. "Viihtyy" yksinkin ihan hyvin ja kengät on ainoa asia, mitä nykyään tuhoaa, jos on jäänyt ovi auki. Ja niistäkin tosiaan vain emännän kengät ;)

Kaikenlaista pyritään sille jättämään, jos yksin joutuu useammankin tunnin olemaan. Varsinkin iso luu tuntuu toimivan ja saa siitä järsimisestä jotain mielihyvää.

Kaikella kunnioituksella myös hartoa kohtaan, mutta minä en edes yritä Cesar Milaniksi. Ymmärrän koiraa sen verran mitä ymmärrän ja hyvin täällä menee. Otettiin tämän rotuinen koira juuri siksi, että nämä ovat hyviä ensi koiria, koska ovat miellyttämisen haluisia, nopeasti oppivia ja ihmisläheisiä. Kaveri on itse koulutettu ilman toko-juttuja ja tottelee vallan hyvin. Pientä uhmaa tosin alkaa olla havaittavissa, koska käskiessä saa usein jalalla avittaa, kun osoitetaan mieltä. Onneksi ei ainakaan protesti pissoja ole vielä tehnyt sisälle.

Eipä silti tarvitse pelätä mitään kohtaamisia tämän kanssa, koska tulee toimeen kaikkien koirien ja ihmisten kanssa. Tietty jos vastapuolen koira alkaa suu vaahdossa raivoamaan, niin se on eri asia, kyllä tältä egoakin löytyy.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Oma koira syö yksin jäätyään varmasti leivät sun muut mitä esille jää. Minun ollessa kotona kaikki pöydällä olevat ruokatarvikkeet saavat olla rauhassa. Ainakin mulle on loogisempaa että minä fiksumpana kerään turhat houkuttimet kaappiin ja kotia palatessa on edelleen leipää mitä syödä.
Sama meillä ja kaikki syötäväksi kelpaava korjataan piiloon ja blokataan vielä pääsy keittiöön. Olen samaa mieltä myös siitä, että on loogista ja helpompaa korjata houkuttimet piiloon tai sulkea se väliovi kuin manata koirien tekemiä tuhoja saati olla koirille vihainen. Koira on simppeli eläin. Se elää tässä hetkessä, eikä muista tekemiään juttuja hetken päästä. Ei se osaa vetää johtopäätöksiä tai yhdistää syytä ja seurausta elleivät nämä tapahdu välittömästi toistensa perään. Jos meillä koirat ovat tehneet jotain tuhmaa, niin emme sano yhtään mitään, päinvastoin niiden läsnäolo ignoreerataan. Sotku siivotaan ja koirille ei osoiteta mitään huomiota; ei hyvää eikä huonoa.

Jos koiralla on tylsää yksin, se keksii itselleen hommia. Kannattaisiko sun Väijy jättää sille välillä luun sijaan vaikka aktivointilelu tai pari kun se jää yksin? Niitä ovat eläinkaupat pullollaan ja koirat yleensä tykkäävät touhuta niiden kanssa ja touhu myös väsyttää niitä.

Mitä muuten tarkoittaa jalalla avittaminen käskyn ohessa (kuullostaa tylsältä)? Ei sen noin kuulu mennä. Uhmaan saat apua siitä, että muistutat sille olevasi sitä ylempänä hierarkiassa. Tämä tapahtuu siten, että koiralle näytetään ettei se päätä mistään. Se kutsutaan rapsutettavaksi, se tulee ovesta sisään ja ulos omistajan perässä, se odottaa kunnes saa luvan ruokakupille jne jne.

Niin - onnea kaikille uusille koiranomistajille!!
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Muutama juttu pitää mainita, vaikka tuntuu hieman hassulta neuvoa koiranomistajia ennenkuin on itse omaa koiraansa kotiin hakenut...

Yksinoloon meille annettiin sellainen neuvo, että koiralla on muutama aktivointilelu, jotka annetaan sille vain silloin kun koira jää yksin. Niistä on sille puuhaa ja niiden avulla se oppii nopeasti, että nyt jään yksin, mutta pian nuo muut tulee taas takaisin. Ne lelut otetaan heti pois, kun tullaan takaisin sieltä, missä ollaan oltu. Näin niiden kiinnostavuus säilyy ja koira saa merkin siitä, että yksinolo päättyy.

Alamummo mainitsi tuosta, että koiraa pitää välillä muistuttaa hierarkiasta. Siihen saimme neuvon, että välillä koiralta voi ottaa jonkun kivan lelun pois ilman mitään sen kummempia seremonioita. Se vaan otetaan pois, ollaan niinkuin ennenkin, ja jossain välissä se lelu annetaan takaisin jälleen ilman seremonioita. Koiralle näytetään, että ihmiset päättää, milloin lelu on käytettävissä ja milloin ei, koska ihmiset on hierarkiassa yläpuolella.

Sormi pystyssä neuvominen päättyy tähän. Seuraavaksi olen varmaankin täällä kyselemässä, että mitäs meidän kannattaisi tehdä kun pentu syö kengät ja hyppii sohvalla ja syö meidän ruoat ja käyttää sänkyä vessana ja...
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Niin eli siis jalalla avitan, jos kaveri uhmaa käskyjä ja on lähdössä pois tai väärään suuntaan. Eli pidän sen hajuetäisyydellä kunnes haluttu tulos on saavutettu.

Onhan tolla nyt vaikka mitä leluja, myös aktivointileluja. Se ei tosin niistä kiinnostu kovin kauaa. Kaikki minkä voi tuhota on paljon mielenkiintoisempaa. Siksi annan mielummin isoja luita sille, kun jää yksin, koska eläinkaupankin lelut tuo hajoittaa viikossa. Älypalloaan se ei vielä ole rikki saanut, mutta sielläkin pitäisi olla nannaa kokoajan tai sekin on hirveän tylsä kapine kaverin mielestä. Eli joo on sillä leluja jos jonkinlaisia. Mistä sitä silti tietää leikkiikö se noilla leuillaan, kun on pois, mutta jos ovi unohtuu auki, niin kengät vie voiton.

Kävin juuri juoksemassa koiran kanssa, niin nyt ei tarvii pariin tuntiin kuulla piskistä. Omakin kunto paranee tän kanssa ravatessa varsinkin kun saa intervalleja vetää niin paljon, kun jaloista lähtee jos vaan jaksaa.
 
Mitä muuten tarkoittaa jalalla avittaminen käskyn ohessa (kuullostaa tylsältä)? Ei sen noin kuulu mennä. Uhmaan saat apua siitä, että muistutat sille olevasi sitä ylempänä hierarkiassa.
Niin, Väijy tuossa toikin esiin syyn näihin hieman kummalta kuulostaviin juttuihin:
Kaikella kunnioituksella myös hartoa kohtaan, mutta minä en edes yritä Cesar Milaniksi. Ymmärrän koiraa sen verran mitä ymmärrän ja hyvin täällä menee.
Eihän siinä mitään, jos näin on päättänyt tehdä, eikä se minulta ole pois. Tuolla ulkona kun koiria tulee vastaan, niin suurimmasta osastahan jo päällepäin näkee että koulutus on hoidettu enemmän tai vähemmän vasemmalla kädellä, ei siinä yhden Väijyn koira enää kokonaisuuteen paljon vaikuta. Ja koiraahan vielä sentään kohtelemme eläimistä parhaiten. Siinä missä 600 000 koiraa nukkuu tänään suomalaisten kodeissa, niin 150 000 eläimen koko elämän kestänyt keskitysleiritys ja kärsimys päättyy tänään murhaan suomalaisissa teurastamoissa.

Yhteiselonne laatu kuitenkin paranisi aivan varmasti sekä sinun että varsinkin koirasi näkökulmasta, jos hakisit kirjastosta vaikka 5 koira-aiheista kirjaa (Tuire Kaimion kirjoille vahva suositus!) ja selaisit läpi.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Alamummo mainitsi tuosta, että koiraa pitää välillä muistuttaa hierarkiasta. Siihen saimme neuvon, että välillä koiralta voi ottaa jonkun kivan lelun pois ilman mitään sen kummempia seremonioita. Se vaan otetaan pois, ollaan niinkuin ennenkin, ja jossain välissä se lelu annetaan takaisin jälleen ilman seremonioita. Koiralle näytetään, että ihmiset päättää, milloin lelu on käytettävissä ja milloin ei, koska ihmiset on hierarkiassa yläpuolella.

Tuolla meidän tapauksella oli pentuna niin kova kuri, että pysyy suurimmaksi osaksi kyllä hierarkiataulukossa paikassaan normaalissa arjessa. Nykyään kun tietää jo missä menee rajat, niin kaveri saa tulla sohvalle makaamaan jos siltä tuntuu, sänkyyn ei tule välillä edes kutsumalla eikä kyllä nuku ikinä vieressä vaan aina "alempana".

Meillä riippuu vähän tuo rankaisu sen antajasta. Minua tuo tottelee pelkästä "NYT" sanasta tai sormien napsautuksesta. Emäntää taas tottelee vasta, kun tarpeeksi ärähtää, jos on kovinkin täpinöissään. Mutta tää on vissiin jotain alfauros herarkiajuttuja mistä en sen enempää lähde jupisemaan.

Tässä nyt joristu periaatteessa sen verran, että pitää noita erilaisia leluja yrittää sille hankkia (toivon mukaan kestäviä) ja katsoa viihtyisikö niiden kanssa paremmin, kuin kenkien.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös