Kylläpä taas vituttaa.
...
Ja toisekseen, oon siinä käsityksessä, että laumanjohtaja puolustaa alempiaan tuollaisessa tilanteessa, niin enkös koiran silmissä toiminut oikein?
Ja toisekseen, oon siinä käsityksessä, että laumanjohtaja puolustaa alempiaan tuollaisessa tilanteessa, niin enkös koiran silmissä toiminut oikein?
Ehkä ensimmäinen vaihtoehto on karjua täysin palkein seis sille kohti tulevalle koiralle (muutaman kerran tehty, yleensä toimii), mutta viime kädessä toimit ihan oikein. Jos koira olisi päässyt sun koiraan kiinni, sun uskottavuus lauman johtajana oman koirasi silmissä olisi ollut siinä.
Irtokoiran omistajalla ei ole koskaan yhtään mitään vikisemistä noissa tilanteissa.
Tuosta koirasta pitäisi ilmoittaa eläinsuojeluviranomaisille, jotta se haettaisi noin huonoista oloista pois. Se olisi parempi sille itselleen ja myös ympäristölle. Joku pikkutyttö ulkoiluttamassa pikkukoiraa ja tämä aggressiivinen iso koira = murheellinen lopputulos.
Erään koiranomistajan mukaan näin on jo tehty, mutta ilmeisesti olot ei olleet niin huonot että koira olisi otettu pois. En tiedä onko sitten totta vai ei. Minä en edes tarkalleen tiedä missä asuvat, jossain tässä lähellä kuitenkin, kun koiraan aina epäsäännöllisen säännöllisesti törmää. Pitääpä yrittää ottaa tuo osoite selville, ja tehdä uutta ilmoitusta.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi toteen myös vuonna 2010 sattuneen tapauksen, jolloin koira oli karannut 5-vuotiaan pojan kimppuun kaataen tämän ja näykkäisten lasta selkään.
Tapaus sattui tilanteessa jossa pikkupoika oli kirmannut sisälle naapurin ulko-ovesta.
IL: Lapsiperhe elää pelossa - naapurin koira purrut jo kolmesti
Jotenkin jäi tuosta jutusta sellainen kuva, että vikaa on molemmissa osapuolissa.
Ylipäätään ja ko. tapaukseen liittymättä välillä hirvittää miten vanhemmat antavat lastensa syöksyä kohti ihan tuntemattomia koiria tietämättä yhtään miten koira reagoi.
Täällä on pari sellaista ehkä ekaluokkalaista tyttöä, joilla ei ole mitään tieto-taitoa koirien kanssa olemisesta, VAIKKA heillä itsellään on kaksi saksanpaimenkoiraa. Nämä penskat ovat mm. ryntäilleet meidän pentua päin, ottanut naamakarvoista kiinni, heitellyt koripallolla, sekä repinyt väkisin valjaista luokse. Tilanteesta toki huomautettu ja lähdetty pois, mutta nämä perkeleen vapaan kasvatuksen hedelmät lähtevät perään ja kerjäävät verta nenästä.
Tässä viime viikonloppuna istuttiin bussipysäkillä koiramme kanssa ja luokse tuli taas toinen näistä tyhjäpäistä, tällä kertaa isänsä kanssa. Huusin jo kauempaa, että älä silittä, mutta tämäpä päättääkin rynnätä koiramme päin. Koira sitten repi itsensä valjaista irti ja lähti juoksemaan autotielle, jossa autoja vilisee jatkuvasti. Eihän siinä, yksi auto joutui jarrut huutaen pysähtymään, samalla kun tämä tyttö ja hänen isänsä nauravat vieressä, että 'heh nyt se sitten lähti, miten se nyt noin pelkää' Siis perkele mikä isä! On niin saatanan koiranomistajaa, mutta käyttäytyy näin.
Ehkä tuossa vaiheessa kannattaa siirtyä huomauttelusta ihan suoraan käskemiseen. Jämäkällä äänenpainolla käsket pentujen pysyä kauempana. Ja jos seuraavat niin ohjaat kevyesti toiseen suuntaan. Lapset ovat keskimäärin aika kiinnostuneita koirista, joten tuttu tilanne, joskin olen aina selvinnyt pelkästään kieltämällä jos on ollut tarvetta. Huuda vaikka jos eivät muuten usko.
Tässä viime viikonloppuna istuttiin bussipysäkillä koiramme kanssa ja luokse tuli taas toinen näistä tyhjäpäistä ...
Joo halua löytyisi tutustuttaa mukavaan lapseen, mutta sellaista ei satu olemaan kohtalaisen pienen ikäni vuoksi, mikä on kyllä tosi ikävää. Tämäkin, joka sai tuon autotiellä juoksentelukohtauksen aikaan oli ennen erittäin mukava ja rauhallinen meidän koiran kanssa, mutta näköjään hänestäkin löytyy toinen puoli.
Minulla puolestaan kävi mielessä, että ostetaan koiralle kuonokoppa. Sen luulisi karkoittavan lapset aika hyvin ja lapsen tullessa lähelle, ei ole pelkoa siitä, että koiramme purisi lasta. Näiden tapahtumien summana koiramme on jo alkanut murisemaaan lapsen tullessa lähelle, joten ei ole kovin kaukaa haettua, että kohta purisi jotakuta ja ostaisi menolipun piikille.
Tosiaan seuraavalla kerralla todella kiukkuinen ärähdys lapsille. Kun selvästikin on hyvällä jo yritetty huonolla menestyksellä, niin kannattaa kokeilla pahalla. Kunnolla kun säikäyttää nuo lapset, turvallisella tavalla tottakai, niin luulisi niiden pysyvän kaukana. Mielummin pelottavan naapurin maineessa ja koira rauhassa kuin kiltin naapurin maineessa ja koiralla koko ajan stressi ja pelko päällä kun näkyvissä on lapsia.
Tuokin on hyvä neuvo, että koira tutustumaan ensin jonkun rauhallisen lapsen kanssa. Ja se tutustuminen tehdään sitten sen koiran ehdoilla.
No arvon palstaveljet voisivat kertoa miten 6v lapselle sanoo, että ei tule lähemmäksi, kun "älä tule lähelle, ei anna silittää ja puree" ei tehoa. :)Tuommoista kersaakaan kun ei voi fyysisesti ruveta kurittamaan, eikä vanhemmille puhumisestakaan hyötyä ole ollut sitä kokeiltaessa. "ei meidän pirjo-petteri" jne.
Minun asenne on ollut lapsia kohtaan rauhallinen ja olen yrittänyt kannustaa koiraa ja tehdä tilanteesta hänelle mahdollisimman miellyttävän (kehut, makupalat), mutta kun lapsen näkee, niin heti ruvetaan repimään valjaita pois. Tilanne on siis eskaloitunut jo pahaksi.
Ja lisättäköön vielä Knoxille, että olen tavannut tuon lapsen ja silloin hän on ollut rauhassa, antanut koiran tulla hänen luokseen, mutta nyt hän ryntäsi suoraan koiraa päin, tätä siis tarkoitin tuolla "toinen puoli" sanonnalla.
Mulla kesti vajaa vuosi saada alaskan husky tajuamaan ettei hihnassa vedetä. Nyt se ymmärtää selkeästi että on erikseen vetovaljaat ja sitten erikseen normivaljaat. Ja tuolla koiralla on aika kova vietti vetämiseen. Mutta kun näkee aikaa ja vaivaa, niin kaikki on mahdollista.
No arvon palstaveljet voisivat kertoa miten 6v lapselle sanoo, että ei tule lähemmäksi, kun "älä tule lähelle, ei anna silittää ja puree" ei tehoa. :)Tuommoista kersaakaan kun ei voi fyysisesti ruveta kurittamaan, eikä vanhemmille puhumisestakaan hyötyä ole ollut sitä kokeiltaessa. "ei meidän pirjo-petteri" jne.
No jos aikuinen mies ei pysty halutessaan käskemään 6v pikkulasta, niin kyllä siinä saa ihan itseensä mennä. Varsinkin, jos jotain fyysistä kurittamista ollaan ensimmäisenä miettimässä. Huh huh mitä juttuja.
...
Tässä kommentissa on kaikki oleellinen. Koiran on tiedettävä, että voi luottaa sinuun, jolloin sen ei tarvitse itse pitää huolta laumansa (eli sinun ja itsensä) puolustamisesta. Kuonokoppa on vihoviimeinen ratkaisu.Sun pitäis olla lähtökohtaisesti se herra och hidalgo hieararkiassa. Omistajana sinä "suojelet" koiraasi, ja koiralla on helppo olla. Kannattaa nyt pohtia miten sinä käyttäydyt/reagoit kun lapsi lähestyy? Jos menet itse paniikkiin ja lukkoon, voit olla varma että koirasi reagoi samalla tavalla. Eli koira käsittää että kohti juokseva lapsi on asia jota pitää pelätä. Jos koirasi pitää itseään ylempi arvoisena, saattaa se kokea omaksi tehtäväkseen puolustaa sinua (eli laumaa). Ja tästä voi johtua murina ja agressiivisuus. Sun pitää pystyä olemaan rauhallinen ja tyyni, näin koiras ymmärtää että tässä ei ole mitään syytä paniikkiin. Mutta nämä asiat ei tosiaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Kuonokoppa on vähän sama kuin kuristuspanta vetämiseen. Kyllähän se koira on vetämättä koska ei se siihen kuristuspannalla pysty. Pitäis pyrkiä siihen, että koira ei vedä koska se osaa kulkea hihnassa. Sama kuonokopassa, eihän se koira pure koska ei siihen pysty.
Mulla kesti vajaa vuosi saada alaskan husky tajuamaan ettei hihnassa vedetä. Nyt se ymmärtää selkeästi että on erikseen vetovaljaat ja sitten erikseen normivaljaat. Ja tuolla koiralla on aika kova vietti vetämiseen. Mutta kun näkee aikaa ja vaivaa, niin kaikki on mahdollista.
Sinuna menisin ehkä ongelmakouluttajan puheille. Siellä saatte hyviä vinkkejä (jopa mahdollisesti kontakteja lapsiin jne). 8kk ikäinen koira on vielä helppo saada oikeille raiteille. Ei muutakuin tsemppiä ja onnea!
No arvon palstaveljet voisivat kertoa miten 6v lapselle sanoo, että ei tule lähemmäksi, kun "älä tule lähelle, ei anna silittää ja puree" ei tehoa. :)Tuommoista kersaakaan kun ei voi fyysisesti ruveta kurittamaan, eikä vanhemmille puhumisestakaan hyötyä ole ollut sitä kokeiltaessa. "ei meidän pirjo-petteri" jne.
Minun asenne on ollut lapsia kohtaan rauhallinen ja olen yrittänyt kannustaa koiraa ja tehdä tilanteesta hänelle mahdollisimman miellyttävän (kehut, makupalat), mutta kun lapsen näkee, niin heti ruvetaan repimään valjaita pois. Tilanne on siis eskaloitunut jo pahaksi.
Ihan mielenkiinnosta, koska samaa ongelmaa koitan kitkeä, miten olet saanut vetämisen kokonaan pois? Itsellä on siis vajaan vuoden ikäinen siperianhusky, joka vetää erittäin kovaa aamuisin ensimmäisellä lenkillä (paljon energiaa jne.). Muuten ulkoilluttaessa ennen kuin tarpeet tulee tehtyä vetää myös melkoisella tahdilla. Toisaalta, osaa kävellä hihnassa noiden tilanteiden ulkopuolella.
Meillä ei auttanut tuo pysähtyminen. Vasta kun tajusin pysähtymisen sijaan hiljentää naurettavan ja ärsyttävän hiljaiseen vauhtiin hihnan kiristyessä, niin koira ymmärsi yskän melko nopeasti.Ei siinä mitään taikatemppuja ole, aina kun hihna on tiukalla, pysähdyn. Sitten kun hihna löystyy niin jatketaan matkaa. Ja tätä toistetaan arvoilta sen 365 kertaa lenkin aikana. Koira on nyt vajaa 2-vuotias, ja tuntuu että aikuistuminenkin on tehnyt osansa. Pahimmat höntyilyt on jäänyt muutenkin vähemmälle.
