Kaksi asiaa:
1) Norjassa kirkon verotusoikeus säilyy.
Kuten sanoin, rahaa valuu edelleen myös uskonnottomilta. Periaatelinen ero on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Ruotsissa päätettiin jo aikaisemmin. Ruotsin 400 vuotta kestänyt valtiokirkkojärjestelmä loppui vuonna 2000. Ruotsissa kirkon talous perustuu kirkollismaksuun, joka peritään kylläkin edelleen verotuksen yhteydessä. Kuningas osallistuu edelleen kirkolliskokouksen avajaisiin (kuningas halusi itse perustuslakiin säännöksen, jonka mukaan Ruotsin hallitsijan tulee tunnustaa evankelis-luterilaista uskoa).
2) Yhteisöverolla rahoitetaan kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä, eikä esim. jotain pappien pakinoitsemista.
Tää on tää täysin kestämätön perustelu jota aina viljellään. Tän perustelun nyt voisi jättää esittämättä vakiovastauksena, ja esittäisi oikeasti johonkin perustuvaa dataa käsien heiluttelun sijasta…
Hautaustoimi ja väestökirjanpito olisi taatusti halvempaa yhteiskunnalle jos siinä ei tarvittaisi ylläpitää sivussa seremoniallisia palveluja. Näitä seremoniallisia palveluja vois sitten ostaa kukin halunsa mukaan.
Kulttuuriperinnön ylläpitoon velvoittaa muut lait, ja näihin voi hakea avustuksia kuten muutkin yhteisöt, joilla on hallussaan kulttuuriperinnöllisiä rakennuksia. Mikäli Kirkko käyttää tiloja myös oman toimintansa harjoittamiseen, ei tukea tietty pidä maksaa normaalien toimitilojen ylläpidosta, vaan kattakoon ylläpidon toimintatuloistaan. JOS taas on historiallisesti arvokas rakennus, se saakoon näille kuuluvaa tukea tai museoidaan valtiolle tapauskohtaisesti.
Mikään näistä ei edellytä verotusautomaattia. Pelkkä jäsenmaksu Kirkolle tulisi riittää ja palveluista yhteiskunnan tarvitsemat kilpailutetaan.
Tämän esteenä on vain ja ainoastaan kirkon rahojen ja vaikutusvallan menettämisen pelko. JOS arvostaa tasa-arvoista yhteisökuntarakennetta, niin nämä erioikeudet näkee sellaisena kuin ne ovat, erioikeuksina, monopoleina, asioina mitä muita monopoleja yleensä kiivaasti vastustavat kirkon ollessa kyseessä puoltavat.
Ennenhän Kirkot rahasti kirkkoon kuulumattomia hautauspalveluista, mutta kun tämä muutettiin Perustuslain 6 §:n 2 momentin perustella, niin jostain syystä kirkon kirjanpidon mukaan hautaustoimen menot kasvoivat 92% vuodesta 2003 vuoteen 2007, vaikka kuolleiden määrässä ei tapahtunut muutosta?
Miksi sama rahamäärä, joka riitti vallan hyvin vuonna 2003 kattamaan kustannukset, ei nyt enää riitäkään, vaan vaaditaan 50% enemmän rahaa? hmmm.. ettei vaan meitä (valtiota) kusetettas…
Noh, Kirkko selittää, että vuonna 2003 hautaustoimen kustannukset olivat noin 53M euroa, josta ne nousivat jo seuraavana vuonna 78M euroon. Vuonna 2007 kustannukset olivat jo 102M euroa. Neljässä vuodessa kustannukset kasvoivat siis lähes 100%. Haudattujen vainajien määrä on pysynyt lähes samana eikä reaalikustannuksetkaan ole tuona aikana kovin paljon nousseet, joten mistä johtuu tämä kustannusten räjähdysmäinen kasvu?
Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.
Valtiovarainministeriön työryhmä antoi jo vuonna 2002 ehdotuksen yhteisövero-osuuden korvaamisesta kustannusperusteisella, indeksiin sidotulla valtionavulla. Tämä ehdotus ei vaan toteutunut, koska …niin koska??
Samana vuonna 2002 kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan hautaustoimelle vyörytettiin mm. hallinnon ja kiinteistöjen kustannuksia, perusteena kustannusten kohdentaminen todellisen toiminnan mukaan.
Esimerkkinä toimintatapa, jossa seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkon jäsenet. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.
Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle.
Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia.
.. jotta joo.. korvausta yhteiskunnallisista palveluista, eikö ne voitasi ostaa rehellisesti eikä livauttaa verotuottona automaattisesti?