Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[Fordél]

Ihmeellisen lukkittuneita näkemyksiä täällä uskonnonopettajien uskosta. Tottakai teologiaa opiskeleviin mahtuu elämänkatsomukseltaan monenlaista opiskelijaa, aivan kuten muihinkin oppiaineisiin. Yhdistävä tekijä on varmasti se, että omaavat mielenkiintoa uskontoon ja mikäs sen parempaa. Olisihan se kummaa jos historiaa opiskelisi henkilö, jolla ei olisi mielenkiintoa historiaa kohtaan. Mielenkiinnosta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että esim. uskoo Jumalaan.

 

[Yläpesä]

Ihmeellisen lukkittuneita näkemyksiä täällä uskonnonopettajien uskosta. Tottakai teologiaa opiskeleviin mahtuu elämänkatsomukseltaan monenlaista opiskelijaa, aivan kuten muihinkin oppiaineisiin. Yhdistävä tekijä on varmasti se, että omaavat mielenkiintoa uskontoon ja mikäs sen parempaa.

Voisin olettaa, että aika moni kummeksuisi tai paheksuisi sitä, jos yhteiskuntaopin opettajat valmistuisivat kaikki Sirola-opistosta. Luottamus perustuu aina näyttöihin puheiden sijaan. Uskonnonopettajilla on paljon tehtävää sen luottamuksen saamiseksi. Kyllä vanhemmilla on validimpi käsitys uskonnonopetuksen tunnustuksellisuudesta kuin teologisen tiedekunnan ohjelmajulistuksilla.

 

[Fordél]

Voisin olettaa, että aika moni kummeksuisi tai paheksuisi sitä, jos yhteiskuntaopin opettajat valmistuisivat kaikki Sirola-opistosta. Luottamus perustuu aina näyttöihin puheiden sijaan. Uskonnonopettajilla on paljon tehtävää sen luottamuksen saamiseksi. Kyllä vanhemmilla on validimpi käsitys uskonnonopetuksen tunnustuksellisuudesta kuin teologisen tiedekunnan ohjelmajulistuksilla.

Ensinnäkin ei millään pahalla, mutta en usko, että sinun luottamustasi käännetään millään.

Toiseksi esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vertaaminen Sirola opistoon kertoo, että et ole ihan hollilla siitä millaista opetus on ko. tiedekunnassa.

Kolmanneksi, eipä ne näytöt sunkaan puolelta ole vakuuttavat.

 

[Yläpesä]

Ensinnäkin ei millään pahalla, mutta en usko, että sinun luottamustasi käännetään millään.

Minä uskon näyttöön, tekojen tasolla osoitettuun toimintaan. Kristillisten tahojen hyvät puheet jäävät ihan omaan arvoonsa. Muslimiopetuksen ja ortodoksiopetuksen esimerkeistä nähdään paljaalla silmällä se, mistä "tunnustuksettomassa" opetuksessa on kyse. Sanahelinästä.

Toiseksi esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vertaaminen Sirola opistoon kertoo, että et ole ihan hollilla siitä millaista opetus on ko. tiedekunnassa.

Molemmissa opiskellaan tietystä arvoviitekehyksestä käsin ja ko. laitos vetää puoleensa samalla tavalla ajattelevia ihmisiä työstämään omaa ajatteluaan eteenpäin. Mitä olennaista eroa näissä on (muuta kuin että toinen on lähinnä historiallisista syistä korkeakoulu)?

Kolmanneksi, eipä ne näytöt sunkaan puolelta ole vakuuttavat.

Mitkä näytöt? Olen nostanut esiin käytännön esimerkkejä lähipiiristä ja tiedotusvälineistä. Oma aktiivisuuteni on tuottanut lähikoulussa sen muutoksen, että koulun yhteisessä syyskauden päätösjuhlassa (=joulu), jumalanpalveluksellinen sisältö on nyt siirretty ohjelman päätösnumeroksi, jolloin siitä loukkaantuvat henkilöt pystyvät poistumaan yhteisestä tilaisuudesta. Aion kyllä mennä eturiviin istumaan, jotta poistuminen huomataan (sen kunniaksi että kyseessä on viimeinen joulujuhla johon pääsen osallistumaan ennen lapsenlasten uutta kierrosta).

"Miksi Enkeli taivaan -virren 10. säkeistössä noustaan seisomaan Kirkkohistorioitsija Esko M Laine vastaa.

- Liturgiassa on perinteisesti ollut kaksi kunniaa eli gloria minor ja gloria major, pienempi ja suurempi kunnia. Pienempi liittyy psalmeihin ja jouluvirren 10. säkeistössä toistuva kunnia ja on totuttu yhdistämään tähän jumalanpalveluksen yhteydessä olevaan suureen kunniaan, jonka aikana on aina noustu seisomaan.

Kunnialla viitataan jumalanpalveluksessa Jumalan ylistämiseen." (Kotimaa24.fi)

Tämäkö siis EI ole uskonnonharjoittamista, kuten jopa ministeriö väittää? Härskiä valehtelemista - tai jopa hengellistä väkivaltaa, sanoisin. Mutta sehän on tuttua kristityille.

 

[TosiFani]

Loppuivatko asiaperusteet argumentaatiossa kun pitää lähteä henkilöhyökkäyksen linjoille? Tarinankertojan pointit ovat tarkkoja ja hyvin harkittuja takatolpalle tarjoiltuja lättysyöttöjä, joista kenen tahansa pitäisi pystyä tekemään maali...

Sinun mielestäsi ihmisten pitäisi luottaa Tarinankertojan linkittämiin pointteihin, mutta samaan aikaan sinä kumoat perusopetuksen tunnustuksettomuuden omiin kokemuksiin perustuen. Minusta tässä aikamoinen ristiriita. Luotetaanko me kirjoitettuun opetussuunnitelmaan ja lainauksiin yliopiston opinto-oppaasta vai ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin?

 

[msg]

Luotetaanko me kirjoitettuun opetussuunnitelmaan ja lainauksiin yliopiston opinto-oppaasta vai ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin?

Tämä on jatkiksen palsta, jossa luotetaan kaikkeen siihen, joka tukee omaa näkemystä. Tämä siis täysin riippumatta siitä mikä on aihe ja mitä argumentteja toisilla on.

 

[Yläpesä]

Luotetaanko me kirjoitettuun opetussuunnitelmaan ja lainauksiin yliopiston opinto-oppaasta vai ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin?

Jos luottaisit alkajaisiksi minuun, siitä voitaisiin jatkaa hyvässä hengessä.

 

[TosiFani]

Jos luottaisit alkajaisiksi minuun, siitä voitaisiin jatkaa hyvässä hengessä.

Totta kai minä luotan sinuun, mutta se ei tee sinun henkilökohtaisista kokemuksistasi yleistettävää totuutta.

 

[Yläpesä]

Totta kai minä luotan sinuun, mutta se ei tee sinun henkilökohtaisista kokemuksistasi yleistettävää totuutta.

Koska olen tarkkanäköinen, peloton, umpirehellinen ja katsomukseltani neutraali agnostikko, et mielestäni voi löytää parempaa kandidaattia tehtävään. Vai uskotko sokeasti abstraktin opetussuunnitelman toimivuuden luokkahuoneen seinien sisällä sen jälkeen kun luokan ovi painetaan kiinni?

 

[TosiFani]

Koska olen tarkkanäköinen, peloton, umpirehellinen ja katsomukseltani neutraali agnostikko, et mielestäni voi löytää parempaa kandidaattia tehtävään. Vai uskotko sokeasti abstraktin opetussuunnitelman toimivuuden luokkahuoneen seinien sisällä sen jälkeen kun luokan ovi painetaan kiinni?

Kuten olen useasti tässä ketjussa sanonut, opettaja opettaa omalla persoonallaan ja hänen henkilökohtaiset mielipiteet tulevat varmasti joissain tilanteissa läpi opetuksessa. Kysymys on opettajien ammatillisuudesta, opetussuunnitelma on opettajien laki, sitä tulee noudattaa. Uskoisin, että suurinosa opettajista pystyy tähän, mutta poikkeuksiakin varmasti on.

 

[Tarinankertoja]

Te kiihkoateistit yritätte vääntää vettä viiniksi yhtälailla kiihkouskovien kanssa..

Sori, ei ole sama asia.

Minä ajan kaikkien tasa-arvoista kohtelua, uskovat ajavat oman uskontokuntansa erikoisetuja.

Ideanahan on kaikkien uskontosuuntauksien tasapuolinen kohtelu ja kaikkien oikeutta harjoittaa omaa uskontaan ilman valtion asiaan sekaantumista.

Nythän tilanne on, että valtion, eli meidän yhteisillä, rahoilla edistetään vain kahden kirkkokunnan asiaa. Uskonnonopetus on yksi näistä kirkon ja valtion yhteisiä valtarakenteita, joista Kirkko ei halua luopua nimenomaan sen valtarakennepuolen vuoksi.

Uskonnonopettamisen lakkauttaminen ja kristinuskoon viittaavien juhlien poistaminen koulusta olisi nimenomaan tasa-arvoista kehitystä, jolloin kaikki uskomussuunnat ovat samalla viivalla. On sitten muslimi tai ateisti. Nyt erikoisoikeudela kristinusko on määräävässä asemassa.

Uskonnon opetus tulisi yhdistää historian ja yhteiskuntaopin olpetukseen
Toki historiaopetuksen Eurooppakeskeisyys pitäsi myös jotenkin koittaa saada haarukoitua kun nyt ei ole kuin Rooma ja kristinusko ja esim Kiina ja sen uskonnolliset puolet sivuutetaan lähes täysin. Kiinan mahtiasemasta maailmassa ei juuri puhuta jotain Mongolivalloituksia lukuun ottamatta (koska se koski Euroopaa).. mutta tämä on eri aihe

Ja jos löytyy uskonnoton uskonnonopettaja, entäs sitten, löytyyhän sitä ateistiteologejakin. Ne ovat poikkeuksia. Kyse on siitä yleisimmästä uskonnonopetuksen tavasta, joka ’DeFacto lähtee siitä, että raamatun kertomukset ovat historiallisesti tosia (mitä ne siis eivät kiistatta ole).


Tasa-arvoa KAIKKIEN uskomussuuntien kesken, ei erikoisasemaa ateismille tai kristinuskolle.

Miksi se ei kelpaa kristityille? Aivan, loppuisi lapsien aivopesumahdollisuus, kasvaisi uskonto kriittisempää väestöä, jäsenyydet vähenisivät, rahat vähenisivät ja sitä kautta valta vähenisi.. ja Vallasta tässä on kyse.

Tai jos EI ole kyse Vallasta, Kirkolla ei varmaan olisi mitään tasa-arvon toteutumista vastaan, eli Valtion ja Kirkon erottamista toisistaan, nyt aluksi vaikka Ruotsin tapaan.. mutta koska kyse on Vallasta, ei Kirkko halua tuolle tielle lähteä ja lobbaa voimakkaasti yhden valtion ja Kirkon yhteisvaltarakenteen, uskonnonopetuksen, puolesta.

 

[Tarinankertoja]

Yksikään hallituspuolue ei ole esittänyt muutoksia nykytilanteeseen.

Sehän ei tarkoita, ettenkö MINÄ voisi esittää muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Sitä kutsutaan politiikaksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi. Sitten se saa tai ei saa aikanaan kannatusta lakiesityksen ja eduskunnan äänestyksen myötä.

Mutta eihän poliittinen toiminta ole sitä, että kun kerran on epäonnistunut itselleen tärkeässä asiassa ja eduskunta on sanonut "ei", että asia jätetään siihen? Vai niinko sun mielestä poliittinen vaikuttaminen toimii? Kun on kerran hävitty 8 tunnin työpäivästä äänestys, ei sitä uudelleen enää äänestykseen ajeta, kun se on jo kerran päätetty?

 

[TosiFani]

... Kyse on siitä yleisimmästä uskonnonopetuksen tavasta, joka ’DeFacto lähtee siitä, että raamatun kertomukset ovat historiallisesti tosia (mitä ne siis eivät kiistatta ole)...

Mitä tarkoitat tällä? Tarkoitatko, että peruskoulussa opetetaan tällä tyylillä vai teologisessa tiedekunnassa?

 

[Yläpesä]

Nämä kristuksen sotajoukkojen eturivin miinanpolkijat tuohtuvat kun toisuskoiset tai uskonnottomat haluavat osallistua koulujen (ja muidenkin yhteisten tilojen) joulujuhlien sisältöön. Heidän mielestään joulu on kristitty juhla ja muut vaietkoon keittiössä.

Tässä hieman listaa jouluperinteistä ja niiden alkuperästä.

Joulukynttilät - ikiaikainen tapa juhlistaa tilaisuuksia (roomalaiset, Intia, juutalaiset, kekri)

Joulupuuro (alunperin ohrasta) - muinaissuomalainen tapa, johon liittyy usko maahisiin ja tonttuihin joita tuli kiittää/lepyttää heille annetulla puuroastialla.

Lyhde - metsän eläinten muistaminen, muinaissuomalaista luonnonuskoa.

Joulusauna - muinaissuomalainen perinne, johon liittyy vainajien kunnioittaminen. Myös kuolleet tulivat saunaan jouluna. Joulusaunaan vietiin mukana kestitystä, joka jätettiin sinne vainajille hyödynnettäväksi yön aikana. Myös tuvat puhdistettiin ja asuinoljet vaihdettiin. Joulusauna lienee kaikkein tärkein yleissuomalainen jouluperinne.

Joulun aikaan liittyi muinaisskandinaavisissa perinteissä rauhallisuus, sovinnollisuus ja siksi silloin oli hyvä pitää pitoja, joissa sovittiin yhteisiä asioita. Rettelöimistä ei suvaittu.

Joulukuusi - koristeltu puu seemiläisten Asherah-jumalan kunniaksi, hedelmällisyyden symboli. Muinaissuomalainen karsikkopuu-perinne. Myös nimipäiväksi oli tapana pystyttää puita. Juhannuksena pystytetään koivut porstuan molemmin puolin. Alkujaan suomalaiseen joulutupaan ei tuotu kokonaista puuta, vaan oksia ja hakoja, jotka lämmössä alkoivat kukkia ja tuottaa tuoksua. Tämä on myös joulukukkaperinteen taustalla.

Joulupukki - muinaissuomalainen pakanallinen nuuttipukki-perinne. Pukilla on nurinpäin käännetty turkki, joillain alueilla jopa sarvet. Nuuttipukki kierteli talosta toiseen juomassa siellä tarjoiltua viinaa (ei siis kauheasti eroa kuohitusta nykyversiosta) ja pelottelemassa lapsia (tuhma lapsi saattoi saada risusta). Alkuperäinen pukki oli paha henki. Edelleen nuuttipukki esiintyy joulukoristeissa olkipukkina. Pukit ja vuohet liittyvät myös Thor-jumalan reen/vaunujen vetäjinä. Nykyjoulupukin punavalkoinen muotivaatetus on peräisin Coca Cola-yhtiön luomuksesta.

Joulutontut - tonttuihin eli maahisiin, menninkäisiin tuli suhtautua hyvin varoen ja joista ei oikeastaan olisi saanut edes puhua. Suotavaa oli, kun heistä oli kysymys, vain viitata peukalolla maahan päin. Tonttuja pelättiin.

Joululahjat - Antiikin Rooman Saturnalia-juhla. Meillä todennäköisepää viikinkien perinne, jolla pyrittiin pimeimmän vuodenajan nujertamiseen juhlan avulla. Lahjaan piti liittää arvoitus, mikä saajan piti ratkaista.

Joululaulut - pakanallinen perinne (Wassailing). Vanhimmat joululaulut ovat pakanallisia lauluja, jotka on uudelleen sanoitettu kristilliseen muotoon.

Piparkakku- muinaisessa Egyptissä tunnettu leivonnainen. Niiden antamiseen on liitetty onnentoivoituksia ja viestejä. Ovat saattaneet liittyä uhraamisperinteeseen Rooman aikaan, mikä selittää piparkakkuihin liitettävät ihmis- ja eläinhahmot.

Joulukinkku tai sianpää - muinaisskandinaavinen keskitalven uhriruoka, sika uhrattiin sadonkorjuun ja hedelmällisyyden jumalalle Freijalle perinteisesti 26.joulukuuta.

Lanttu- ja naurislaatikot ovat ajalta, jolloin kaikilla oli lanttu- ja nauriskaskensa mutta ei perunapeltoa, siis savolaisekspansion ajalta.

Jouluolut - pakanallinen kekriin liittyvä tapa, pikkujoulunvietto, jolla pyrittiin varmistamaan tulevan vuoden sato. Jouluolut oli aina vahvaa ja humala taattu. Varsinaisen jouluna pidättäydyttiin kuitenkin humaltumisesta, sillä sen tiedettiin olevan vaarallista henkien aikaa.

Joulumässäily - maatyöläisperinnettä ja taikauskoa aikojen alusta, jouluyönä piti yhdeksän kertaa syödä ettei tulevana vuonna olisi nälkää.

Misteli (ei ole kotiutunut Suomeen mutta kuuluu Euroopassa "jouluperinteisiin") - kelttiläinen tapa. Misteli oli heille pyhä rauhan kasvi.

Haudoilla vierailu ja vainajien muistaminen - yleisinhimillinen tapa muistaa vainajia, kuolleiden henkiä, jotka varsinkin muinaissuomalaisissa uskomuksissa liikkuivat pimeän aikaan ihmisten ja eläinten joukossa.

Se, joka väittää edelleen joulun olevan kristittyjen oma juhla Jeesuksen syntymäpäiväksi, ei voisi olla enempää pielessä. Jos historiallista Jeesusta ylipäätään oli olemassa, ei hän ole kertomusten valossa voinut syntyä talvella, vaan joskus loppukesästä. Mitkä tavoistamme siis ovat oikeasti kristillisiä? Eikös jäljelle jää vain kaupallinen kilvoittelu lahjakrääsällä, keittiössä ahertavien äitien uuvuttaminen stressiin ja valtiollinen jumalanpalvelus jota valtiollinen YLE vielä tuputtaa joka kotiin?

 

[TosiFani]

...

Kai sinä olet reklamoinut lapsesi rehtoria kuusista ja muista alunperi jumalien palvomiseen liittyvistä koristeista. Täytyykin sanoa emännälle, että jättää piparit tarjoilematta, uskonnottomat voivat loukkaantua.

 

[PeteX]

Kai sinä olet reklamoinut lapsesi rehtoria kuusista ja muista alunperi jumalien palvomiseen liittyvistä koristeista. Täytyykin sanoa emännälle, että jättää piparit tarjoilematta, uskonnottomat voivat loukkaantua.

Ei ole uskonnottomia. On vain omilla aivoilla ajattelevia ja aivopestyjä robotteja.

 

[TosiFani]

Ei ole uskonnottomia. On vain omilla aivoilla ajattelevia ja aivopestyjä robotteja.

Mihinkäs lokeroon tällainen agnostikko sopii?

 

[sampio]

Ei ole uskonnottomia. On vain omilla aivoilla ajattelevia ja aivopestyjä robotteja.

Minusta luokittelet uskonnottomat ristiriitaisesti.

 

[PeteX]

Mihinkäs lokeroon tällainen agnostikko sopii?

Ehkä androidi. Robottien pitäisi olla huolestunuut siitä, mitä tapahtuu muissa pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa suljetaan kirkkoja vähäisten kävijämäärien takia, lapsia kastetaan enää alle 50 prosenttia ja kato kirkosta on kova. Suomessa enää 25 prosenttia nuorista uskoo jumalaan. Silti tämä vähenevä porukka pitää älämölyä joka asiasta. Vähän sama kuin vasemmiston kohdalla, jonka kannatus on n. 25 prosenttia, mutta möly on kova.

 

[Yläpesä]

Kai sinä olet reklamoinut lapsesi rehtoria kuusista ja muista alunperi jumalien palvomiseen liittyvistä koristeista. Täytyykin sanoa emännälle, että jättää piparit tarjoilematta, uskonnottomat voivat loukkaantua.

Jos emäntä tarjoaa piparia, nauti huoletta pois. Se rauhoittaa.
En suinkaan ala muinaistarustojen kierrättämisestä meuhkaamaan, koska KAIKKI ymmärtävät niiden olevan taruja, hienoja tarinoita ajalta, joita emme muuten enää muista. Kun jonain päivänä jeesustarustokin on tällä yleisyyden asteella, se saa omasta puolestani olla rauhassa osa vaikka osa valtiopäivien avajaisia. Niin kauan kuin kyse on kuitenkin aktiivisesta uskonnosta jota harjoitetaan, johon käännytetään ja joka vainoaa ja syrjii toisuskoisia, on suhtautumiseni kategorisesti aktiivinen vastarinta.

 

[Ostrich]

Tietää ainakin, että on joulu tulossa, kun kiihkoateisti Yläpesä uikuttaa siitä, että joku jouluevankeliumi turmelee lapset. Sanonpahan vaan, että mene nyt hyvä ihminen hoitoon, jos asia noin helvetisti vaivaa joka jumalan kerta.

Omasta puolestani toivotan siunattua joulua kaikille - myös Yläpesälle.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Ihmeellisen lukkittuneita näkemyksiä täällä uskonnonopettajien uskosta. Tottakai teologiaa opiskeleviin mahtuu elämänkatsomukseltaan monenlaista opiskelijaa, aivan kuten muihinkin oppiaineisiin. Yhdistävä tekijä on varmasti se, että omaavat mielenkiintoa uskontoon ja mikäs sen parempaa. Olisihan se kummaa jos historiaa opiskelisi henkilö, jolla ei olisi mielenkiintoa historiaa kohtaan. Mielenkiinnosta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että esim. uskoo Jumalaan.

Aivan niin!
Voihan uskontoa opiskella uskomatta mihinkään jumalaan. Itsekin itseopiskelen uskontoja. Tosin olen aika laiska opiskelija, mutta en siis usko, kuin ehkä karmaan, joka ei nyt varsinaisesti ole uskonto eikä karman-jumalaa ole? Vai onko, en tiedä. Jokatapauksessa tunnen muutaman uskonnonopettajan eikä niistä kukaan ole kovinkaan harras uskovainen ja kaikki eivät edes kuulu kirkkoon.

 

[TosiFani]

Jos emäntä tarjoaa piparia, nauti huoletta pois. Se rauhoittaa.
En suinkaan ala muinaistarustojen kierrättämisestä meuhkaamaan, koska KAIKKI ymmärtävät niiden olevan taruja, hienoja tarinoita ajalta, joita emme muuten enää muista...

Olen vähän huolestunut sinun viime viesteissä esiintyneestä epäjohdonmukaisuudesta, eiköhän Suomestakin löydy erilaisiin maahisiin uskovia. Mikäli vaadit uskonnotonta koulua, ole siinä johdonmukainen. Joulukuuset pois, täällä ei Asherahia palvota!!

 

[Jakedeus]

Ja jos löytyy uskonnoton uskonnonopettaja, entäs sitten, löytyyhän sitä ateistiteologejakin. Ne ovat poikkeuksia. Kyse on siitä yleisimmästä uskonnonopetuksen tavasta, joka ’DeFacto lähtee siitä, että raamatun kertomukset ovat historiallisesti tosia (mitä ne siis eivät kiistatta ole).

Moi! Ihan sattumalta pitkän etsiskelyn jälkeen löysin internetistä tietoa uskonnonopettajista ja teologian opettajista ja heidän kokemuksistaan, mistä varmaan itsekkin olet kiinnostunut omien tietojesi lisäämiseksi. Tämä seuraava lainaus on nimimerkki girlzillan kirjoitus jääkiekkoon keskittyneeltä jatkoaika.com -foorumilta:

''Tämä on kyllä ihmeellinen harhaluulo, joka selvästi elää vahvasti. Näin uskonnonopettajan pätevyyden omaavana voin kertoa sinulle että opiskelujeni aikana tunsin paljon enemmän opiskelutovereita (siis niitä uskonnonopettajia), jotka eivät olleet uskovia, kuin niitä jotka olivat. On tuo teologinen tiedekunta muutenkin vähän sellainen paikka että kyllä se tosiuskovaiset hyvin nopeasti karkoittaa luotaan pois.''

Onhan nämä 'sisäpiirin' tiedot vähän omia väitteitäsi vastaan, mutta varmasti järkevään dialogiin kykenevänä ja ajattelevana ihmisenä - etkä ollenkaan uskovaisten tyyliin yhteen totuuteen lukkiutuneena - olisit innoissasi, jos pääsisit keskustelemaan tämän kaltaisen henkilön kanssa, joka aitiopaikalta näkee ja kokee asioita, joista itse olet kiinnostunut.

 

[Yläpesä]

Olen vähän huolestunut sinun viime viesteissä esiintyneestä epäjohdonmukaisuudesta, eiköhän Suomestakin löydy erilaisiin maahisiin uskovia. Mikäli vaadit uskonnotonta koulua, ole siinä johdonmukainen. Joulukuuset pois, täällä ei Asherahia palvota!!

Ota lisää piparia. Jos Suomesta tosiaan muutama vähemmistömaahisuskoinen löytyy, jaksan sietää sitäkin vinosti hymyillen, toisin kuin militanttikristittyjä jotka pakottavat toisuskoiset ja uskonnottomatkin palvomaan omia jumaliaan.