Tässä nyt vähän oiotaan aitoja ja ihan näin helposti se ei tapahdu. Jotta tavallinen kansalainen voisi sanoa kyllä tai ei, tarvitaan ensinnäkin esitys siitä miten kaikki tämä tapahtuu ja millainen olisi tämä kirkon uusi rooli yhteiskunnassamme, mikä taho hoitaisi kunkin kirkon tehtävän jne.
Edellinen Kirkko ja valtio -komitea kokoontui 1972-77 välisenä aikana, jolloin neuvoteltiin merkittävistä muutoksista näiden tahojen välisissä suhteissa. Ajalle tyypillisesti opetusministeriö asetti työryhmätasoisen valmisteluelimen tekemään käytännön toimenpide-ehdotuksia komiteanmietinnön pohjalta. Työryhmä kuitenkin ehdotti, että käytännöllisesti katsoen mitään komitean muutosehdotuksista ei tule toteuttaa. Puheenjohtaja Jaakko Nummisen lehdistölausuntojen mukaan ”yhteiskunnan asenneilmasto on tällä hetkellä sellainen, ettei muutoksille ole nyt sijaa”. (Wikipedia)
Vuonna 2011 yhteiskunnan asenneilmasto on oletettavasti sen verran muuttunut, että muutoksille on jo sijaa. Osa tuolloisen komiteanmietinnön linjauksista on jo toteutunut ja sisällytetty mm. uuteen kirkkolakiin. Mutta mielestäni varsinkin viimeaikaisten tapahtumien valossa valtion ja kirkon välisen suhteen uudelleenarviointi pitäisi aloittaa vaikka nyt tällaisella puolivillaisella komitealla mieluummin jo eilen.
Hautaustoimi - kunnat, valtio, yhdistykset
Vihkiminen - maistraatti
Nimenanto - maistraatti
Vankilapapit, sotilaspapit - valtion sosiaalitoimen, terveydenhuollon, nuorisotoimen ja opetustoimen asiantuntijavirat
Diakoniatyö - sosiaalitoimi (kunta, valtio), yhdistykset
Tuon ulkopuolelle ei jää juuri mitään sellaista jonka hoitamiseen yhteiskunnalla pitäisi olla mitään velvollisuuksia. Spirituaaliset tehtävät jääkööt hoitamatta elleivät uskonnolliset yhteisöt kykene niitä itse hoitamaan jäsenmaksuillaan.