Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[TosiFani]

Lapsethan sietää mitä vaan, vaikka väkivaltaa vanhempien taholta ja ovat silti heidän puolellaan.

Ainoa joka tässä on muuten suvaitsematon, on jeesussiipi joka ei suostu pysymään omilla rahoillaan omissa ympyröissään, vaan tyrkyttää uskontoaan lapsille ja maksattaa viuluja muilla, eikä suostu edes näkemään tässä mitään ongelmaa, vaikka se on tarjottimella tarjottu.

Kuten olen useasti sanonut, yksittäinen virsi joulu- tai kevätjuhlassa ei suvaitsemattomuuta, väkivaltaa tai uskonnonharjoittamista, se on vaan yksittäinen virsi. Ja ennen kuin kukaan linkittää tänne virren määritelmää, tiedän sen olevan runomittaisen hengellisen laulun.

Yksikään lapsi ei saa painajaisia tai tule uskoon yhden enkeli taivaan -virren kautta, kysymys on aikuisten ehdottomuudesta ja periaatteista. Kannatan kirkon ja valtion eroa, minusta koululaiskirkot pitäisi lopettaa, samoin kuin seurakuntien aamunavaukset, syyt on täällä mainittu. Lisäksi uskonnon opetuksen ops pitäisi uudistaan siten, että sitä voisi opettaa kaikille oppilaille, oma uskonto käsite pitäisi poistaa laista.

Samaan aikaan pitäisi vapaa-ajattelijoiden hieman löysätä pipoa, he käyttäytyvät yhtä hölmösti kuin ääriuskovaiset. Minusta vapaa-ajattelijoiden vaatimukset ovat monessa kohtaa aikamoista lapsen aliarvioimista. Mutta kuten sanoin, kyse ei olekaan lapsista vaan aikuisten periaatteista.

 

[jussi_j]

.., kyse ei olekaan lapsista vaan aikuisten periaatteista.

Olen kanssasi koko viestistä pääosin samaa mieltä. Sanotaan vaikka se, että omat lapseni ovat käyneet tarhat ja keväällä koulunkin ihan muiden mukana, ei se minua haitta, poikaa kyllä, mutta sitä nyt haittaa vähän kaikki tuossa iässä.

Kyse on nimenomaan periaatteesta. Tasa-arvo ei toteudu, toinen osapuoli kiistää sen ja heittäytyy tyhmäksi, kun pitäisi perustella, miksi tämä epätasa-arvoinen tilanne on ok. Tietysti tämä korostuu tiettyjen nimimerkkien kohdalla erityisesti ja suurin osa ymmärtää tämän ongelman, eikä kommentoi asiaa lainkaan.

 

[matti&teppo]

Yksikään lapsi ei saa painajaisia tai tule uskoon yhden enkeli taivaan -virren kautta.

Tuskin tulee saamaan painajaisia, mutta täysin varmasti sitä ei kuitenkaan voi sanoa. Mahdollisuus on aina olemassa. Häviävän pieni, mutta kuitenkin.

Mikset muuten ajattele asiaa näin päin: Yksikään lapsi ei saa painajaisia tai eroa kirkosta jos enkeli taivaan -virsi jää koulussa laulamatta. Ja tätä mahdollisuutta ei muuten edes ole, sen virren kun voi aina hyräillä itsekseen, vaikka paskalla istuessa.

 

[Yläpesä]

Kun palstapersut ja kiihkokristityt ovat niin huolissaan koulujen suomalaisista perinteistä, niin miten mahtavat takit kääntyillä, kun uskontorekisteriin juuri hyväksytty suomenuskoa harjoittava Karhun kansa alkaa esittää vaatimuksiaan ikiaikaisista suomalaisista perinteistä? Talvennavan juhlaan osallistuminen koskee kaikkia ja suurta karhua kunnioitetaan yhteislaululla seisaaltaan.

Suomenuskoisten uskonnollinen yhdyskunta hyväksyttiin Kotimaa24

 

[TosiFani]

Tuskin tulee saamaan painajaisia, mutta täysin varmasti sitä ei kuitenkaan voi sanoa. Mahdollisuus on aina olemassa. Häviävän pieni, mutta kuitenkin.

Mikset muuten ajattele asiaa näin päin: Yksikään lapsi ei saa painajaisia tai eroa kirkosta jos enkeli taivaan -virsi jää koulussa laulamatta. Ja tätä mahdollisuutta ei muuten edes ole, sen virren kun voi aina hyräillä itsekseen, vaikka paskalla istuessa.

Tämän yhteiskunnan suurin ongelma on häviävän pieniin ongelmiin juuttuminen. Yksi virsi juhlassa aiheuttaa pienten ääriryhmien takia kohtuuttoman kohun ja vääntämisen. Yksinkertaisista asioista tulee monimutkaisia aikuisten ihmisten periaatteiden takia.

Valtio ja kirkko tulevat eroamaan tulevaisuudessa, samoin koulujen toiminnasta häviävät kaikki uskonnolliset piirteet. Tämä ei vaan tapahdu tässä ja nyt, se vaatii aikaa. Koulun uskonnonopetus on ollut tunnustuksetonta kymmenen vuotta, vanhanliiton opettajat ovat pikkuhiljaa jääneet eläkkeelle, entistä harvempi uskonnonopettaja opettaa entiseen malliin.

Tämä koulujen juhlia koskeva keskustelu kuvaa nykytilannetta hyvin, keskustelua käydään häviävän pienten ongelmien parissa. Ateismi on äärimuodossaan samanlaista hihhulointia kuin ääriuskonnollisuus.

 

[Yläpesä]

Tämä koulujen juhlia koskeva keskustelu kuvaa nykytilannetta hyvin, keskustelua käydään häviävän pienten ongelmien parissa.

Se, että sinulla itsellä ei riitä eettistä herkkyyttä ja oivalluskykyä, ei liity käsillä oleviin teemoihin käytännössä mitenkään. On paljon parempi että nämäkin "vähäpätöiset" periaatekeskustelut käydään nyt kun osapuolina ovat kotimaiset änkyräkristityt ja kotimaiset uskonnottomat. Siinä vaiheessa kun osapuolten asemaan uskaltautuvat myös muiden uskontokuntien ärhäkät edustajat, on peli pitkälti pelattu eikä sivistyneelle keskustelulle löydy sijaa. Nythän esim. muslimit ovat olleet paljolti hiljaa; fiksusti koska eivät halua herättää pahaa verta valtaväestössä, mutta pinnan alla koko ajan turhautumista kasvattaen kuten tietävät ne jotka voivat käydä luottamuksellisia keskusteluita heidän kanssaan. Kriittistä massaa ei heillä vielä ole vaatimuksiensa esittämiseen, mutta se päivä lähestyy vääjäämättä. Uskontoneutraliteetti on hyvä saada valtion ja kuntien tasolla kuntoon ennen sitä. Toistan edelleen, että tämä suojelee viimekädessä myös kristillisiä piirejä. Perisuomalaista jälkiviisastelua tullaan varmasti näkemään, mikä tarkoittaa sitä että parku on valtava sitten kun omat puheet ja periaatteet kääntyvätkin kipeinä omaan nilkkaan. Nyt on mahdollisuus rakentaa hyvää tasapuolisuutta proaktiivisesti. Pienempi poru se on jokatapauksessa. Koeta siis kestää.

 

[TosiFani]

... Koeta siis kestää.

Kyllä minä kestän, sinusta tässä pitäisi olla huolissaan, sydäri tuollaisella vouhkaamisella tulee.

 

[Yläpesä]

Kyllä minä kestän, sinusta tässä pitäisi olla huolissaan, sydäri tuollaisella vouhkaamisella tulee.

Kiitos taas lämpimistä ajatuksistasi, tässähän hieman jo punastuu. Ihmisellä on hyvä olla elämässään tavoitteita ja niitä tukevia arvoja ja hänen on hyvä päivittäisissä toiminnoissaan työskennellä näitä kohti. Siitä rakentuu hyvinvointi ja onnellisuus pala kerrallaan.

 

[matti&teppo]

Tämän yhteiskunnan suurin ongelma on häviävän pieniin ongelmiin juuttuminen.

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Tähänkin olisi pitänyt riittää pelkkä ongelmaan puuttuminen.

 

[Yläpesä]

Professori: Uskonnonopetuksen muutosehdotukset dramaattisia Kotimaa24

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi kertoo, miksi meneillään oleva lukion uskonnonopetuksen uudistamissuunnitelma on järkyttävä.

"Uskonnonopettajien työllisyys laskisi dramaattisesti."

Tämän lisäksi professoria syvästi huolestuttaa toinenkin asia kehitystyössä:

"Pelkään, että jos se toteutuu, se tulee myös vaikuttamaan pitkässä juoksussa koko teologiseen alaan, sen haluttavuuteen".

"Kallioniemi katsoo, että mikäli lukion opiskelijat opiskelevat vain yhden kurssin uskontoa, heidän uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistyksensä jää hyvin ohueksi."

Varmaankin näin, koska eihän lapsi siihen mennessä ole opiskellut uskontoa kuin vasta yhdeksän vuotta. Ohkaista on. Ei se ihme, että vuoroin mikä tahansa kellonrakentajien ammattiyhdistys on vaatimassa oman alansa sisällyttämistä peruskoulun opetussuunnitelmaan!

edit. Aamu-tv:ssä on ilmeisesti ollut taas kirkostaeroamis-aihe debatoitavana ja Kallion aina niin intomielinen kirkkoherra Laajasalo on halunnut kantaa oman kortensa eroamista vauhdittavaan kekoon. Pitääpä katsoa iltasella. Eroamiskäyrät ponnahtivat näköjään tämän ansiosta jo komeasti vaikkei aivan Räsäs-luokkaan ylletäkään. Jäsenprosenteista tuli viikonloppuna juteltua erään pastorin kanssa ja minullekin aukeni uutena se tieto, että kun kirkko julkaisee noita keskimääräisiä kirkollisverolukujaan niin tietystihän siellä jaetaan koko potti kaikkien jäsenten luvulla. Eli mukana on vauvat, lapset ja muut imeväiset, jotka eivät maksa lainkaan veroja. Eli työikäisten keskimääräinen kirkollisvero on euroissa 302e (kirkollisveron maksajia on 2,9 miljoonaa ja maksetut kirkkoverot 868 M€). Itsekin olen sortunut käyttämään tuota kirkon rummuttamaa "edullista" n. 200e hintaa. Satanen lisää syytä siis hoitaa eronsa vielä kahden viikon aikana mattimyöhäselläkin.

 

[Hangon keksi]

Jännä havainto kun lueskelin tuota reilu päiväkoti sivustoa, jonka mukaan alle puolet helsinkiläisistä lapsista kuuluu enää kirkkoon.

Mitähän mieltä palstan enemmistön oikeutta vaatinut ja uskonnottomien kuluja vähättelevä uskovaissiipi on siitä, että enemmistö maksaa tarhoissa järkättäviä kirkkomatkoja ja muuta jeesustoimintaa. Onko nämä niin pieniä kuluja, että ei tarvii välittää?

Olen itse kerran opettanut koulussa jossa uskovainen rehtori järjesti joka aamu voimakkaan uskonnollisen aamunavauksen. Oppilaat ja muu henkilökunta inhosivat sitä ja myös vanhemmilta tuli paljon palautetta joka oli käytännössä pelkästään negatiivista. Myös vanhempainillassa aiheesta puhuttiin, ja riippumatta siitä kuuluivatko kirkkoon vai ei, niin lähes yksimielisesti vanhemmatkin olivat sitä mieltä että tuo kiihkouskovainen aamuhartaus olisi parempi poistaa koulun ohjelmasta. No, rehtori sitten ilmoitti että enemmistö kansasta kuuluu kirkkoon ja enemmistön mielipiteen mukaan on mentävä, joten muutoksia ei tullut vaan aamuhartaus pysyi jatkossakin yhtä kiihkouskovaisena.

 

[MustatKortit]

...
Varmaankin näin, koska eihän lapsi siihen mennessä ole opiskellut uskontoa kuin vasta yhdeksän vuotta. Ohkaista on. Ei se ihme, että vuoroin mikä tahansa kellonrakentajien ammattiyhdistys on vaatimassa oman alansa sisällyttämistä peruskoulun opetussuunnitelmaan!...

Kovasti sinua kirjoituttaa, kun tähän ketjuun tulee linkkiä linkin perään.

Voi tietysti olla, ettet ole lukiota käynyt, mutta eihän lukion uskonnon opetuksessa mitään Raamatun tarinoita tankata ja kerrota miten Mooses halkaisi Punaisen meren ja miten Jeesus nousi kuolleista.

Lukiossa uskonnon opetusta on tarjolla about viisi kurssia, kaikkia ei tarvitse tietenkään käydä, voi valita muita vaihtoehtoja.

Näillä kursseilla (ainakin pk-seudun lukioissa, en tiedä millaista varianssia opetuksen sisällössä sallitaan, vai sallitaanko ollenkaan) luodaan katsausta kirkkohistoriaan, länsimaiseen ajatteluun, maailman eri uskontoihin ja myös kyseenalaistetaan teesi-antiteesi ajattelulla sitä, onko johonkin uskominen ylipäätään järkevää.

Käytännössä katsoen lukion uskonnon tunnit ovat yleissivistäviä pläjäyksiä ja tarjoavat ymmärrystä ajatteluumme, filosofiaamme ja etiikkaamme.

Nämä viisi kurssia muuten ovat suunnilleen tämän nimisiä:

- Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta: kerrataan kristinuskon historiaa, luodaan katse kirkolliseen taiteeseen, käydään läpi kirkon roolin muuttumisa nyky-yhteiskunnassa.

- Uskontojen maailmat: Käydään läpi isot maailmanuskonnot sekä muinaisia pakanallisia perinteitä. Mukana ainakin islam, hindulaisuus, juutalaisuus sekä buddhalaisuus.

- Uskonnon merkitys: Käydään läpi, milloin/miten uskontoa ollaan tutkittu, tutustutaan teologiaan oppiaineena ja sen historiaan. Uskonto ja järki: ovatko vastakkaisia, kannattaako ylipäänsä uskoa mihinkään? Miten uskonto näkyy ihmisten elämässä vai näkyykö enää mitenkään?

- Uskonto Suomessa: Muinaiset uskonnot Suomessa ja kirkkohistoriallinen katsaus uskonnon tulemisesta Suomeen. Kirkko mediassa ja kulttuurissa. Uskonnon harjoittaminen Suomessa, tutustutaan ev.lut kirkon toimintaan, käydään läpi muiden kirkkokuntien toimintaa.

- Ihmisen elämä ja etiikka: käydään yleisesti ottaen läpi ihmisen suhdetta luontoon, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin. Tutustutaan länsimaiseen ajatteluun ja kreikkalaiseen filosofiaan. Paljon pieniä erikoisalueita, mm. perehdytään hieman lääkärien ja lääketieteen etiikkaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Käytännössä katsoen lukion uskonnon tunnit ovat yleissivistäviä pläjäyksiä ja tarjoavat ymmärrystä ajatteluumme, filosofiaamme ja etiikkaamme.

Sivusta huutelen, että muistelen oman lukioaikani uskonnonopetuksen olleen jo 1980-luvun lopulla suunnilleen tuon tyyppistä. Sen enempää opetuksen sisältö kuin opettajien opetustapa eivät antaneet sellaista vaikutelmaa, että uskonnonopetus tähtäisi kristillisen elämänkatsomuksen juurruttamiseen ja jeesuksenopin pakkosyöttöön. Yleisesti ottaen koin lukion uskonnonopetuksen jo noin neljännesvuosisata sitten varsin neutraalina ja luonteeltaan yleissivistävänä. En usko, että kehitys olisi kulkenut näissä suhteissa taaksepäin sitten omien kouluaikojeni.

Sen sijaan yläasteen uskonnonopetus 80-luvun puolivälin tienoilla oli jotain aivan muuta. Siihen aikaan uskonnonopetus oli vielä tunnustuksellista, ja totta vieköön se sitä meillä olikin. Olen tästä kirjoittanut toisaalla muisteloitani, ei asiasta sen enempää tässä yhteydessä. Paitsi että tervehdin ilolla sitä, että uskonnonopetuksen tunnustuksettomuus on ainakin paperilla jo arkipäivää. Pidän nyt ja pidin 80-luvun arkitodellisuudessa käsittämättömänä, että yläasteikäisiä koululaisia rukoilutettiin uskontotunnilla.

 

[finnjewel]

Onhan nuo joulut, pääsiäiset ja juhannukset tullut napisematta vietettyä kirkosta eroamisen jälkeenkin, mutta sitten, kun kirkko on lopullisesti erotettu valtiosta, on kirkollisiin juhlapyhiin liittyvistä vapaapäivistä syytä luopua kokonaan. Tätä ovat työnantajapiiritkin muutamaan otteeseen yrittäneet (helluntaimaanantaista ja helatorstaista jo 1973-1991 luovuttiin, kunnes sosialistipresidentti Koivisto jälkimmäisen entiselle paikalle palautti).

Uskoisin, että työnantajat ovat tämän takia valmiita kompensaatioon vuosilomia hiukan pidentämällä. Joka haluaa Jeesuksen synttäreitä, tappamista, oletettua ylösnousemusta tai Johannes Kastajan syntymäpäivää juhlia tai muistella, ottakoon omaa lomaa. Sama koskee jo nyt muslimeita; ramadanit jne. on vietettävä itse ansaituilla lomapäivillä.

Kaupan ala voi aluksi hiukan nikotella, mutta kyllä siellä äkkiä keksitään uusia sesonkeja tilalle. Ehkä Venäjältä otetaan tilalle NeuvostoliitossaJoulupukin tilalle kehitelty ja nyky-Venäjällä jatkojalostettu Pakkasukko.

 

[Gwai Lo]

Onhan nuo joulut, pääsiäiset ja juhannukset tullut napisematta vietettyä kirkosta eroamisen jälkeenkin, mutta sitten, kun kirkko on lopullisesti erotettu valtiosta, on kirkollisiin juhlapyhiin liittyvistä vapaapäivistä syytä luopua kokonaan.

Koska muissakaan valtioissa, joissa ei ole valtionkirkkoa, ei ole julkisia vapaapäiviä?

Väitän, että tärkeimmät joulupyhät, ja juhannus tulee pysymään yleisinä vapaapäivinä senkin jälkeen, kun valtio katkaisee siteensä kirkkoihin. Luultavasti helluntait sun muut ylimääräisimmät pääsiäispäivät ovat pölkyllä, kun asia tulee ajankohtaiseksi.

 

[MustatKortit]

Väitän, että tärkeimmät joulupyhät, ja juhannus tulee pysymään yleisinä vapaapäivinä senkin jälkeen, kun valtio katkaisee siteensä kirkkoihin. Luultavasti helluntait sun muut ylimääräisimmät pääsiäispäivät ovat pölkyllä, kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Joulunajan vapaita on vietetty jo ennen kristinuskoakin, milloin milläkin nimellä vähän ajasta ja paikasta riippuen.

Samoin pääsiäinen oli pyhä jo ennen Jeesuksen saapumista kaupunkiin, aasilla ratsastaen, totta kai :)


Mielestäni on ihan suotavaa, että juhlapyhät säilyvät päivinä, jolloin perheet ja ystävät voivat kokoontua ja istua yhdessä rauhoittumaan. Tämähän on entistä tärkeämpää tässä alati hektistyvässä maailmassa.

Uskokoon kukin mitä ja miten tahtoo.

 

[Yläpesä]

Lukiossa uskonnon opetusta on tarjolla about viisi kurssia, kaikkia ei tarvitse tietenkään käydä, voi valita muita vaihtoehtoja.

Jos jätetään siis uskonnonopettajien ay-paniikki sivuun ja keskityttäisiin rakentamaan se tuleva yksi pakollinen kurssi niin, ettei se sisällä kaikkea mahdollista yhdeksän vuoden aikana kertaalleen tai useampaankin kertaan läpikäytyä. Kyllä lukion matematiikan kurssitkin voi venyttää vaikka kahteenkymmeneen, jos pitää aloittaa yhteen- ja vähennyslaskun opettelusta.

Teologisen tiedekunnan suurena huolena valtion virkamiehinä näyttää olevan, että lukioissa opetettaisiin ylenpalttisesti uskontoa, jotta tulevaisuudessakin tarvittaisiin uskonnonopettajia. Ei. Ei näin.

 

[MustatKortit]

Jos jätetään siis uskonnonopettajien ay-paniikki sivuun ja keskityttäisiin rakentamaan se tuleva yksi pakollinen kurssi niin, ettei se sisällä kaikkea mahdollista yhdeksän vuoden aikana kertaalleen tai useampaankin kertaan läpikäytyä. Kyllä lukion matematiikan kurssitkin voi venyttää vaikka kahteenkymmeneen, jos pitää aloittaa yhteen- ja vähennyslaskun opettelusta...

Mitä sinä nyt oikein puhut?

Lukion uskonnon opetuksen - kuten kaiken muunkin lukio-opetuksen - on tarkoitus nimenomaan syventää tietämystä.

Luettelin aiemmin kurssivaihtoehdot, joista - kuten todettua - voi itse valita haluamansa.

Lukion uskonnon opetuksessa EI PALATA takaisin Aatamiin&Eevaan tai Via Dolorosaan, vaan pohditaan uskontojen merkitystä sekä muokkautumista, vaikutusta kulttuureihin ja yhteiskuntaan ja myös kyseenalaistetaan uskonnot ja uskonnollisuus.

Tuli sivumennen mieleen, että tuo "uskonnollisuus taiteessa" on todella mielenkiintoinen aihe ylipäätään, enkä nyt puhu lukio-opetuksesta pelkästään.

Olin taannoin käymässä Lontoon National Galleryssa ja tuolla tuo keskiajan ja renessanssin kokoelma on huikea. Todella kiehtovaa tutustua noihin eri mestareiden maalauksiin, jotka kaikki on rakennettu uskonnollisen symboliikan varaan, pienimmilläkin yksityiskohdilla saattaa olla oma sanomansa ja tarkoituksensa!

 

[Yläpesä]

Mitä sinä nyt oikein puhut?

Lukion uskonnon opetuksen - kuten kaiken muunkin lukio-opetuksen - on tarkoitus nimenomaan syventää tietämystä.

Suuri osa siitä on aivan päällekkäistä yläasteella jo läpikäydyn kertaamista eli "syventämistä" ja sen yli menevästä osasta sitten tuleekin kädenvääntöä onko kyse ollenkaan mistään olennaisesta vai lähinnä nice-to-know-sivistyksestä, jolla saa kyllä kätevästi täytettyä vaikka viisi lukiovuotta jos mitään rajoja ei aseteta. Työllistäähän se kyllä, mutta sääliksi käy nuoria ja kansantaloutta.

 

[sampio]

Jos jätetään siis uskonnonopettajien ay-paniikki sivuun ja keskityttäisiin rakentamaan se tuleva yksi pakollinen kurssi niin, ettei se sisällä kaikkea mahdollista yhdeksän vuoden aikana kertaalleen tai useampaankin kertaan läpikäytyä. Kyllä lukion matematiikan kurssitkin voi venyttää vaikka kahteenkymmeneen, jos pitää aloittaa yhteen- ja vähennyslaskun opettelusta.

Ei tuo logiikka aivan natsaa, vaikka en tässä nyt sen enempää puolustele pakollista uskonnonopetusta. Historiassa kerrataan myös peruskoulun matsku, mutta käsittääkseni asioissa mennään hitusen syvemmälle lukiossa. Ylipäätään reaaliaineissa käydään samoja teemoja lävitse sekä lukiossa että peruskoulussa, mutta en muista itse tankanneeni lukiossa syvällisesti sitä, kuka mahtoikaan löytää Amerikan mantereen vuonna 1492 tai mikä on västäräkin väritys. Tässä nyt sulla pompsahtaa pinnalle vain oma agendasi, koska logiikallasi myös muiden reaaliaineiden opetuksen voisi hioa tiivimmäksi.

Mä järkeilen tämän asian niin, että lukion matematiikassa kaivetaan ojaa eteenpäin, reaaliaineissa syvemmäksi.

 

[MustatKortit]

...nice-to-know-sivistyksestä...

Tätähän lukio monen oppiaineen osalta juuri onkin ja tavoite on selvä: syventää osaamista ja ehkä jo selvittää oppilaiden intressejä ja kiinnostuksen kohteita lukion jälkeisiä opintoja ajatellen.

Tuskin hirveän moni hyötyykään konkreettisesti lukion biologian tai historian tunneista jatkossa elämänsä aikana, mutta onhan se ihan yleissivistystä ja nuorta ihmistä rakentavaa.

 

[erku]

Ymmärtääkseni nykyisellään uskonnossa on kolme pakollista kurssia lukiossa. Se on aika paljon, kun huomioi, että esimerkiksi fysiikassa, kemiassa, filosofiassa ja psykologiassa on kaiketi vain yksi pakollinen kurssi. Ainoastaan historian osuus ns. reaaliaineista taitaa olla suurempi kuin uskonnon. Nämä on tietty makuasioita, mutta omasta mielestäni nykyinen jako reaaliaineiden välillä on ihan perseestä. Uskonnon rooli, yllätys yllätys, on aivan kohtuuttoman suuri aineen tärkeys ja hyödyllisyys huomioden.

 

[sampio]

Minkä tahansa aineen tärkeyttä ja hyödyllisyyttä voidaan kritisoida varmasti aivan hyvin perustein.

Mielestäni hyvä ratkaisu olisi aloittaa uskonnonopetus myöhemmin alakoulussa, vaikka hissan tapaan viidennellä luokalla. Tai hissaa ykkösestä saakka tunti viikossa, uskontoa viidennestä saakka tunti viikossa ja noista vapautuva tunti 5.-6. luokalaisille yhteiskuntaoppiin, jota ollaan kaavailtu alakouluun. Sitten yläkoulussa kuten nyt on menty.

 

[hanu]

... (helluntaimaanantaista ja helatorstaista jo 1973-1991 luovuttiin, kunnes sosialistipresidentti Koivisto jälkimmäisen entiselle paikalle palautti)...

Tähän toki kuuluu myös Loppiainen, joka myös siirrettiin lauantaipyhäksi ja palautettiin 1992 paikalleen 6.1. Tähän liittyy myös kummallisuus, jonka mukaan helatorstai on palkaton vapaa, mutta loppiaispäivä palkallinen, siis laissa. TESseissä on osassa heltorstaikin palautettu palkalliseksi vapaaksi.

Tuota pappiskoulutuksen ilmaisuuden kritsointia en ihan täysin allekirjoita. Pappi kun on ammatti siinä missä autonasentajakin. Pääsääntöisesti yksityisille yrityksille noita autonasentajiakin koulutetaan. Molemmat saavat Suomessa ilmaisen koulutuksen ammattiinsa, opinnot katsotaan aikanaan maksettavan takaisin veroina. Suhteelisen turhalta teologia noin tieteenä asiaan tarkemmin perehtymättömästä tuntuu, vaan ei tuo muinainen kirkkoslaavikaan opiskeluaiheena kovin yhteiskuntaa hyödyttävää liene.

t. hanu

 

[jussi_j]

Minkä tahansa aineen tärkeyttä ja hyödyllisyyttä voidaan kritisoida varmasti aivan hyvin perustein.

Mielestäni hyvä ratkaisu olisi aloittaa uskonnonopetus myöhemmin alakoulussa, vaikka hissan tapaan viidennellä luokalla.

Kyllähän uskonnon opettaminen joillekin alakoululaisille on melko typerää. Ikään kuin joku ekaluokkalainen olisi kykenevä suhtautumaan kriittisesti ja analyyttisesti annettuun tietoon. No sehän ei ole tietenkään tarkoitus, eikä uskonnot ole kovin hyviä vastaanottamaan kritiikkiä ja onhan se laissakin osin kielletty.