Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[Styge]

Joku voisi kyllä tuoda ikuiseen palkkakeskusteluun keskeiseksi osaksi ostovoiman. Ostovoima on kuitenkin huomattavasti kiinnostavampi mittari työntekijän kannalta kuin palkka itsessään. En nyt tilastoja jaksanut aamukahvia juodessa kaivaa, mutta ostovoiman tuhoaminen veroluontoisten maksujen korotuksilla on itsessään paljon huolestuttavampi ilmiö kuin lähes nollainflaation aikaiset nollakorotuset palkkoihin. Nyt kynttilää poltetaan molemmista päistä.

 

[Joukka]

Jos tuo tulkittaisiin kirjaimellisesti, eli max 15% heti palkasta pois, niin omassa taloudessa vaikutus bruttona olisi noin 12000€. Tietysti veroprosentin pieneneminen kaventaisi nettoeroa, mutta jos vuodessa jäisi saamatta se 5000€-8000€, niin kyllä sillä joku merkitys olisi kulutustottumuksiin. Ja meidän työnantajat tuntien, niin saatu säästö ei menisi firmoissa investointeihin yms vaan suoraan omistajan taskuun. Eikä siinä mitään, yrittäjä on tietysti palkkansa ansainnut, mutta joku raja ahneudella siinäkin suunnassa pitäisi olla. Tämä on se suurin ongelma paikallisessa sopimisessa, jos joustolla oikeasti parannettaisiin yrityksen kilpailukykyä tai investointeja, olisi moni työntekijä valmiimpi joustoihin. Todellisuus taitaa vaan olla sanelupolitiikka ja valitus työnantajan suunnalta jatkuu, kun ei vaan pärjää.

 

[Cobol]

meidän työnantajat tuntien, niin saatu säästö ei menisi firmoissa investointeihin yms vaan suoraan omistajan taskuun. Eikä siinä mitään, yrittäjä on tietysti palkkansa ansainnut, mutta joku raja ahneudella siinäkin suunnassa pitäisi olla. Tämä on se suurin ongelma paikallisessa sopimisessa, jos joustolla oikeasti parannettaisiin yrityksen kilpailukykyä tai investointeja, olisi moni työntekijä valmiimpi joustoihin. Todellisuus taitaa vaan olla sanelupolitiikka ja valitus työnantajan suunnalta jatkuu, kun ei vaan pärjää.

Todellisuus on sitten ihan toinen:

peräti 71 prosenttia suomalaisista kannattaa ajatusta paikallisesta sopimisesta työpaikasta riippumatta. Oikeuden tulee olla tasapuolinen kaikille. Vain kymmenesosa vastaajista vastusti ajatusta.

Myös vasemmistossa kannatetaan paikallista sopimista - Kotimaa - Verkkouutiset

Ay-liike tietää tämän ja juuri sen takia se lähti käskyläisineen marssille Mattilan ihan järkevistä puheista. On rakennettava vastakkainasettelu, koska ilman sitä nykynen ay-liike häviää kokonaan. Se on liian suuri uhka ay-liikkeen milljardeja hyödyntäville.

 

[godofthunder]

Todellisuus on sitten ihan toinen:




Ay-liike tietää tämän ja juuri sen takia se lähti käskyläisineen marssille Mattilan ihan järkevistä puheista. On rakennettava vastakkainasettelu, koska ilman sitä nykynen ay-liike häviää kokonaan. Se on liian suuri uhka ay-liikkeen milljardeja hyödyntäville.

Ainakaan edustamani liitto ei mitenkään ole esteenä paikalliselle sopimiselle. Meillä on tarjolla jopa hyviä kursseja aiheesta. Suurimpana ongelmana koetaan juurikin tämä työnantajien sanelupolitiikka, varsinkin pienissä mestoissa. Omalla työpaikalla aiheuttaa ongelmia täysin munaton keskijohto, joka ei uskalla tehdä mitään päätöksiä. Mulla olis kyllä halukkuutta neuvotella joustavia työaikoja yms muita parannuksia. Mutku ei. Mut hei, onneks hän saneli paikallisesti, että kiky-tunneilla tehdään ylitöitä, eikä suinkaan kehitetä kilpailukykyä. Saati mitään muutakaan.

**edit.
Toisaalta taas, kyllähän nää EK:n & TA-järjestön viimeaikaiset mukahassuttelut ampuvat siinämielessä omaan jalkaan, että kikyn saaminen tulevaan tes:n voi olla haasteellista. Kun EK irtisanoi nämä keskusjärjestösopparit, mm. TEAM:n eräästä tessistä hävisi ilmaan sellaset 40 sivua. Että on näissä paineita, puolin ja toisin.

 

[SamSpade]

Joku voisi kyllä tuoda ikuiseen palkkakeskusteluun keskeiseksi osaksi ostovoiman. Ostovoima on kuitenkin huomattavasti kiinnostavampi mittari työntekijän kannalta kuin palkka itsessään. En nyt tilastoja jaksanut aamukahvia juodessa kaivaa, mutta ostovoiman tuhoaminen veroluontoisten maksujen korotuksilla on itsessään paljon huolestuttavampi ilmiö kuin lähes nollainflaation aikaiset nollakorotuset palkkoihin. Nyt kynttilää poltetaan molemmista päistä.

Juurikin näin. Suhteutetussa ostovoimassa ollaan kohta EU keskiarvon alapuolella. Tämä on todella huolestuttavaa. Liian korkeat tuloverot, liian korkeat välilliset verot, liian korkea kokonaisveroaste. Kaikki tämä tekee sen että kulutus ei kasva riittävästi (varsinkin se kotimainen kulutus). Veroja alas -> enemmän kulutusta -> mahdollisesti yllättäen jopa enemmän välillisiä veroja -> lisää duunipaikkoja varsinkin palvelualoille (pois kortistota ja maksamaan veroja sekä tienaamaan, tuplavoitto). Tämä olisi ns positiivinen oravanpyörä.
Lisäksi aina puhutään työttömien määrästä, ei se ole relevanttia, vaan työllisten määrä on se jota pitää tuijoittaa.
Tuo luku pitää saada nousuun.

 

[Individual]

Omassa duunissani olen neuvotellut palkkaani ja työetuja oikeastaan koko urani ajan ja aina lähimmän esimieheni kanssa. Perustellut tarpeeni, mutta myös ymmärtänyt asettaa sen kontekstiin, eli olla pyytämättä mahdottomia. Nyt tilanne on se, että palkka voisi olla hiven suurempi (noh, ainahan se), mutta edut ja vapaus esim. työaikojen suhteen on hyvät. Tuolla jälkimmäisellä tarkoitan sitä, että olen saanut vapaata esim. opintoihini. Vastavuoroisesti olen "virittänyt koneistoni" sille tasolle, että kun sesonkia pukkaa, niin pystyn aikamoisiin ihmetekoihin. :) Tämä toki on vain tämä mun duuni, mutta saneluitta on pärjätty ainakin tähän asti.

Toki lomarahojen korvaaminen emoyhtiön bonarijärjestelmällä oli asia mistä meiltä ei paljoa kyselty.

 

[Cobol]

Toisaalta taas, kyllähän nää EK:n & TA-järjestön viimeaikaiset mukahassuttelut ampuvat siinämielessä omaan jalkaan, että kikyn saaminen tulevaan tes:n voi olla haasteellista. Kun EK irtisanoi nämä keskusjärjestösopparit, mm. TEAM:n eräästä tessistä hävisi ilmaan sellaset 40 sivua. Että on näissä paineita, puolin ja toisin.

Näkökulmakysymys. Mun silmin työnantajat ovat huolissaan siitä, että pitäisi investoida enemmän ja samalla kilpailukyvyn tulee parantua, jotta tulevaisuudessa pärjätään. Oman kokemukseni mukaan 90 prosenttia työnantajista ajattelee yhtiön kokonaisetua ja sitä kautta työntekijöiden etua ja on valmis nostamaan palkkoja tai palkkaamaan lisää väkeä. Se on 10 prosenttia on samanlaista kuin ay-puolen änkyrät eli vain oma napa, mitään ei haluta kehittää ja kaikki tässä ja heti mulle, koska se toinen puoli (joko ay tai työnantaja) on vihollinen, joten on vain hyvä, jos niiltä saa enemmänkin ryöstettyä.

 

[godofthunder]

@Cobol sitähän tuo, halusin vain tuoda esille toisen puolen asiasta. Ei tämä mitään önkyröinriä ole, kyllä duunarille on yhtälailla huoli työn säilymisestä omissa käsissä. Itse toimin plm:nä vajaalle kolmellesadalle työntekijälle reilussa kymmenessä yksikössä, joten todellista halua paikalliselle sopimiselle löytyy molemminpuolin pöytää.

 

[Joukka]

Näkökulmakysymys. Mun silmin työnantajat ovat huolissaan siitä, että pitäisi investoida enemmän ja samalla kilpailukyvyn tulee parantua, jotta tulevaisuudessa pärjätään. Oman kokemukseni mukaan 90 prosenttia työnantajista ajattelee yhtiön kokonaisetua ja sitä kautta työntekijöiden etua ja on valmis nostamaan palkkoja tai palkkaamaan lisää väkeä. Se on 10 prosenttia on samanlaista kuin ay-puolen änkyrät eli vain oma napa, mitään ei haluta kehittää ja kaikki tässä ja heti mulle, koska se toinen puoli (joko ay tai työnantaja) on vihollinen, joten on vain hyvä, jos niiltä saa enemmänkin ryöstettyä.

Kuljetuspuolelta olisi hienoa nähdä kohdennettu tutkimus vaikkapa Rahtarit ry:n jäsenille tuosta. Oma veikkaus olisi, että alle 10% vastustaisi paikallista sopimista, jos voisi OIKEASTI luottaa siihen, että jousto toisi hyötyä yritykselle investointien tai töiden säilymisen muodossa. Tämän perustelen sillä, että tällä alalla enemmistö tekee jo nyt töitä sovelletulla TES:lla, kuten itsekin teen. Sopimus neuvoteltiin ja hyväksyttiin työnantajan kanssa. Tässähän pointti on se, että itse en vinguta lisää, kun olemme asiat sopineet, mutta sama pätee myös työnantajaan. Turha valittaa, kun on sopimuksen hyväksynyt. Omalla kohdalla olen joustanut tietyistä asioista ja se on ainakin toistaiseksi taannut työrauhan. Mutta tiedän myös senkin, että jos ruvetaan puhumaan palkan alennuksista, niin isännän saama hyöty ei näy minulle nykypainoille paremmin soveltuvasta kalustossa tai edes paremmassa penkissä nykyiseen ajokkiin, valitettavasti. Näissä pitäisi nuo kyselyt tehdä alakohtaisesti ja meilläkin jättää AKT pois välistä ja käyttää esim. mainitsemaani Rahtareita puolueettomampana toimijana kyselyssä. Pienessä kuljetusyrityksessä elinehto toiminnalle on molemminpuoleinen luottamus. Se pidetään, mitä sovitaan.

 

[blue line]

Näkökulmakysymys. Mun silmin työnantajat ovat huolissaan siitä, että pitäisi investoida enemmän ja samalla kilpailukyvyn tulee parantua, jotta tulevaisuudessa pärjätään. Oman kokemukseni mukaan 90 prosenttia työnantajista ajattelee yhtiön kokonaisetua ja sitä kautta työntekijöiden etua ja on valmis nostamaan palkkoja tai palkkaamaan lisää väkeä. Se on 10 prosenttia on samanlaista kuin ay-puolen änkyrät eli vain oma napa, mitään ei haluta kehittää ja kaikki tässä ja heti mulle, koska se toinen puoli (joko ay tai työnantaja) on vihollinen, joten on vain hyvä, jos niiltä saa enemmänkin ryöstettyä.

Näkökulmia sitä tosiaan on erilaisia. Käsitykseni mukaan, mitä isommista yrityksistä ja työnantajista puhutaan, sitä enemmän työntekijät nähdään tuotannontekijänä siinä missä jokin raaka-ainemassakin. Isot kustannukset huono, pienet kustannukset hyvä. Ja juuri niiden isoimpien yritysten ja työnantajien juoksupoikahan se Ek on tainnut perinteisesti olla.

 

[godofthunder]

Näkökulmia sitä tosiaan on erilaisia. Käsitykseni mukaan, mitä isommista yrityksistä ja työnantajista puhutaan, sitä enemmän työntekijät nähdään tuotannontekijänä siinä missä jokin raaka-ainemassakin. Isot kustannukset huono, pienet kustannukset hyvä. Ja juuri niiden isoimpien yritysten ja työnantajien juoksupoikahan se Ek on tainnut perinteisesti olla.

Näinhän tuo valitettavasti menee. Esimerkiksi paljon parjattu paperi-ala on tästä hyvä esimerkki. Metsäteollisuus huutaa kuin hinaaja siitä, kuinka palkat ovat liian korkeat, ja työntekijät kilpailevat itsensä ulos palkoilla, vaikka palkkakustannukset ovat kuitenkin prosenttiluokkaa kokonaiskuluista.

 

[Joukka]

Näinhän tuo valitettavasti menee. Esimerkiksi paljon parjattu paperi-ala on tästä hyvä esimerkki. Metsäteollisuus huutaa kuin hinaaja siitä, kuinka palkat ovat liian korkeat, ja työntekijät kilpailevat itsensä ulos palkoilla, vaikka palkkakustannukset ovat kuitenkin prosenttiluokkaa kokonaiskuluista.

Tässä asiassa työnantajapuoli onnistui mielikuvamarkkinoinnissaan täydellisesti 2005 ja kateellinen kansa osti näkökulman ilman suurempia kyseenalaistuksia.

 

[godofthunder]

Tässä asiassa työnantajapuoli onnistui mielikuvamarkkinoinnissaan täydellisesti 2005 ja kateellinen kansa osti näkökulman ilman suurempia kyseenalaistuksia.

Jep. Mutta kukapa sitä ruokkivaa kättä purisi. me kilpailemme tällähetkellä suomalaisen yrityksen kanssa palveluntuottajana, joka teettää tuotteita alihankintana mm. Virossa. Kilpailutus on pakko voittaa (kilpailijan mielestä) vaikka sitten tappiota tekemällä. Meidän on käytännössä pakko jatkuvasti kehittää omia toimintojamme, jotta saamme vastaavasti omia palveluitamme houkuttelevimmiksi, koska hinnalla emme pysty enää kilpailemaan.

 

[Cobol]

@godofthunder @Joukka @blue line

Isojen yritysten ongelmahan on se, että ne vähentävät työntekijöitä. Alla tilasto ja sen mukaan jokaisesta lähti, osasta jopa 50 prosenttia. Mutta tämä ei koske yksin Suomea. Toivo on mm. PK-yrityksissä ja - valitan klisettä - uusissa innovaatioissa. Muussa tapauksessa ollaan julkisen sektorin kasvun varassa, ja se ei ainakaan yksin toimi. Tällä hetkellä Helsingin kaupunki taitaa olla jo suurempi työllistäjä kuin Suomessa ovat Nokia, Kone, UPM Kymmene, Metso ja YIT - ja ei erikseen, vaan kaikki yhteensä.

Lähteet:

Suurimmat työnantajat työllistävät yhä vähemmän – kolmessa vuodessa -30 % - Oma raha - Ilta-Sanomat
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja | Helsingin kaupunki

 

[Masentaja]

Meillä duunissa voin kyllä sanoa että työnantaja käyttää puhdasta sanelua "paikallisessa sopimisessa". Vuodenvaihteen jälkeen työnantaja irtisanoi kaikki paikalliset sopimukset ja nyt runnoo ne mieleisekseen, alentamalla duunarien bonareita yms. Se on vaan juuri sama asia, kun ampuisi itseään haulikolla polviin. Molempiin. Meillä "ruohonjuuritason" duunarit kattaa noin 70% työvoimasta ja 85% rahaa taloon tuovasta osasta ja niiltä pitää ottaa pois, toki, isoin massa vaikka paskimmat liksat. Jo kiky ajettiin rankimmalla mahdollisella tavalla läpi. Täydet 24h ylimääräistä sisältäen yhden arkipyhän, yhden lauantain ja 8h ilmaisia ylitöitä eli pidempää päivää. Ja ensimmäisenä ilmoitettiin että mihinkään palkankorotuksiin ei ole varaa.

Viimekädessä työnantaja voi tehdä mitä haluaa varsinkin jos TES:ssa ei ole mainintaa asiasta niin silloin se on "paikallinen sopimus" vaikkakin käytäntö jonka kaikki on hyväksynyt. Mutta niitä ei enää ole kun ne näköjään voi yksipuolisesti irtisanoa "naps". Neuvottelut on vain silmänlumetta, asiat ei mene ainakaan yhtään parempaan suuntaan niissä.

Ja se on lyhyt tie alkaa karsimaan duunarilta loputtomasti. Se on vaan niin, että siinä vaiheessa alkaa väki katselemaan aidan toiselle puolelle ja se ei ole se heikoin aines joka lähtee ekana. Näin se on ja niin se käy.

 

[godofthunder]

Mua vaan huvittaa tuo jargon siitä, miten "suomalainen laatu myy kyllä, mutta työ on liian kallista" - mantra menee läpi. Isot konepajat teettävät alihankintana kamaa Kiinassa ja Virossa, laadusta sen suuremmin välittämättä. Korkeintaan viimeistellään ja maalataan kamat Suomessa. Välillä aihioita ajetaan pitkin lääniä korjattavana, koska laatu on, no, paskaa. Piirustuksista ei välitetä, hitsataan miten sattuu yms. Ilmeisesti käsitteet "laatu", "aikataulut" ja "toimitusvarmuus" ei paina vaakakupissa enää mitään, koska pitää olla halpaa. Unohdetaan innovointi, ja vuosia eteenpäin katsominen. Sit ihmetellään suureen ääneen, kun ei olekaan tilauksia enää kirjassa.

 

[Jymäkkä]

Julkisella puolella paikallinen sopiminen ei myöskään ole ihan niin yksinkertainen juttu, kun työnantajallakaan ei ole kokemusta palkkaneuvotteluista, eikä toisaalta työneuvotteluissa "säästetyt" rahat edes välttämättä jää taloon, kun poliitikot ja virastot päättää joka vuosi rahoista ja budjeteista. Iso vaara on, että paikallista sopimista käytettäisiin lyhytnäköisesti pelkkänä säästökeinona.

Ylipäänsä julkisella työnantaja yleensä todella joustamaton. Itsekin olisin valmis monenlaiseen joustoon vaikkapa työaikojenkin suhteen, mutta pelin henki on se, että vaikka olisit itse joustanut kuinka, niin palkkaa maksetaan vain mikä on pakko, ja kun joudut joskus itse olemaan jonkun aamupäivän pois, niin palkasta pois, vaikka olisit valmis tuon muuna aikana korvaamaan.

Tämän takia röyhkeimmät jättävät kouluissa kaikki yleiseen koulun pitoon liittyvät hommat käytännössä muiden harteille, ja saavat kuitenkin saman, opetustunteihinsa perustuvan palkan.

 

[Vaughan]

Viimekädessä työnantaja voi tehdä mitä haluaa varsinkin jos TES:ssa ei ole mainintaa asiasta niin silloin se on "paikallinen sopimus" vaikkakin käytäntö jonka kaikki on hyväksynyt. Mutta niitä ei enää ole kun ne näköjään voi yksipuolisesti irtisanoa "naps". Neuvottelut on vain silmänlumetta, asiat ei mene ainakaan yhtään parempaan suuntaan niissä.

Ja se on lyhyt tie alkaa karsimaan duunarilta loputtomasti. Se on vaan niin, että siinä vaiheessa alkaa väki katselemaan aidan toiselle puolelle ja se ei ole se heikoin aines joka lähtee ekana. Näin se on ja niin se käy.

Mainitset ongelman ja ratkaisun samassa viestissä:

Juuri niin sen pitääkin mennä, että työnantajan kohdellessa työntekijöitä huonosti, työntekijät vaihtavat työpaikkaa. Ja se, että parhaat lähtevät ensimmäisenä, vain vahvistaa vaikutusta. Lopulta ne työnantajat, jotka onnistuvat parhaiten miellyttävään kaikkein ammattitaitoisimpia työntekijöitä, voittavat. Ja työntekijöitä huonosti kohtelevat häviävät joutuessaan tyytymään heikompaan ainekseen, ja sitä kautta heikompaan laatuun ja määrään.

Tietenkin jos työ itsessään on niin yksinkertaista, että se ei vaadi mitään, ja kuka tahansa pystyy sitä tekemään asiakkaita tyydyttävällä laadulla, niin miksi sellaisesta työstä pitäisikään maksaa enempää kuin yhteiskunnan määrittämä minimipalkka (jota siis Suomessa ei virallisesti ole...) Ja jos kyse on tuotannollisesta työstä, niin yksinkertainen tuotantotyö poistuu Suomesta joka tapauksessa. Tänne jää vain vaativia tehtäviä. Ja niissä ammattitaitoisella tekijällä on kysyntää.


ps. Kaikkeen yllämainittuun on yksittäisiä poikkeuksia. Puhun yleisellä tasolla.

 

[Peltinen]

Pari tarinaa tähän. Kaveri irtisanottiin aikanaan isosta korporaatiosta kun työt siirrettiin Puolaan. Toki sinnekin tarjottiin siirtoa, palkka olisi ollut 4000 zlotya kun Suomessa palkka oli 3500 euroa. Googlella voi katsoa, miten paljon tuo tarjous houkutteli, mutta samalla googlatessa voisi miettiä samaan tapaan kuin Tuntemattomassa Sotilaassa, miten montaa ryssää suomalainen sotilas vastaa. Ne puolalaisetkin ovat kumminkin täyspäisiä kouluja käyneitä ihmisiä, Puolan hintataso on vaan jotain muuta ja työehtosopimukset kanssa.

Toinen surullisempi tarina oli, kun yritimme siirtää yhden komponentin valmistusta suomalaiselle alihankkijalle. Kun kolmaskin proto oli sutta niin luovutimme ja nykyään tuo komponentti valmistetaan Sveitsiläisen firman Turkissa sijaitsevalla tehtaalla. Kun työvoima on kallista, niin pitää säästää viimeiseen pisaraan asti ja sen arvaa, miten laadulle käy tuossa kohtaa kun hommia ei ehditä tekemään kunnolla.

Pohjimmiltaan ongelma on eurovaluutassa. Se on nykyään Saksan markka eikä se sääli niitä maita, joissa tuottavuus ei ole Saksan tasolla. Omalla valuutalla ei tarvisi kitkutella kiky-sopimusten kanssa. Valuutta hakeutuisi kansantaloutta vastaavalle tasolle eikä tarvisi viritellä mitään "sisäisiä devalvaatioita", jotka ovat aina vajaita ja epäoikeudenmukaisia.

 

[godofthunder]

Mainitset ongelman ja ratkaisun samassa viestissä:

Juuri niin sen pitääkin mennä, että työnantajan kohdellessa työntekijöitä huonosti, työntekijät vaihtavat työpaikkaa. Ja se, että parhaat lähtevät ensimmäisenä, vain vahvistaa vaikutusta. Lopulta ne työnantajat, jotka onnistuvat parhaiten miellyttävään kaikkein ammattitaitoisimpia työntekijöitä, voittavat. Ja työntekijöitä huonosti kohtelevat häviävät joutuessaan tyytymään heikompaan ainekseen, ja sitä kautta heikompaan laatuun ja määrään.

Tässähän tulee näppärästi esille heko-palkkaus, mikä oikein tehtäessä toimii mainiosti. Mutta jos tuo heko-palkkaus tehdään pisin vittua, niin sirkus siitäkin saadaan aikaan. Parhaimmillaan se motivoi duunareita oikealla tavalla kehittämään osaamistaan, ja se vielä näkyy palkassa. Pahimmillaan se tappaa viimeisenkin innon kehittää itseään.

Ihan yleisestikin, viihtyvyys työssä on kokenut nykyään aikamoisen inflaation. Varsinkin matalamman palkkauksen duunissa tuo on tärkeää, koska se on käytännössä ainoa motivaattori työn tekemiseen. "Hyvällä fiiliksellä työskentelevä duunari on paljon tehokkaampi yksilö kuin paskaa ilmapiirin myrkyttämä duunari". Ja se ilmapiiri myrkyttyy paljon nopeammin, kuin paranee. Itse olen matalapalkalla, ja ei edes vittua mennä töihin aamulla. Mikä on oikeastaan todella siistiä.

 

[Gorba]

Tuntuu että nämä jotka itse solmivat sopimuksia, ovat niitä jotka suunnilleen menevät firman tj:n kanssa kalaan. Ei se ihan samalla tavalla toimi isossa pörssiyhtiössä jossa AY-liike on tähän asti tuonut edes jonkinlaista turvaa. Paikallinen sopiminen on sanelua, ei siinä mitään sovita, firma kertoo että tämä on käytäntö nyt. Voi kieltäytyä, mutta silloin on vaihtoehtona etsiä jotakin muuta työtä ja mokomat nilviäiset tietävät että sitä muuta ei noin vain saa, niin pakko on suostua. Tai sitten aletaan uhkaamaan YT-neuvotteluilla (Miksi siinäkin on sana neuvottelu?? Yleensä on jo valmiit listat.). Määräaikaisille työntekijöille ketjutellaan sopimuksia pahimmillaan jopa vuosien ajan ja heitellään miten sattuu ja mihin vuorosysteemeihin hyvänsä päivän varoitusajoilla. Menepä valittamaan ja ottavasi yhteyttä liittoon niin huomaat että oli viimeinen sopimus. Tätä nämä muutamat haluavat ilmeisesti lisää? Oma työnantaja vetelee sopivina vuosina satojen miljoonien voittoja ja täällä muutaman kirjoittelijan mielestä minun pitäisi ymmärtää kuinka hankalaa heillä on? Mikäli EK:n ja työnantajan kiusaamisia ei saada kuriin, niin pakko on jotain keksiä, eli käytännössä ainoa vaihtoehto on lakko.

 

[Jymäkkä]

Palkkakehityksestä vielä, että kun Suomessa palkat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana noin 2 %, niin sekä Saksassa että Ruotsissa lukemat ovat noin 7 %. Tätä tarkoitin, kun ihmettelin, ettei tuo EK:n 10-15 % lukema tunnu paljon liikahtavan.

Tuottavuus sakkaa, mutta vähän lyhytnäköisesti haetaan tuohonkin ratkaisua vain menojen, eli siis usein ensimmäiseksi palkkojen kautta.

 

[dana77]

Tuottavuus sakkaa, mutta vähän lyhytnäköisesti haetaan tuohonkin ratkaisua vain menojen, eli siis usein ensimmäiseksi palkkojen kautta.

"Kilpailukykyä pitää yrityksissä kohentaa muutenkin, kuten innovaatioissa, koulutuksessa, strategioiden laatimisessa ja toteutuksessa, johtamisessa ja toimintatavoissa.”

Lukutaito on ihmeellinen asia.

 

[Jymäkkä]

"Kilpailukykyä pitää yrityksissä kohentaa muutenkin, kuten innovaatioissa, koulutuksessa, strategioiden laatimisessa ja toteutuksessa, johtamisessa ja toimintatavoissa.”

Lukutaito on ihmeellinen asia.

No on todellakin. En kommentoinut pelkästään tätä Mattilan lausuntoa, joka muuten on teilattu harkitsemattomaksi jo niin oikealta kuin vasemmaltakin mm. EK:n entisten johtajienkin taholta.

 

[dana77]

En kommentoinut pelkästään tätä Mattilan lausuntoa, joka muuten on teilattu harkitsemattomaksi jo niin oikealta kuin vasemmaltakin mm. EK:n entisten johtajienkin taholta.

Niin. Tuomittu harkitsemattomaksi vihervasemmiston toimesta, koska heidänkin lukukykynsä mukaan siinä lyhytnäköisesti haetaan ratkaisua vain menojen eli pakkojen kautta. Hieno asia.

Ymmärrän että monien EK:laisten mielestä nyt ei olisi ollut tarvetta minkäänlaisia lausuntoja antaa mihinkään suuntaan.