meidän työnantajat tuntien, niin saatu säästö ei menisi firmoissa investointeihin yms vaan suoraan omistajan taskuun. Eikä siinä mitään, yrittäjä on tietysti palkkansa ansainnut, mutta joku raja ahneudella siinäkin suunnassa pitäisi olla. Tämä on se suurin ongelma paikallisessa sopimisessa, jos joustolla oikeasti parannettaisiin yrityksen kilpailukykyä tai investointeja, olisi moni työntekijä valmiimpi joustoihin. Todellisuus taitaa vaan olla sanelupolitiikka ja valitus työnantajan suunnalta jatkuu, kun ei vaan pärjää.
peräti 71 prosenttia suomalaisista kannattaa ajatusta paikallisesta sopimisesta työpaikasta riippumatta. Oikeuden tulee olla tasapuolinen kaikille. Vain kymmenesosa vastaajista vastusti ajatusta.
Todellisuus on sitten ihan toinen:
Ay-liike tietää tämän ja juuri sen takia se lähti käskyläisineen marssille Mattilan ihan järkevistä puheista. On rakennettava vastakkainasettelu, koska ilman sitä nykynen ay-liike häviää kokonaan. Se on liian suuri uhka ay-liikkeen milljardeja hyödyntäville.
Juurikin näin. Suhteutetussa ostovoimassa ollaan kohta EU keskiarvon alapuolella. Tämä on todella huolestuttavaa. Liian korkeat tuloverot, liian korkeat välilliset verot, liian korkea kokonaisveroaste. Kaikki tämä tekee sen että kulutus ei kasva riittävästi (varsinkin se kotimainen kulutus). Veroja alas -> enemmän kulutusta -> mahdollisesti yllättäen jopa enemmän välillisiä veroja -> lisää duunipaikkoja varsinkin palvelualoille (pois kortistota ja maksamaan veroja sekä tienaamaan, tuplavoitto). Tämä olisi ns positiivinen oravanpyörä.Joku voisi kyllä tuoda ikuiseen palkkakeskusteluun keskeiseksi osaksi ostovoiman. Ostovoima on kuitenkin huomattavasti kiinnostavampi mittari työntekijän kannalta kuin palkka itsessään. En nyt tilastoja jaksanut aamukahvia juodessa kaivaa, mutta ostovoiman tuhoaminen veroluontoisten maksujen korotuksilla on itsessään paljon huolestuttavampi ilmiö kuin lähes nollainflaation aikaiset nollakorotuset palkkoihin. Nyt kynttilää poltetaan molemmista päistä.
Toisaalta taas, kyllähän nää EK:n & TA-järjestön viimeaikaiset mukahassuttelut ampuvat siinämielessä omaan jalkaan, että kikyn saaminen tulevaan tes:n voi olla haasteellista. Kun EK irtisanoi nämä keskusjärjestösopparit, mm. TEAM:n eräästä tessistä hävisi ilmaan sellaset 40 sivua. Että on näissä paineita, puolin ja toisin.
Kuljetuspuolelta olisi hienoa nähdä kohdennettu tutkimus vaikkapa Rahtarit ry:n jäsenille tuosta. Oma veikkaus olisi, että alle 10% vastustaisi paikallista sopimista, jos voisi OIKEASTI luottaa siihen, että jousto toisi hyötyä yritykselle investointien tai töiden säilymisen muodossa. Tämän perustelen sillä, että tällä alalla enemmistö tekee jo nyt töitä sovelletulla TES:lla, kuten itsekin teen. Sopimus neuvoteltiin ja hyväksyttiin työnantajan kanssa. Tässähän pointti on se, että itse en vinguta lisää, kun olemme asiat sopineet, mutta sama pätee myös työnantajaan. Turha valittaa, kun on sopimuksen hyväksynyt. Omalla kohdalla olen joustanut tietyistä asioista ja se on ainakin toistaiseksi taannut työrauhan. Mutta tiedän myös senkin, että jos ruvetaan puhumaan palkan alennuksista, niin isännän saama hyöty ei näy minulle nykypainoille paremmin soveltuvasta kalustossa tai edes paremmassa penkissä nykyiseen ajokkiin, valitettavasti. Näissä pitäisi nuo kyselyt tehdä alakohtaisesti ja meilläkin jättää AKT pois välistä ja käyttää esim. mainitsemaani Rahtareita puolueettomampana toimijana kyselyssä. Pienessä kuljetusyrityksessä elinehto toiminnalle on molemminpuoleinen luottamus. Se pidetään, mitä sovitaan.Näkökulmakysymys. Mun silmin työnantajat ovat huolissaan siitä, että pitäisi investoida enemmän ja samalla kilpailukyvyn tulee parantua, jotta tulevaisuudessa pärjätään. Oman kokemukseni mukaan 90 prosenttia työnantajista ajattelee yhtiön kokonaisetua ja sitä kautta työntekijöiden etua ja on valmis nostamaan palkkoja tai palkkaamaan lisää väkeä. Se on 10 prosenttia on samanlaista kuin ay-puolen änkyrät eli vain oma napa, mitään ei haluta kehittää ja kaikki tässä ja heti mulle, koska se toinen puoli (joko ay tai työnantaja) on vihollinen, joten on vain hyvä, jos niiltä saa enemmänkin ryöstettyä.
Näkökulmakysymys. Mun silmin työnantajat ovat huolissaan siitä, että pitäisi investoida enemmän ja samalla kilpailukyvyn tulee parantua, jotta tulevaisuudessa pärjätään. Oman kokemukseni mukaan 90 prosenttia työnantajista ajattelee yhtiön kokonaisetua ja sitä kautta työntekijöiden etua ja on valmis nostamaan palkkoja tai palkkaamaan lisää väkeä. Se on 10 prosenttia on samanlaista kuin ay-puolen änkyrät eli vain oma napa, mitään ei haluta kehittää ja kaikki tässä ja heti mulle, koska se toinen puoli (joko ay tai työnantaja) on vihollinen, joten on vain hyvä, jos niiltä saa enemmänkin ryöstettyä.
Näinhän tuo valitettavasti menee. Esimerkiksi paljon parjattu paperi-ala on tästä hyvä esimerkki. Metsäteollisuus huutaa kuin hinaaja siitä, kuinka palkat ovat liian korkeat, ja työntekijät kilpailevat itsensä ulos palkoilla, vaikka palkkakustannukset ovat kuitenkin prosenttiluokkaa kokonaiskuluista.Näkökulmia sitä tosiaan on erilaisia. Käsitykseni mukaan, mitä isommista yrityksistä ja työnantajista puhutaan, sitä enemmän työntekijät nähdään tuotannontekijänä siinä missä jokin raaka-ainemassakin. Isot kustannukset huono, pienet kustannukset hyvä. Ja juuri niiden isoimpien yritysten ja työnantajien juoksupoikahan se Ek on tainnut perinteisesti olla.
Tässä asiassa työnantajapuoli onnistui mielikuvamarkkinoinnissaan täydellisesti 2005 ja kateellinen kansa osti näkökulman ilman suurempia kyseenalaistuksia.Näinhän tuo valitettavasti menee. Esimerkiksi paljon parjattu paperi-ala on tästä hyvä esimerkki. Metsäteollisuus huutaa kuin hinaaja siitä, kuinka palkat ovat liian korkeat, ja työntekijät kilpailevat itsensä ulos palkoilla, vaikka palkkakustannukset ovat kuitenkin prosenttiluokkaa kokonaiskuluista.
Tässä asiassa työnantajapuoli onnistui mielikuvamarkkinoinnissaan täydellisesti 2005 ja kateellinen kansa osti näkökulman ilman suurempia kyseenalaistuksia.
Mainitset ongelman ja ratkaisun samassa viestissä:Viimekädessä työnantaja voi tehdä mitä haluaa varsinkin jos TES:ssa ei ole mainintaa asiasta niin silloin se on "paikallinen sopimus" vaikkakin käytäntö jonka kaikki on hyväksynyt. Mutta niitä ei enää ole kun ne näköjään voi yksipuolisesti irtisanoa "naps". Neuvottelut on vain silmänlumetta, asiat ei mene ainakaan yhtään parempaan suuntaan niissä.
Ja se on lyhyt tie alkaa karsimaan duunarilta loputtomasti. Se on vaan niin, että siinä vaiheessa alkaa väki katselemaan aidan toiselle puolelle ja se ei ole se heikoin aines joka lähtee ekana. Näin se on ja niin se käy.
Mainitset ongelman ja ratkaisun samassa viestissä:
Juuri niin sen pitääkin mennä, että työnantajan kohdellessa työntekijöitä huonosti, työntekijät vaihtavat työpaikkaa. Ja se, että parhaat lähtevät ensimmäisenä, vain vahvistaa vaikutusta. Lopulta ne työnantajat, jotka onnistuvat parhaiten miellyttävään kaikkein ammattitaitoisimpia työntekijöitä, voittavat. Ja työntekijöitä huonosti kohtelevat häviävät joutuessaan tyytymään heikompaan ainekseen, ja sitä kautta heikompaan laatuun ja määrään.
"Kilpailukykyä pitää yrityksissä kohentaa muutenkin, kuten innovaatioissa, koulutuksessa, strategioiden laatimisessa ja toteutuksessa, johtamisessa ja toimintatavoissa.”Tuottavuus sakkaa, mutta vähän lyhytnäköisesti haetaan tuohonkin ratkaisua vain menojen, eli siis usein ensimmäiseksi palkkojen kautta.
No on todellakin. En kommentoinut pelkästään tätä Mattilan lausuntoa, joka muuten on teilattu harkitsemattomaksi jo niin oikealta kuin vasemmaltakin mm. EK:n entisten johtajienkin taholta."Kilpailukykyä pitää yrityksissä kohentaa muutenkin, kuten innovaatioissa, koulutuksessa, strategioiden laatimisessa ja toteutuksessa, johtamisessa ja toimintatavoissa.”
Lukutaito on ihmeellinen asia.
Niin. Tuomittu harkitsemattomaksi vihervasemmiston toimesta, koska heidänkin lukukykynsä mukaan siinä lyhytnäköisesti haetaan ratkaisua vain menojen eli pakkojen kautta. Hieno asia.En kommentoinut pelkästään tätä Mattilan lausuntoa, joka muuten on teilattu harkitsemattomaksi jo niin oikealta kuin vasemmaltakin mm. EK:n entisten johtajienkin taholta.