Ensi viikolla tarkemmin paremmalla näppiksellä & yhteydellä
Kommentit alla.
Alankomaiden velkataso on vaikkapa 73,5 % eli selkeästi meitä korkeampi. Siellä muuten austerity-politiikka nimenomaan kasvatti kasvua supistamalla (ja työttömyyttä usella prosenttiyksiköllä kasvattamalla) velkamäärää
En tunne Hollannin tilannetta, joten pysyn Suomen taloudessa. Suomessa Kataisen ja hallituksen antamat palkankorotukset olivat merkittävä elvytystoimi, jonka seurauksena vastaavat tai lähes vastaavat palkankorotukset valuivat muillekin aloille kuin sairaanhoitajille ja valuivat myös yksityiselle puolelle. Tämä tapahtui samaan aikaan tai länes samaan aikaan kun Suomi sukelsi lamaan. Lopputulosta maksetaan edelleen kadotettuina työpaikkoina. Olen yksilöinyt eräiden kadonneiden työpaikkojen tarinan hallitus-ketjussa ja noin 10 kertaa linkittänyt tähän ketjuun tilastoja ja kaavioita tapahtuneesta.
Osaltaan kyse on myös etujärjestöken ja hallituksen huonosta talouspolitiikan ja kilpailukyvyn ymmärtämisestä. Raadollisesti se menee näin:
a) On 1 000 työntekijää, joille vaaditaan 5 prosentin korotuksia
b) Seuraa älämölöä, työnseisauksia jne
c) Sopimus syntyy ja palkkoja korotetaan 3.5 prosenttia.
d) Kolmen vuoden päästä työntekijöitä on 780.
e) Kuuden vuoden päästä työntekijöitä on 370
Alan keskipalkka on noussut, mutta työllisten määrä sukeltanut. Samalla kustannuksia on siirtynyt julkiselle sektorille.
Niin, kilpailukyky on paljon muutakin kuin teollisen työtunnin hinta joka on Suomessa alempi kuin Ruotsissa ja Saksassa.
Kilpailukyky on toki paljon muutakin kuin teollisen työtunnin hinta. Eurostatin mukaan Suomen ja Saksan tuntikohtaiset työvoimakustannukset ovat tasoissa ja Ruotsi on hieman edellä (linkki alla).
File:Estimated hourly labour costs, 2014 (¹) (EUR) YB15.png - Statistics Explained
Väittäisin että yksi syy tämän hetkiseen huonoon kilpailukykyyn on 2008 taantuman jälkeiset yritysten olemattomat investoinnit tuotantovälineisiin.
Jos näin on, mistähän tämä johtuu? Miksi monet yritykset siirsivät tuotantoaan pois Suomesta?
Vientisektorilla toimivien pitkälle automatisoitujen tuotantolaitosten palkkakustannukset ovat käytännössä merkityksettömiä suhteessa kilpailukykyyn. Nykyaikainen sellu- tai paperitehdas pyörii niin pienellä miehityksellä että työn hinnalla on marginaalinen merkitys. Kannattaa myös muistaa Nokian alasajon vaikutus Suomen vientiin ja työllisyyteen. Lukujen takana on aina tarina tai tarinoita.
Tästä osin samaa mieltä tietyn vientisektorin osalta. Mutta palveluiden osuus Suomen bkt:sta on jo yli 67 prosenttia. Kyseessä on massiivinen rakennemuutos, jossa ns. savupiipputeollisuus on korvautumassa palveluiden tuottamisella ja palveluiden viennillä. Tämän takia myös kokonaisinvestoinnit laskevat, koska savupiipputeollisuus ei investoi samalla tavalla ja kasvavat investointikohteet kuten energia tai kauppa eivät kuro vielä vajetta umpeen.
Tuotanto ja investoinnit | Elinkeinoelämän keskusliitto
Taaksepäin tuijottaminen on virhe. Se mitä nyt pitää tehdä, on todellinen satsaus palveluyhteiskunnan kehittämiseen ja sen tuotteiden edelleen jalostamiseen Suomea ja vientiä varten. Kuten Ruotsi on - yllättäen - jo tehnyt.
Onko ihan oikeasti tästä väännetty? Rohkenen epäillä.
Vaikka Suomessa ekonomistit ovat ideoineet (linkki) EKP:n ostavan yritysten osakkeita, EKP ja kansalliset keskuspankit ovat ostaneet jälkimarkkinoilta valtioiden ja pankkien lainapapereita 60 mijardilla eurolla kuukaudessa. Nyt osto-ohjelmaan tulee yrityksiä (linkki) joista väännettiin jo aiemminkin, mutta 80 miljardiin per kuukausi laajennetun osto-ohjelman kohteena on toki yritysten velkapaperit, ei osakkeet eli mun virhe.
https://www.fim.com/globalassets/fim-aamukatsaus/aamukatsaus_11032016.pdf
Ekonomistit: Euroopan keskuspankki voi lisätä arvopaperiostoja ja ottaa mukaan uusia välineitä | Taloussanomat