Suomessakin oli ennen 90-luvun lamaa pirun hyvät bileet. Valtion velkaa oli BKT:sta jopa alle 20%. Sitten tapahtui se minkä tiedämme. Talouden isotkin heilahtelut ja muutokset kuuluvat ikävä kyllä markkinatalouteen. Valtion tehtävä olisi myös suitsia taloutta (omaa ja yksityistä) siinä määrin, että talous ei ylikuumentuisi tai esimerkiksi asuntokuplaa ei pääsisi syntymään. Se ei ole helppoa, sen toki myönnän ja kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, voi asuntomarkkinoiden sirkus jatkua pitkäänkin. (Pidän Ruotsia esillä siksi, jotta tulisi paremmin seurattua myös tulevia ongelmia jo toteutuneiden kriisien lisäksi.)
Juu, 90-luvun lamaa ei Suomessa aiheuttanut julkinen velkaantuminen eikä se ole aiheuttanut tätäkään tilannetta. Tästä olemme kai samaa mieltä? 90-luvun laman taustalla olivat myös muun muassa vahvan markan politiikka ja NL:n kaupan romahtaminen.
Huerzo kirjoitti:
Tärkeintä on minusta (valtion kannalta) juuri lopputulos: vaikka velka olisi yksityistä, ottaa siitä osumaa tavalla tai toisella valtiokin. (Paitsi jos velka on oman talouden ulkopuolelta ja yrittää tehdä "islannit" pyyhkien sitoumuksilla takapuoltaan.) Tämä on nykyinen talousjärjestelmä ja en pidä sen kaikista piirteistä. Jos kerran on lähdetty pelaamaan eurokelkkaan, niin kilpailukyvyn on parasta olla sellainen, että pelissä pärjätään. En nyt viitsi lihavoida esteettisistä syistä tätä kappaletta, mutta tuohon oma ajatteluni tässä asiassa pohjautuu.
Tuota, yksityinen ja ja julkinen velkaantuminen eivät kulje kyllä ihan käsi kädessä. Esimerkkinä nyt ne Irlannin ja Espanjan tilanteet vaikkapa, jossa julkinen velka kasvoi vasta silloin, kun pankkeja lähdettiin pelastamaan julkisin varoin. Toisaalta sellaisessa tilanteessa, jossa yksityinen velkaantuneisuus on korkealla ja toisaalta luottamus talousnäkymiin on niin heikko, että yksityiset investoinnit ovat matalalla, pitäisi uskaltaa ottaa julkista velkaa. Niin sitähän otetaan tässä taloustilanteessa nyt väistämättä, mutta tarkoitan elvytystä eli finanssipolitiikan löysäämistä.
Juuri nyt kun lainaa saa nollakorolla, valtion olisi kannattavaa luoda kasvua nimenomaan finanssipolitiikan keinoin. Kansainväliset tutkimukset tuovat esiin korkeita kerroinvaikutuksia juurikin tässä tilanteessa toisin kuin ilmeisen austerity-uskossa tehdyt SP:n ja VM:n laskelmat. Lisää esimerkiksi tuolta:
Miksi fiskaalinen elvytys ei kelpaa? – Talous- ja Yhteiskunta -lehti
Huerzo kirjoitti:
Tarkoitin talouden rakenteilla elinkeinoja - lienemme (ainakin vielä) markkinoille korkeampaa lisäarvoa tuottava maa kuin Kreikka ja Espanja, jotka ovat tunnetumpia massaturismista ja maataloustuotteista. Kilpailukyky voi olla Suomessa korjattavissa muutenkin kuin radikaalisti euroerolla ja devalvaatiolta. Päivä päivältä uskon tähän itsekin yhä vähemmän. Espanja ja Kreikka olisi pitänyt päästää eurovaivoistaan jo irti.
Joo, Kreikan ja Espanjan ei alunperinkään olisi tullut liittyä euroon. Ei kyllä meidänkään. Totta on myös se, että Suomen menestys on perustunut korkean jalostusasteen tuotteisiin ja korkeaan tuottavuuteen. Silloin minusta on epäolennaista puhua esim. työajasta vaan esimerkiksi panostuksista koulutukseen/tutkimus- ja tuotekehittelyyn. Julkisen sektorin tuesta uusille kasvualoille kuten biotalouteen. Tuossa muuten Marianna Mazzucaton haastattelu
What the Steve Jobs Movie Won’t Tell You About Apple’s Success - hän on tutkinut Applen menestyksen takana olevia tekijöitä. Taustalta ovat löytyneet julkiset panostukset teknologiseen kehitykseen...
Huerzo kirjoitti:
Mitä arvelet, kumman BKT/velka-suhde on viiden vuoden kuluttua paremmassa jamassa, Suomen vai Irlannin?
Ero on vielä melkoisen suuri Suomen eduksi. Suomen velkasuhde on alempi kuin jollain Saksalla. Sen suhteen emme siis ole
lähelläkään kriisimaita. Kysymys on siitä, saadaanko Suomeen talouskasvua, koska velan kasvu on vain oire siitä, että kasvuluvut ovat huonoja.
Huerzo kirjoitti:
Mukavaa, että edes jotain pientä osui oikeinkin. Luonnollisesti jokainen - etenkin iso jäsenmaa - pitää omiensa puolta. Se ei muutu miksikään ja realiteetit on hyvä tunnustaa. Se ei ole moraalikäsitykseni mukaan reilua, mutta nämä ovat pelin säännöt. Niiden mukaan pelataan, kunnes sääntöjä taas muutetaan. Rusinoita ei saa irti EU-pullastakaan. Kuten ei velkapullastakaan - veljenpoikahan se on maksettaessa.Jos ja kun nykytahti jatkuu, epäilemättä me Suomessakin vielä syytämme myöhemmin ulkopuolisia, jotka tuputtivat meille halpaa lainaa! Löytyyhän pikkujoulujenkin jälkeen aina porukkaa, jotka kiroavat kun juhlissa oli tarjolla ilmaista viinaa.
Eihän se ole reilua. Kyllähän juuri markkinataloudessa luulisi pätevän se, että sijoituksessa on aina riskinsä. Ja huonot sijoitukset johtavat tappioon. En minä silti Kreikan silloisia poliitikkoja puolustele, en todellakaan - täysin kansalaisistaan piittaamattomia hekin olivat. Raha ei mennyt edes tehokkaasti hyvinvointiin vaan Kreikkahan oli alun alkaenkin kaukana hyvinvointivaltion määritelmästä - tehokas veronkanto kuuluu olennaisena siihen. Mutta juuri näiden köyhempien kreikkalaisten takia olisi ollut reilua, ettei oltaisi järjettömällä tukipakettipolitiikalla ("tuki" meni saksalaisille ja ranskalaisille pankeille..) kasvatettu ennätysmäistä työttömyyttä ja nuorta sukupolvea, jolla ei ole tulevaisuuden näkymää. Se näkyy paljon pidemmälle kuin täällä oikeiston taholta toisteltu toteamus, että velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Paljon oleellisempaa on kiinnittää huomio vaikkapa nuorisotyöttömyyteen näissä kriisimaissa ja siihen millaista tulevaisuutta se näille nuorilla tarjoaa. Suomen velkatasolla tuollainen "velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi" -puhe on mielestäni erityisen naurettavaa ja taloudellisista tosiasioista piittaamatonta. Nyt kun nimenomaan pitäisi kasvattaa julkista kysyntää, jotta saataisiin kasvusta vihdoin ja viimein kiinni. Valitettavasti sitä täytynee odottaa ainakin ensi hallituskauteen...
Huerzo kirjoitti:
Kiitoksia debatista jo tähän mennessä.
Samoin, tällainen debatti on aina mukavaa, kun asiat perustellaan nykymaailmassa muodissa olevien letkautusten sijaan :)