Mainos

Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 227 932
  • 2 069

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kyllä, mutta loppujen lopuksi taipuivat ja tulos oli kaikkien kannalta hyvä. On ymmärrettävää, ettei ole halua lähteä taas laskemaan palkkoja yhteisen edun nimissä, kun suurin osa muista ammattiryhmistä ei ole vielä osallistunut talkoisiin mitenkään.

Tässäkin ratkaisuna on paikallinen sopiminen jolloin mikään ala ei joudu kustantamaan toisten menestystä.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Et tainnut miettiä tätä ihan loppuun asti? Ei varmaan lisää investointihalukkuutta.

Olihan tuo todella kaukaa haettu. Pointti oli siinä, että palkansaaja maksaa tämän kilpailukykyloikan omasta pussista. Täten palkansaaja on oikeutettu vaatimaan tuloksia tinkiessään omista eduista. Tällä pidetään huoli siitä, että kyseessä ei ole ainoastaan tulonsiirto työntekijältä työnantajalle, vaan sillä säästetyllä rahalla tehdään jotain kauaskantoista (esim. investoidaan).
 

Japi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh, Jokerit, Saipa, Jokipojat, Titaanit
Se on lähes täysin vuokralla-asujan itsensä määriteltävissä.

Että siis vuokrataso olisi vuokralla-asujan määriteltävissä??? Kerro lisää... jos tarkoitat asunnon kokoa ja sijaintia niin ne toki ovat vuokralla-asujan määriteltävissä, mutta esim. tietty elämiseen tarvittava tavaramäärä yms. ei mahdu kovin pieneen asuntoon. Neliövuokra ei ole vuokralla-asuvan määriteltävissä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Että siis vuokrataso olisi vuokralla-asujan määriteltävissä??? Kerro lisää... jos tarkoitat asunnon kokoa ja sijaintia niin ne toki ovat vuokralla-asujan määriteltävissä, mutta esim. tietty elämiseen tarvittava tavaramäärä yms. ei mahdu kovin pieneen asuntoon. Neliövuokra ei ole vuokralla-asuvan määriteltävissä.

Väittäisin että sinä missä sijainti ja koko sinänsä ovat osin ulkoisten vaikuttimien alaisuudessa niin tuo tavaramäärä-asia on taas ihan täysin henk.koht. valintaa.
Sijaintiin vaikuttaa siis kyllä osin esim. työpaikan sijainti (ts. jos työpaikka on vaikka keskustassa on ihan perusteltua yrittää asua suurten kuljetuslinjojen varrella missä maksaa kuitenkin tiettyä saavutettavuuslisää vs. perämetsät, itse keskustassa tai lähituntumassa asuminen on taas ihan omaa valintaa), kokoon sinänsä perheen koko (nelihenkistä kouluikäisiä lapsia sisältävää perhettä on jo vähän kohtuuton ahtaa kaksioon) mutta tavaramäärä on kyllä ihan omaa valintaa.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja mistä sitten nämä vähäiset investoinnit johtuvat? Korot ovat matalia ja firmoilla on varaa, joten ainoa mahdollinen selitys on se, että Suomeen investoimista ei nähdä kannattavana.

Voisiko vähäiset investoinnit johtua siitä ettei Suomessa ole mitään sellaista tuotantoa mitä maailman markkinoilla tarvitaan? Paperille ei lähimarkkinoilla ole kasvavaa kysyntää, kännykänvalmistus nyt on 5% tuottavuusloikasta huolimatta kallista Suomessa, kone- ja metalliteollisuus tarvitsee pidempää talouden kasvua jotta tilaukset lisääntyvät. Toisin sanoen, Suomen pääasiallinen osaaminen on alueilla joilla nyt muutenkin on hankalaa.

Teollisuuden kustannuksista työ on ihan ok-tasolla, sähkö on ollut jo pidempään edullista, halpaa rahaa pitäisi olla tarjolla ja teollisuus on jo ennestään heittänyt löysät pois joten viulu pitäisi olla vireessä. Ei jotenkaan tunnu siltä että tässä olisi tähän mennessäkään ollut mitään kovin merkittäviä ongelmia investointien esteenä.

Ei mulla mitään sitä vastaan ole jos teollisuudelta otetaan kustannuksia pois. Mutta olen pikkaisen skeptinen sen suhteen että tuloksena syntyy 35.000 uutta työpaikkaa Suomeen. Kertoiko hallitus missä ajassa 35.000 uutta työpaikkaa syntyy?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Voisiko vähäiset investoinnit johtua siitä ettei Suomessa ole mitään sellaista tuotantoa mitä maailman markkinoilla tarvitaan ?
Eikö investointien pointti ole että niillä juuri hankitaan tarvittavat pelit ja vehkeet joilla tuotantoa tehdään?
Mikään ei estä investoimasta tänne vaikka mitä päristintehdasta.
 
Jokos @erku on kommentoinut ay-liikkeen vuokravedätystä? Kumpi olisi parempi: viimeisimmät leikkaukset pois ja puheissa olleet helpotukset käytäntöön vai esim. 30% lasku vuokrissa? VVO voisi tehdä liikkeen ja muut seuraavat takuulla. Olisko VVO:lle esim. 30% voitto riittävä tulosmielestäsi?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ensi viikolla tarkemmin paremmalla näppiksellä & yhteydellä

Kommentit alla.

Alankomaiden velkataso on vaikkapa 73,5 % eli selkeästi meitä korkeampi. Siellä muuten austerity-politiikka nimenomaan kasvatti kasvua supistamalla (ja työttömyyttä usella prosenttiyksiköllä kasvattamalla) velkamäärää

En tunne Hollannin tilannetta, joten pysyn Suomen taloudessa. Suomessa Kataisen ja hallituksen antamat palkankorotukset olivat merkittävä elvytystoimi, jonka seurauksena vastaavat tai lähes vastaavat palkankorotukset valuivat muillekin aloille kuin sairaanhoitajille ja valuivat myös yksityiselle puolelle. Tämä tapahtui samaan aikaan tai länes samaan aikaan kun Suomi sukelsi lamaan. Lopputulosta maksetaan edelleen kadotettuina työpaikkoina. Olen yksilöinyt eräiden kadonneiden työpaikkojen tarinan hallitus-ketjussa ja noin 10 kertaa linkittänyt tähän ketjuun tilastoja ja kaavioita tapahtuneesta.

Osaltaan kyse on myös etujärjestöken ja hallituksen huonosta talouspolitiikan ja kilpailukyvyn ymmärtämisestä. Raadollisesti se menee näin:

a) On 1 000 työntekijää, joille vaaditaan 5 prosentin korotuksia
b) Seuraa älämölöä, työnseisauksia jne
c) Sopimus syntyy ja palkkoja korotetaan 3.5 prosenttia.
d) Kolmen vuoden päästä työntekijöitä on 780.
e) Kuuden vuoden päästä työntekijöitä on 370

Alan keskipalkka on noussut, mutta työllisten määrä sukeltanut. Samalla kustannuksia on siirtynyt julkiselle sektorille.

Niin, kilpailukyky on paljon muutakin kuin teollisen työtunnin hinta joka on Suomessa alempi kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Kilpailukyky on toki paljon muutakin kuin teollisen työtunnin hinta. Eurostatin mukaan Suomen ja Saksan tuntikohtaiset työvoimakustannukset ovat tasoissa ja Ruotsi on hieman edellä (linkki alla).

File:Estimated hourly labour costs, 2014 (¹) (EUR) YB15.png - Statistics Explained

Väittäisin että yksi syy tämän hetkiseen huonoon kilpailukykyyn on 2008 taantuman jälkeiset yritysten olemattomat investoinnit tuotantovälineisiin.

Jos näin on, mistähän tämä johtuu? Miksi monet yritykset siirsivät tuotantoaan pois Suomesta?

Vientisektorilla toimivien pitkälle automatisoitujen tuotantolaitosten palkkakustannukset ovat käytännössä merkityksettömiä suhteessa kilpailukykyyn. Nykyaikainen sellu- tai paperitehdas pyörii niin pienellä miehityksellä että työn hinnalla on marginaalinen merkitys. Kannattaa myös muistaa Nokian alasajon vaikutus Suomen vientiin ja työllisyyteen. Lukujen takana on aina tarina tai tarinoita.

Tästä osin samaa mieltä tietyn vientisektorin osalta. Mutta palveluiden osuus Suomen bkt:sta on jo yli 67 prosenttia. Kyseessä on massiivinen rakennemuutos, jossa ns. savupiipputeollisuus on korvautumassa palveluiden tuottamisella ja palveluiden viennillä. Tämän takia myös kokonaisinvestoinnit laskevat, koska savupiipputeollisuus ei investoi samalla tavalla ja kasvavat investointikohteet kuten energia tai kauppa eivät kuro vielä vajetta umpeen.

Tuotanto ja investoinnit | Elinkeinoelämän keskusliitto

Taaksepäin tuijottaminen on virhe. Se mitä nyt pitää tehdä, on todellinen satsaus palveluyhteiskunnan kehittämiseen ja sen tuotteiden edelleen jalostamiseen Suomea ja vientiä varten. Kuten Ruotsi on - yllättäen - jo tehnyt.


Onko ihan oikeasti tästä väännetty? Rohkenen epäillä.

Vaikka Suomessa ekonomistit ovat ideoineet (linkki) EKP:n ostavan yritysten osakkeita, EKP ja kansalliset keskuspankit ovat ostaneet jälkimarkkinoilta valtioiden ja pankkien lainapapereita 60 mijardilla eurolla kuukaudessa. Nyt osto-ohjelmaan tulee yrityksiä (linkki) joista väännettiin jo aiemminkin, mutta 80 miljardiin per kuukausi laajennetun osto-ohjelman kohteena on toki yritysten velkapaperit, ei osakkeet eli mun virhe.

https://www.fim.com/globalassets/fim-aamukatsaus/aamukatsaus_11032016.pdf
Ekonomistit: Euroopan keskuspankki voi lisätä arvopaperiostoja ja ottaa mukaan uusia välineitä | Taloussanomat
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yksi näkökulma siihen, miten julkinen sektori on tuhonnut Suomen kilpailukykyä, on julkishallinnon IT-hankinnat. Suomeen on syntynyt tilanne, jossa isossa maakuntakaupungissa voi olla jopa 1 500 erilaista tietojärjestelmää. Näistä osan tulisi kommunikoida keskenään, mutta koska minkäänlaista yhteistä, riittävää IT-strategiaa ei ole ollut sen paremmin valtoilla, kunnilla, keskussairaaloilla, lopputulos on äärimmäisen heikko. Mitä tämä merkitsee?

* Järjestelmien keskinäinen yhteensopivuus on heikko
* Alan johtavat yritykset saavat perusteetonta valtiontukea
* Kilpailun puuttuessai alan johtavien yritysten voitto koostuu pitkälti julkishallinnon ylilaskutuksesta
* Alan johtavat yritykset tekevät niin huonoa jälkeä, että lähes kaikki isot IT-projektit epäonnistuvat
* Isot IT-yritykset toimivat kuin suomalaiset kenkätehtaat tehdessään aikanaan huonolaatuisia kenkiä Neuvostoliittoon
* Taloudelliset menetykset suorina ja välillisinä kustannuksina ovat vuositasolla useita milardeja

Joitakin kirjoituksia:

Näkemys puuttuu, rahaa palaa - näin tehdään julkisia ict-hankintoja - Tivi
Terveydenhuollon it-hankinnoissa lähes kaikki on mennyt pieleen | Yle Uutiset | yle.fi
Valtio soutaa ja huopaa it-palveluitaan – 7 vuotta vanha virasto lopetetaan - Tivi

Edellä olevasta on seurannut monta asiaa. Kilpailukyvyn kautta katsoen niistä yksi merkittävimmistä on se, että alan isot toimijat eivät ole vahvoja palveluiden viennissä, koska yritykset ovat tottuneet julkishallinnon lepsuun valvontaan ja avoimeen käteen tuli mitä tuli. Samalla näiden yritysten johtajamäärä sekä erilaisten heikosti onnistuvien "myyntitykkien" määrä on kasvanut samaan aikaan kun tulosta saatetaan tehdä yhä harvemmassa projektissa. Ne toki kaikki ovat suuria - ja julkishallinnon projekteja.

Väite: julkishallinnon kaikenlaisen leväperäisyyden vuoksi IT-järjestelmät maksavat vuositalla miljardeja liikaa ja uudet IT-hankinnat epäonnistuvat isolla prosentilla. Samalla järjestelmien toimittajat tekevät niin huonoa laatua, että ne eivät pärjää oikeassa suhteessa ulkomaisissa projekteissa eikä Suomen palveluvienti täten kehity niiden osalta odotetulla tavalla.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Katso tilastot: Näin paljon maksaa työ Euroopassa - hurjia eroja
EU-vertailu: Suomessa on Euroopan halvinta sähköä - Talouselämä
Yhteisöverotus - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Tarkoitatko että työn yksikkökustannukset ovat nousseet tarkasteluajanjaksolla Suomessa 15% vaiko suhteessa johonkin kilpailijamaahan? Minäkin harrastin vähän guuglausta ja löysin joitakin asioita jotka puoltavat sitä että Suomeen kannattaa investoida eli halpa sähkö, kohtuullinen yhteisöverotus ja melko kilpailukykyinen työn hinta. Tuo työn hinnan vertailu on viime kesältä ja käsittääkseni sen jälkeen Saksan metalliliitto neuvotteli melko mukavat korotukset jäsenilleen, lisäksi tuossa vertailussa taitaa olla mukana kaikki, ei vain teollisuus.

Miksi Suomen talous kyntää vaikka moni asia puhuu sen puolesta että tänne kannattaisi investoida ja täällä jo toimivilla yrityksillä pitäisi mennä paremmin? Olen viime aikoina miettinyt millainen maa tämä Suomi olisi jos tänne ei aikoinaan olisi rantautunut näitä Finlaysoneja, Sinebrychoffeja, Nottbeckeja ja kumppaneita. Vieläkö täällä kaskettaisiin metsiä ja poltettaisiin tervaa?

@dana77 ja @Cobol , mistä teidän mielestänne investointien vähyys Suomeen johtuu vaikka sähkön hinta on Euroopan halvin, yhteisövero pienempi kuin monessa kilpalijamaassa ja teollisen työn yksikköhintakin on alempi kuin esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa?
 
@dana77 ja @Cobol , mistä teidän mielestänne investointien vähyys Suomeen johtuu vaikka sähkön hinta on Euroopan halvin

Halvinta ostovoimakorjattuna kotitalouksille, ei taida ihan mennä kategoriaan ulkomainen sijoittaja. Jos viittaat aikaisemmin linkkaaamaasi.

Se on tosin totta että sähkön hinta on epäterveen alhaalla kiitos tukien, mutta niin se taitaa olla muuallakin Euroopassa.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Halvinta ostovoimakorjattuna kotitalouksille, ei taida ihan mennä kategoriaan ulkomainen sijoittaja. Jos viittaat aikaisemmin linkkaaamaasi.

Se on tosin totta että sähkön hinta on epäterveen alhaalla kiitos tukien, mutta niin se taitaa olla muuallakin Euroopassa.

Ilman ostovoimakorjaustakin sähkö on EU-maiden halvimpien joukossa ja euromaista toiseksi halvinta Viron jälkeen. Kalleinta sähkö on Tanskassa, Saksassa ja Kyproksella. Minusta halpa sähkö on yksi tekijä kilpailtaessa ulkomaisista investoinneista.
 
Ilman ostovoimakorjaustakin sähkö on EU-maiden halvimpien joukossa ja euromaista toiseksi halvinta Viron jälkeen.

Jos kotitaloussähköstä puhutaan niin 2015 1. puolivuotiskaudella näyttäisi Viro saavan kaverikseen Bulgarian, Unkarin, Maltan, Liettuan, Tshekin, Romanian, Puolan ja Slovakian.

Suht marginaalinen ero Sloveniaan, Latviaan ja Kreikkaan. Jos näistä joku ei ole EU-maa niin pahoittelut, en muista ulkoa enkä jaksa tarkistaa.

Mikäli tätä on uskominen; http://energia.fi/kalvosarjat/sahkon-kansainvalinen-hintatilasto-1-puolivuotiskausi-2015

Linkki vie energia.fi sivustolle.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
@dana77 ja @Cobol , mistä teidän mielestänne investointien vähyys Suomeen johtuu vaikka sähkön hinta on Euroopan halvin, yhteisövero pienempi kuin monessa kilpalijamaassa ja teollisen työn yksikköhintakin on alempi kuin esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa?

Hyvä kysymys! Vastausta ei taida tietää kukaan. Mutta jos hieman pohtii, voisi vuoden 2008 merkitä nollavuodeksi. Sen jälkeen julkisen sektorin investoinnit ovat Suomessa kasvaneet, mutta yksityisen sektorin laskeneet yli kolmanneksen. Muualla Euroopassa suhde on päinvastainen eli julkisen sektorin investoinnit ovat laskeneet ja yksityisen nousseet.

Isoja syitä ovat rakennemurros eli metsäteollisuuden työpaikat ovat katoamassa yhdessä ICT-teollisuuden kanssa + yritysten kustannuskilpailukyvyn heikentyminen + pääoman tuotolla mitattava yritysten kannattavuuden heikkeneminen. (Näistä olen laittanut monta kertaa mm. Suomen Pankin näkemykset lukuina ja kaavioina).

Pieniä syitä ovat noin 55 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta tuottavan PK-yritysten vaikeus saada lainaa investointeihin. Suomi on varmasti EU:ssa kaikkein vittumaisin tältä osalta... Lisäksi työllisyysasteen supistuminen kertoo siitä, että Suomessa yritteliäisyys ja ylipäätään halu tai tarve elättää itsensä töitä tekemällä on pudonnut eikä tällainen tilastofakta ainakaan innosta ulkomaisia investoijia kuin kuorimaan kermat päältä mm. peliteollisuudessa.

Mahdollisia, mutta epävarmoja syitä ovat esimerkiksi Suomen väestön ikääntyminen, kasvavat talousriskit koko Suomessa sekä Venäjän läheisyys, joka kriisitilanteessa saattaa olla uhka normaalille yritystoiminnalle.

Investointiongelmat kattavat koko Euroopan. Suomea ne koskevat kuitenkin keskimääräistä enemmän. Edellä olevista ja varmasti monista muistakin syistä Suomessa investoinnit takkuavat pahasti ja nimenomaan yksityisellä puolella.

e: lisään vielä yhden Suomen Pankin raportin jossa vastausta kysymykseen mistä investointien vaimeus johtuu haetaan ansiokkaasti. Raportti on vuoden 2015 lokakuulta.

http://www.suomenpankki.fi/fi/suome...uments/mista-investointien-vaimeus-johtuu.pdf
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Neljän maan vinkit – Näin Ruotsi, Saksa, Britannia ja Espanja pääsivät talouskasvuun | Yle Uutiset | yle.fi

Mielenkiintoisia käppyröitä, 2008 oltiin työttömyysprosenteissa Ruotsin kanssa suurin piirtein samoissa, sen jälkeen ollaan menty eri suuntiin. Bruttokansantuotteessa oltiin selvästi edellä 15 vuotta sitten, nyt tilanne on hieman eri. Saksaan verrattuna luvut ovat työttömyyden osalta samansuuntaiset. Se että Saksa on Suomea jäljessä bruttokansantuotteessa on hieman yllättävää. En oikein ymmärrä miksi Espanja on otettu vertailuun mukaan. Hyviä nostoja siitä mitä korjausliikkeitä Ruotsissa ja Saksassa on tehty.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eikö investointien pointti ole että niillä juuri hankitaan tarvittavat pelit ja vehkeet joilla tuotantoa tehdään? Mikään ei estä investoimasta tänne vaikka mitä päristintehdasta.

Juurikin näin, mutta Ab Päristin Ltd Oy saattaa punnita myös sitä vaihtoehto onko tarvittavaa osaamista päristimien tuotantoon. Oulu on saanut ihan kohtalaisesti uusia investointeja Nokian alasajon jälkeen. Ja yhtiöt sijoittivat Ouluun siksi että siellä oli osaamista, paljon ennen puheita 5% työkustannusten alentamisesta.

Eli kysymykseesi 'mistä johtuvat vähäiset investoinnit' on varmaan monia syitä mutta en oikein usko että 5% pois työkustannuksista paljoa osaltaan vaikuttaa investoijien halukkuuteen investoida Suomeen.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV

karhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät,Man Utd
Jep, kilpailukykysopimus, josta liitot haluavat nipsaista pois kaikki kilpailukykyä parantavat elementit. Mä en oikeasti ymmärrä, mikä tuossa 24 tunnin lisäyksessä on niin kamalaa. Eihän tuota edes huomaa vuoden työmäärässä.

Jutussa oli kyllä hyvä kysymys, että miten tuollainen lisäys hoidettaisiin työntekijälle, jolla on vaikka 0- tunnin työsopimus? Pitäisi tulla kolmeksi päiväksi talkoilla?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jep, kilpailukykysopimus, josta liitot haluavat nipsaista pois kaikki kilpailukykyä parantavat elementit. Mä en oikeasti ymmärrä, mikä tuossa 24 tunnin lisäyksessä on niin kamalaa. Eihän tuota edes huomaa vuoden työmäärässä.

Tässä(kin) asiassa taitaa kysymys olla myös siitä, että hallituksen KKS-ehdotuksen valmistelu on ollut heikkoa eikä toteutusta käytännössä vaikkapa tuntityöläisten ja osa-aikaisten suhteen ole mahdollisesti edes pohdittu. KKS:n vaihtoehdon eli pakkolakien valmistelusta tuli jo aivan perseilyä kun mitään vaihtoehtoista mallia ei sitten ollutkaan - ja tämä vielä suoraan sanottiin.

Hallituksella on hyviä tavoitteita kilpailukyvyn osalta, mutta osaamattomuudellaan hallitus kasaa aivan helvetisti kiviä tavoitteiden toteuttamisen tielle. Lisäksi välillä jää sellainen kuva, että hallitus on heikoin osapuoli näissä väännöissä kun sen pitäisi olla se kaikkein vahvin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tässä(kin) asiassa taitaa kysymys olla myös siitä, että hallituksen KKS-ehdotuksen valmistelu on ollut heikkoa eikä toteutusta käytännössä vaikkapa tuntityöläisten ja osa-aikaisten suhteen ole mahdollisesti edes pohdittu...

Yhteiskuntasopimusta valmisteli työmarkkinajärjestöt, ei hallitus.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yhteiskuntasopimusta valmisteli työmarkkinajärjestöt, ei hallitus.

Siinähän se ongelma onkin, vaikka kirjoitin KKS:sta. Muutama vanha jäärä päättää siitä, nouseeko Suomen talous vai pudotaanko Kreikka-luokkaan.

e: lisään että KKS valmisteltiin myös työmarkkinajärjestöjen toimesta eikä niin - kuten virheellisesti oletin - että hallituksella olisi esityksessä ainakaan näkyvä rooli. Tämä ei kuitenkaan muuta näkemystäni lainkaan siitä, että hallituksella pitäisi olla tavalla tai toisella aina johtava rooli kaikissa megaluokan talous- ja kilpailukykyasioissa.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tässä(kin) asiassa taitaa kysymys olla myös siitä, että hallituksen KKS-ehdotuksen valmistelu on ollut heikkoa eikä toteutusta käytännössä vaikkapa tuntityöläisten ja osa-aikaisten suhteen ole mahdollisesti edes pohdittu. KKS:n vaihtoehdon eli pakkolakien valmistelusta tuli jo aivan perseilyä kun mitään vaihtoehtoista mallia ei sitten ollutkaan - ja tämä vielä suoraan sanottiin.

Tuo on totta kyllä, ja tuli tuosta linkatusta jutustakin esiin. Ja miksi tuo edes pitäisi kategorisesti koskea ihan kaikkia. Monella alalla, jossa tehdään säännöllistä työaikaa, tuo toimisi varmaan hyvinkin, mutta ei kaikilla. Ja tuntityöntekijät tekisivät niin paljon tunteja kuin saavat tai haluavat, ei siinä ole mitään järkeä lähteä jotain 24 tunnin lisäystä kyhäämään, kun ei ole mitään säännöllistä työaikaa olemassakaan.

Taitaisi olla tehokkaampaa jo työllisyydenkin laskea hieman palkkoja, kaikilla aloilla, mutta tuohon ei ole paljon innostusta löytynyt.
 

depre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs, FC Barcelona, Helsingin Joker
En aio ko. sopimukseen sen isommin puuttua. Toivoin että se olisi nyt mennyt läpi, vaikka se omalle kohdalle olisikin osunut. Ymmärrän kuitenkin PAM:n asenteen ihan täysin. Itsekin kaupan alalla pitkään töitä tehneenä ja parit neuvottelut hyvin läheltä seuranneena, niin sanoisin että sitä niittää mitä kylvää. Työntekijät tekevät todella raskasta työtä todella pienellä palkalla ja suurin osa vielä niin, että mitään toivoa mistään paremmasta ei ole. Ikälisät tulevat verrattain nopeasti täyteen, täysiä tunteja ei saa enää kukaan ja esim. vastuun lisääntyessä palkan nousu on hyvin marginaalinen. Käytännössä työntekijöitä on kyykytetty neuvotteluissa joka kerta sinä aikana, kun itse alalla työskentelin. Mitään todellisia neuvotteluja ei missään vaiheessa käyty ja aika selkeästi annettiin ymmärtää, että ottakaa tai jättäkää. Mitään parannuksia oli turha odottaa ja korotukset olivat täysin marginaalisia.

Nyt sitten odotellaan, että josko se PAM nyt tälläkin kertaa nöyrästi vaan nielee tämän ja hyväksyy sopimuksen. Ensimmäistä kertaa liitolle tuli paikka laittaa kantapäät lattiaan ja "yllättäen" sen käyttivät. Ymmärrän sen aivan täysin. Työnantajat ovat saaneet tahtonsa läpi joka kerta ja sinne suuntaan liitolla ei ole ollut mitään valtaa vaikuttaa. Nyt on sitten mahdollista vaikuttaa neuvotteluissa ja sitä valtaa käytetään samalla tavalla, kuin työnantajat sitä ovat aiemmin käyttäneet.

Tuolla ei ole enää hirveästi mitään mistä karsia. Siellä on käytännössä puhtaasti työnantajan markkinat ja aika vapaa paikallinen sopiminen. Määräaikaisten ketjutusta, vajaita tunteja, tarvittaessa työhön kutsuttavia ja palkat aina käytännössä taulukon mukaan. Ei auta vaikka keskusliike tekisi minkälaiset voitot. Työntekijöille niistä ei riitä edes murusia. Liitolla on ensimmäistä kertaa valtaa vaikuttaa jollain tasolla työntekijöiden asioihin, joten olisi outoa jos sitä ei olisi käytetty.

Siihen en ota kantaa onko tämä kokonaiskuvaa ajatellen järkevää.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ymmärrän kuitenkin PAM:n asenteen ihan täysin. Itsekin kaupan alalla pitkään töitä tehneenä ja parit neuvottelut hyvin läheltä seuranneena, niin sanoisin että sitä niittää mitä kylvää. Työntekijät tekevät todella raskasta työtä todella pienellä palkalla ja suurin osa vielä niin, että mitään toivoa mistään paremmasta ei ole.

Ainakin toistaiseksi Suomi on maa, jossa matalapalkkaisuutta on vähän. Määriteltäessä matalapalkkatyö työksi, josta saatava palkka on 2/3-osaa mediaanipalkasta, matalapalkkaisuuden rajaksi tulee Suomessa noin 1 900 euroa. Heitä oli kokoaikaisista työntekijöistä vuonna 2011 noin 15 prosenttia ja vaikka määrä olisi hieman kasvanutkin vuoteen 2016, suhteessa vaikkapa Saksaan ollaan ihan eri luvuilla matalapalkkaisuuden osalta. Palkkatason hajonnat löytyvät alla olevasta linkistä sivulta 32 ja ne kannattaa katsoa:

http://akateemisetnaiset.fi/wp-cont...uomalainen-palkkataso-Eu-vertailussa-2014.pdf

Suomen yksi ongelma onkin hintoja nostava vähäinen kilpailu useilla eri aloilla sekä toisaalta työmarkkinoiden äärimmäisen jäykät rakenteet, jotka reagoivat sekä hitaasti että usein väärin ja ovat osaltaan heikentämässä Suomen kilpailukykyä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös