Mainos

Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 222 822
  • 2 038
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli

ipaz

Jäsen
Nyt on hyvä puheenvuoro Kempeleen kunnanvaltuuston kokoomuslaiselta puheenjohtajalta Uuden Suomen blogissaan:

Eteläranta-Hakaniemi -kartelli tulee purkaa — Janne Heikkinen

Kun valuutta ei jousta, niin palkkojen muodostamisen (=joustavat työehdot) tulisi joustaa - muuten joustaa työttömyys. Suomessa työmarkkinat ovat rakenteellisesti rikki. Jos työmarkkinajärjestöt eivät keskenään saa tätä asiaa korjattua, niin eduskunnan velvollisuuteen kuuluu korjata rakenteet lakipykälillä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei ole taidettu vielä käsitellä sitä, että useita Suomen kilpailukykyyn paljon tai erittäin paljon vaikuttavista päätöksistä käsitellään joko EU:ssa tai EKP:ssa. Tällaisia ovat mm. päästökauppa ja EKP:n elvytysmiljardit. Lisäksi valtio (Suomi) jakaa miljardeja erilaisiin tukiin, kuten tuulivoima- ja maataloustukeen. Kun kokonaisuutta katsotaan, huomataan valtion, EU:n ja EKP:n elvyttävän Suomessa vuositasolla noin 15 miljardilla eurolla. Summa on todella suuri ja valtaosa osa siitä tulee Suomen Pankin toimista sen ostaessa jälkimarkkinoilta valtion ja yksityisten velkakirjoja joka kuukausi lähes miljardilla eurolla. EKP:n osto-ohjelma on ollut noin vuoden voimassa ja EKP vastaa siitä, että kansalliset keskuspankit ostavat kuukaudessa yhteensä noin 60 miljardilla eurolla velkakirjoja. EKP:n mukaan 20 prosenttia ostoista on ns. yhteisvastuullisia ja loput 80 prosenttia kansallisten keskuspankkien vastuulla.

Ei voida siten väittää, että Suomessa ei elvytetä. Päinvastoin, arviolta 15 miljardia vuositasolla on määrällisesti erittäin iso elvytysruiske. Kysymys on siitä, että se ei näytä tuottavan markkinoilla, yritysten investoinneissa, työllisyydessä tai inflaatiolukuina EKP:n ja EU:n tavoitteita. Koko euroalueen talous on heikoilla edelleen ja yksi heikoimmista on Suomi. Huomenna EKP:n odotetaan julkaisevan jotain merkittävää lisäelvytystä, mutta jos se on osto-ohjelman jatkaminen, se ei taida riittää. Ehkä tällä kertaa EKP menee pidemmälle ja ostaa suoraan esim. yritysten osakkeita? Jos näin kävisi, osakkeenomistajat korjaisivat ison hyödyn - ainakin vähäksi aikaa.

Iso kysymys on siinä, onko EKP:n toimet sellaisia, että ne elvyttävät euroalueen ja samalla Suomen taloutta. Toistaiseksi ne ovat olleet pettymys euroalueen talouskasvun ja investointien sekä työllisyyden osalta. Elvytysraha ei valu alas yrityksiin, työllistämiseen, investointeihin... Velkakirjaostot ja EKP:n muut toimet ovat pudottaneet korot nollaan tai jopa alle, mutta isotkaan euromaat kuten Italia eivät ole saaneet talouttaan aiempaa parempaan kuntoon. Itse asiassa Italian tilanne on heikentynyt samaan tapaan kuin Suomen. Tosin vähän isommissa puitteissa sillä Italian velka on noin 2 000 miljardia ja sikäläisten pankkien taseissa paljon epäkuranttia tavaraa.

Kun pohditaan Suomen kilpailukyvyn parantamista, liian usein unohdetaan Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat isot EU:n ja EKP:n päätökset. Jos esimerkiksi Italian velkapommi räjähtää seuraavaksi, sen vaikutukset Suomen kilpailukykyyn ovat dramaattiset. EU:n kulkiessa kriisistä toiseen ei kovin paljon päättelyä tarvitse siitä, että isojen euromaiden velkaantuminen tulee olemaan monen muun tekijän ohella erittäin iso riski koko euroalueelle.

Tämänkin takia on pakko ihmetellä, miten hallitus, SAK ja liitot sekä EK jaksavat vääntää edelleen, kun Suomen tulevaisuuden kannalta kilpailukykysopimus pitäisi tehdä mahdollisimman pian. Olemme jo 25 vuotta myöhässä ja EU:n nykyiset ja tulevat kriisit pakottavat toimimaan heti.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Huerzo kirjoitti:
Jos katsotaan keskusteluissa sivuttujen talouksien rakenteita, on Suomi mielestäni lähempänä Irlantia kuin Kreikkaa ja Espanjaa. Kreikassa ja Espanjassa velalla inflatoitiin BKT:seen niin paljon "unelmahöttöä", että velkajuhlien loputtua BKT romahti. Velka/BKT-suhde posahti myös. Tämä on se syy, miksi olen eri linjoilla kanssasi velkaantumisen järkevyydestä. Velkapiikki on helppo avata, mutta sitä on tuskaisan vaikea laittaa säppiin. Ruotsin pihisevä asuntokupla on yksi esimerkki: yksikään poliitikko ei halua lopettaa bileitä ja lopettaa "ikuisten lyhennysvapaiden" käyttöä, vaan antaa kuplan ja krapulan paisua.
.

Moni väitteesi ei pidä paikkaansa. Espanjan julkisen sektorin velkaantuminen (velka 26 % BKT:sta ennen kriisiä...) ei ollut todellakaan kriisin syy (vaan seuraus) vaan nimenomaan asuntomarkkinakupla, joka syntyi kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin keskellä (Croissantit, makaronit ja makkarat, paellat ja portterit sekaisin « Akateeminen talousblogi Älä muuten sekoita yksityistä ja julkista velkaa - asuntomarkkinakupla lähti nimenomaan yksityisestä velkaantumisesta. Espanjan talousongelmien taustalla yksityisen sektorin virheet — Parecon Finland

Sama kuvio kuin Espanjassa toistui myös Irlannissa. Kerrotko, missä on meidän asuntokuplamme ja millä tavalla tilanteemme muistuttaa Irlantia? Irlannissa työttömyysaste oli muuten pahimmillaan 16 prosentissa ja valtion velka 123 % BKT:sta. Kriisin syy ei sielläkään silti ollut julkisen sektorin velkaantuminen vaan nimenomaan yksityinen asuntokupla. Irlantihan ei ollut mikään pohjoismainen hyvinvointivaltio vaan oikeiston mallimaa alunperinkin...

Kreikassa oli oma tilanteensa, mutta ei sitäkään voida pitää esimerkkinä nimenomaan elvytyksen epäonnistumisesta. Kyse oli tilanteesta, jossa se intoutui ottamaan lainaa sitä holtittomasti myöntäneiltä saksalaisilta ja ranskalaisilta pankeilta. Samalla kun maan veronkantojärjestelmä on tunnetusti mitä on, niin kriisi oli valmis. Se ei olisi kuitenkaan ollut niin syvä ilman troikan toimia - kulukuurilla kuristettiin sen talous entistä alemmas.

Se väitteesi on totta, että Islanti hyötyi siitä, ettei ollut eurojäsen. Sen ei ollut pakko sosialisoida pankkien tappioita veronmaksajien maksettavaksi. Toisaalta EU:llakin olisi ollut valinnanvaraa: normaalin sijoittajavastuun olisi tullut päteä. No Ranska ja Saksa suurina jäsenmaina saivat muutkin osallistumaan pankkiensa pelastamiseen.

EKP:n elvytykseen. Kyllä linja on oikeansuuntainen, mutta kaipaa rinnalleen välttämättä löysemmän finanssipolitiikan kuin Suomessa harjoitetaan. Sitä eivät muuten auta komission paimenkirjeet...EU:nkin politiikkaan vaikuttaa se, että tällä hetkellä siellä vallassa ovat keskusta-oikeistolaiset puolueet.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Moni väitteesi ei pidä paikkaansa. Espanjan julkisen sektorin velkaantuminen (velka 26 % BKT:sta ennen kriisiä...) ei ollut todellakaan kriisin syy (vaan seuraus) vaan nimenomaan asuntomarkkinakupla, joka syntyi kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin keskellä (Croissantit, makaronit ja makkarat, paellat ja portterit sekaisin « Akateeminen talousblogi Älä muuten sekoita yksityistä ja julkista velkaa - asuntomarkkinakupla lähti nimenomaan yksityisestä velkaantumisesta. Espanjan talousongelmien taustalla yksityisen sektorin virheet — Parecon Finland.
Olen hyvin selvillä tuosta, mitä kirjoitat. En ole tästä eri mieltä, enkä tekstissäni väittänytkään maissa otetun velan olleen julkista velkaa. Olisi talousasioita seuraavalle erikoista, jos Islanti/Irlanti-pari olisi tuttu, mutta puhki kuluttu Kreikka/Espanja-pari ja sen taustat taasen ei.

Käytät esimerkkinä "Espanjan velka 26% BKT:ta ennen kriisiä" ikään kuin normitilanteena, jonka kriisi tuli ja sotki. Mikä nosti Espanjan BKT:n ylös ja painoi osaltaan BKT/velka-suhdeluvun alas? Yksityinen velkaantuminen ja sillä tuettu BKT:n kasvu. (OK, mukana myös EU-rakennerahaa, joka aiheutti omat lieveilmiönsä.) Selvyyden vuoksi: nopea yksityinen velkaantuminen nostaa väistämättä BKT:ta etupainoisesti ja vääristää BKT/velka-suhdelukua.

Suomessakin oli ennen 90-luvun lamaa pirun hyvät bileet. Valtion velkaa oli BKT:sta jopa alle 20%. Sitten tapahtui se minkä tiedämme. Talouden isotkin heilahtelut ja muutokset kuuluvat ikävä kyllä markkinatalouteen. Valtion tehtävä olisi myös suitsia taloutta (omaa ja yksityistä) siinä määrin, että talous ei ylikuumentuisi tai esimerkiksi asuntokuplaa ei pääsisi syntymään. Se ei ole helppoa, sen toki myönnän ja kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, voi asuntomarkkinoiden sirkus jatkua pitkäänkin. (Pidän Ruotsia esillä siksi, jotta tulisi paremmin seurattua myös tulevia ongelmia jo toteutuneiden kriisien lisäksi.)

Tärkeintä on minusta (valtion kannalta) juuri lopputulos: vaikka velka olisi yksityistä, ottaa siitä osumaa tavalla tai toisella valtiokin. (Paitsi jos velka on oman talouden ulkopuolelta ja yrittää tehdä "islannit" pyyhkien sitoumuksilla takapuoltaan.) Tämä on nykyinen talousjärjestelmä ja en pidä sen kaikista piirteistä. Jos kerran on lähdetty pelaamaan eurokelkkaan, niin kilpailukyvyn on parasta olla sellainen, että pelissä pärjätään. En nyt viitsi lihavoida esteettisistä syistä tätä kappaletta, mutta tuohon oma ajatteluni tässä asiassa pohjautuu.

Kerrotko, missä on meidän asuntokuplamme ja millä tavalla tilanteemme muistuttaa Irlantia? Irlannissa työttömyysaste oli muuten pahimmillaan 16 prosentissa ja valtion velka 123 % BKT:sta. Kriisin syy ei sielläkään silti ollut julkisen sektorin velkaantuminen vaan nimenomaan yksityinen asuntokupla.
Pahoittelut, koplasin rakenne- ja velkalauseet huolimattomasti samaan pätkään ja lopputulos on sotkuinen. Tuo kokonaisuus ansaitsikin tulla poimituksi ja kyseenalaistetuksi.

Suomessa ei tietenkään ole Ruotsin nykyistä tai Irlannin taannoista asuntokuplaa, se on helppo todeta. Pahin näköpiirissä oleva skenaario olisi Ruotsin asuntomarkkinoiden nopea tiputus, joka heijastuisi meille Suomeenkin jälleen. Tarkoitin talouden rakenteilla elinkeinoja - lienemme (ainakin vielä) markkinoille korkeampaa lisäarvoa tuottava maa kuin Kreikka ja Espanja, jotka ovat tunnetumpia massaturismista ja maataloustuotteista. Kilpailukyky voi olla Suomessa korjattavissa muutenkin kuin radikaalisti euroerolla ja devalvaatiolta. Päivä päivältä uskon tähän itsekin yhä vähemmän. Espanja ja Kreikka olisi pitänyt päästää eurovaivoistaan jo irti.

Irlannin BKT/velka-suhde ei kuulostaa pahalta Euroopan mittakaavassa, jos löytämäsi lukema tosiaan oli alin lukema. Minua ei suoraan sanottuna kiinnosta mitä työttömyysaste tai BKT/velka-suhde oli lyhyen aikaa. Kyllä, Irlannissa pohjakosketus oli lyhyt, vaikkakin syvä. Suomessa pohjakosketusta on etsitty jo seitsemän vuotta, mureita sammakonreisiä keitellen. Tärkeintä on - taas kerran - suunta: koska Irlannin BKT taas kasvaa, on tämä ihanan kauhea BKT/velka-suhdemittari menossa parempaan suuntaan. Mitä arvelet, kumman BKT/velka-suhde on viiden vuoden kuluttua paremmassa jamassa, Suomen vai Irlannin?

Se väitteesi on totta, että Islanti hyötyi siitä, ettei ollut eurojäsen. Sen ei ollut pakko sosialisoida pankkien tappioita veronmaksajien maksettavaksi. Toisaalta EU:llakin olisi ollut valinnanvaraa: normaalin sijoittajavastuun olisi tullut päteä. No Ranska ja Saksa suurina jäsenmaina saivat muutkin osallistumaan pankkiensa pelastamiseen.
Mukavaa, että edes jotain pientä osui oikeinkin. Luonnollisesti jokainen - etenkin iso jäsenmaa - pitää omiensa puolta. Se ei muutu miksikään ja realiteetit on hyvä tunnustaa. Se ei ole moraalikäsitykseni mukaan reilua, mutta nämä ovat pelin säännöt. Niiden mukaan pelataan, kunnes sääntöjä taas muutetaan. Rusinoita ei saa irti EU-pullastakaan. Kuten ei velkapullastakaan - veljenpoikahan se on maksettaessa.Jos ja kun nykytahti jatkuu, epäilemättä me Suomessakin vielä syytämme myöhemmin ulkopuolisia, jotka tuputtivat meille halpaa lainaa! Löytyyhän pikkujoulujenkin jälkeen aina porukkaa, jotka kiroavat kun juhlissa oli tarjolla ilmaista viinaa.

Kiitoksia debatista jo tähän mennessä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olisi varmasti paikallaan kerrata mitä tarkoittaa julkinen velkaantuminen ja valtion velka. Ne ovat nimittäin eri asioita. Se että euroalueella valtiot ottivat hoitaakseen yksityisen sektorin velat, jotka kasaantuivat yksityisen sektorin rahoituslaitoksille, ei ole julkisen sektorin velkaantumista. Valtion velka taas koostuu valtion (tai Suomen Pankin) ottamista lainoista ja vastuista.

Toiseksi, Suomen taloudellinen tilanne on yksiselitteisesti kehno. Jos Suomessa laskettaisiin velkasuhde kuten se lasketaan EU:ssa, alijäämä olisi ihan muuta kuin se on nyt. Ja siitäkin tuli kirje Stubbille... Suomessa yksityistenkin eläkeyhtiöiden varallisuus lasketaan tilastoissa julkisen sektorin varallisuuteen, jolla talouden epäsuhtaa peitellään.

e: mobiililla jäi puuttumaan 1. kappaleen loppu: Julkisen sektorin velkaantuminen taas koostuu kuntien, maakuntahallintojen, sairaalapiirien, kuntayhtymien yms. veloista sekä valtion ottamasta ns. syömävelasta.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suomessa ei tietenkään ole Ruotsin nykyistä tai Irlannin taannoista asuntokuplaa, se on helppo todeta.

Ottamatta kantaa Ruotsin tai Irlannin kupliin, Suomessa on asuntokupla. Se tulee esille mm. kilpailukyvyn kautta siten, että päteviä IT-ammattilaisia on hyvin vaikea saada maakunnista Helsinkiin, koska asuntojen hinta täällä ei anna heille mahdollisuutta muuttoon. Suomalaisten asuntovelkaantumista myös hieman piilotellaan. Alkuvuodesta oli uutisia kuinka asuntolainavelkaantuminen saattaisi vihdoin taittua. Ehkä niin, mutta sehän johtuu vain siitä, että asunto voidaan ostaa yhä pienemmällä myyntihinnalla ja loppu jää sitten osaksi taloyhtiön lainaa. Suomalaiset velkaantuvat edelleen ja kuten aina, merkittävässä osassa velkaantumista ovat ne, joilla ei velkaantumiseen varaa olisi. Toisin sanoen, velkojen määrä suhteessa nettotuloihin jää liian suureksi tai lainan ottamisen aikaiset nettotulot ovat tilapäisluonteisia.

Huikea piilovelka – asukkaiden taloyhtiövelat paisuneet yli 14 miljardiin - Rakennuslehti
 
Ottamatta kantaa Ruotsin tai Irlannin kupliin, Suomessa on asuntokupla. Se tulee esille mm. kilpailukyvyn kautta siten, että päteviä IT-ammattilaisia on hyvin vaikea saada maakunnista Helsinkiin, koska asuntojen hinta täällä ei anna heille mahdollisuutta muuttoon.

Tästä taidetaan olla väännetty aikaisemminkin, mutta edelleen, mitään asuntokuplaa Helsingissä ei ole. Kupla tarkoittaisi, että asunnoissa on "ilmaa." Helsingin hinnat johtuvat puhtaasti siitä, ettei tarjonta kohtaa kysyntää. Suomi ja Helsinki tiivistyy koko ajan kohti Rautatieasemaa. On rakennettu liian vähän, ja liian isoja asuntoja. Lähes kaikki Helsinkiin rakennattava uudistuotanto on liian isoa. Perheasuntoja kyllä löytyy, mutta ei pieniä, edullisempia yksiöitä tai tiiviitä kaksioita. Tulos on sitten se, että huonokuntoisesta pienestä Kallion yksiöstä joutuu maksamaan 160t (faktaa tältä viikolta).
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Asia tuli sitten selväksi. Hyvät perusteet vielä - jotka täysin kumoavat ihmisten jatkuvasti kasvavan ylivelkaantumisen (linkitin) tai OECD:n arvion Suomen asuntokauplasta (linkitin aiemmin).
Minä en ainakaan nähnyt tuossa linkittämässäsi Rakennuslehden artikkelissa nähnyt mitään todisteita "ylivelkaantumisesta".
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Ottamatta kantaa Ruotsin tai Irlannin kupliin, Suomessa on asuntokupla. Se tulee esille mm. kilpailukyvyn kautta siten, että päteviä IT-ammattilaisia on hyvin vaikea saada maakunnista Helsinkiin, koska asuntojen hinta täällä ei anna heille mahdollisuutta muuttoon.
Allekirjoitan tuon IT-ihmisenä itse 100% - minua ei saa Helsinkiin täältä Jyväskylästä muuttamaan elinkustannusten korkeuden vuoksi. Ostamani omakotitalon maksuaika (60% osuus) on itselläni ~13 vuotta. Nyt "lusittavaa" olisi kuusi vuotta jäljellä. Helsingissä maksaisin samanlaista asuntoa ainakin kymmenisen vuotta pidempään.

Helsinki on kallis paikka, mutta kuplasta ei mielestäni ole - ainakaan vielä - kyse. Mutta ehkäpä kupla/ei kuplaa olisi jo oman keskustelunsa paikka?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minä en ainakaan nähnyt tuossa linkittämässäsi Rakennuslehden artikkelissa nähnyt mitään todisteita "ylivelkaantumisesta".

Et nähnyt koska sellaista siinä ei ollut. Piti kirjoittaa "jatkuvasti kasvava velkaantuminen", ei "jatkuvasta kasvava ylivelkaantuminen."

Kun velat kasvavat, mutta velkojen takuuna oleva asunto ei, syntyy ongelmia. Suomen Pankin mukaan riskit ovat Suomessa jo suuret (alla olevasta linkistä lisää):

Kotitalouksien velka – kuinka paljon on liikaa? – Euro ja talous

Kun SP:n aineistoa lukee, kannattaa huomata että siinä käsitellään kotitalouksien asuntolainojen myötä tapahtuvaa velkaantumista. Toisin sanoen, siitä puuttuu asuntolainojen osalta perhekuntien ottamat yhä kasvavat asuntoyhtiölainat. Velkaantumisen kasvu lähes 200 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista (Kuvio 3) sekä työttömyyden kasvu ja työlllisyysasteen lasku aiheutti todennäköisesti sen, että pankit toivat markkinoille "maksa vain korot" tuotteen.

Aiemmin esitin, että perhekuntien ja myös Suomen talous kärsii nykyisestä kuplasta koska hinnat estävät työvoiman vapaata liikkumista. Tilanne, joka vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn - vaikka sitä ei täällä näköjään haluta mahdollisten asuntovelallisten toimesta myöntääkään. Jokin aika sitten oli artikkeleita, joiden mukaan mm. maaseudulla ja taantuvissa pienissä kunnissa asuntojen arvo voi lähentyä jopa nollaa. Toisin sanoen, ongelma on kaksisuuntainen: Helsingissä taivaisiin ja kunnassa X täysin pohjiin.

Eipä tästä muuta, mutta pidän kiinni siitä, että nykyinen tilanne vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Helsingissä maksaisin samanlaista asuntoa ainakin kymmenisen vuotta pidempään.
Toki Helsingissä bruttopalkkasi olisi vastaavasti tonnin suurempi eli kolmessatoista vuodessa n. 100000 eurolla enemmän olisit voinut lyhentää lainaosuuttasi. Minulla ei ole mitään käsitystä sikäläisestä asuntojen hintatasosta, mutta veikkaan että tuo lisätulo kompensoisi talojen hintaeron täysin? Toki sitä voi aina miettiä mikä merkitys sillä arvokkaammalla omaisuudella on siinä vaiheessa kun laina on maksettu pois...
Velkaantumisen kasvu lähes 200 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista (Kuvio 3) sekä työttömyyden kasvu ja työlllisyysasteen lasku aiheutti todennäköisesti sen, että pankit toivat markkinoille "maksa vain korot" tuotteen.
Varmaan menee sitten niin että nämä asuntolainasta pelkkiä korkoja maksavat lyhentävät kuitenkin sitä yhtiölainaa. En minä tässäkään mitään kuplaa näe niin kauan kun pankit muistavat vaatia oman pääoman osuuden riittävän suureksi velkaa myöntäessään.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Varmaan menee sitten niin että nämä asuntolainasta pelkkiä korkoja maksavat lyhentävät kuitenkin sitä yhtiölainaa. En minä tässäkään mitään kuplaa näe niin kauan kun pankit muistavat vaatia oman pääoman osuuden riittävän suureksi velkaa myöntäessään.

Mulla taas kuva päinvastainen eli ne jotka eivät saa asuntolainaa maksettua, eivät saa muutakaan lainaa maksettua... Omasta pääomasta sen verran, että Suomen Pankkihan kiinnitti huomiota siihen, että asuntoja saa alle 10 prosentin omarahoitusosuudella. Joillekin tuo määrä ei sovi, toisille sopii. Jatkossa vaatimus omarahoitusosuudesta muuttuu ainakin teoriassa. Mutta muuttuuko käytännössä vai saako kuten minä sain sijoitusasuntoon: toinen laina toisen perään. Kuplasta sen verran, että rahoituslaitokset ja rakentajat ovat dumpanneet ison kasan asuntoja asuntorahastoihin. Kauanko tällainen pyramidi toimii vai onko kyseessä edes pyramidi, sen tulemme näkemään.

Seuraavien 5-10 vuoden aikana ollaan viisaampia. Toivottavasti Suomen kilpailukyky on muutenkin eri mallilla kuin nykyään.

Itse en tästä aiheesta (mahdollisen asuntokuplan vaikutus Suomen kilpailukykyyn) saa irti enempää tällä hetkellä, joten kiitokset osaltani ja pelkästään seuraan jos keskustelu tästä aiheesta jatkuu.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mulla taas kuva päinvastainen eli ne jotka eivät saa asuntolainaa maksettua, eivät saa muutakaan lainaa maksettua...
Ei taida olla sellaista yhtiölainaa tarjolla josta saisi 'lyhennysvapaita'.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja tämä todistaa jotain väittämääsi jotenkin?

Mitähän sen pitäisi todistaa? Jos ihminen ei pysty maksamaan edes asuntolainaansa, hän on pahasti ylivelkaantunut. Loppu riippuu siitä, kuinka iso laina on ja millaiset muut velat ovat.

Oisko tuo jo riittävä OT:sta ja jos ei ole, siirrä sopivampaan ketjuun kun inttäminen ei liity ainakaan kilpailukykyyn.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitähän sen pitäisi todistaa?
Eihän nuo sinun linkkailut todista yhtään mitään. Vedät johtopäätöksiä eri lähteistä ilman mitään todisteita asioiden syistä ja seurauksista. Edelleen et ole pystynyt millään tavalla todistamaan väiteitäsi.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eihän nuo sinun linkkailut todista yhtään mitään. Vedät johtopäätöksiä eri lähteistä ilman mitään todisteita asioiden syistä ja seurauksista. Edelleen et ole pystynyt millään tavalla todistamaan väiteitäsi.

Yksilöitkö tarkemmin ne johtopäätökset ja todistustaakan. Tähän asti olen kuvitellut kirjoittavani mielipiteitäni tai näkemyksiäni. Esimerkiksi näkemykseni asuntokuplasta, velkaantumisen seurauksista tai vaikkapa turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta Suomen talouteen on näkemys. Kovin kaukana ne eivät kuitenkaan ole mm. Suomen Pankin esittämistä kotitalouksien ongelmista, luvuista ja - näkemyksistä.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tähän asti olen kuvitellut kirjoittavani mielipiteitäni tai näkemyksiäni.
Näin minäkin jo ymmärsin. Sinulla on näkemyksiä jotka eivät perustu mihinkään faktoihin. Esimerkkinä tämä asuntokupla joka vaikuttaa kilpailukykyymme.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Näin minäkin jo ymmärsin. Sinulla on näkemyksiä jotka eivät perustu mihinkään faktoihin. Esimerkkinä tämä asuntokupla joka vaikuttaa kilpailukykyymme.

No tästä olemme eri mieltä. Fakta on se, että pääkaupunkiseudulle on vaikea saada hyvin koulutettua IT-väkeä vaativiin asiantuntijatöihin. Tiedän tämän tasan tarkkaan ex-firmani ja sen ostaneen tunnetun yhtiön kautta, jossa haimme väkeä. Ei saatu aina sopivinta halukasta koska muuttaminen muodostuikin ongelmaksi. Samasta asiasta löytyy useita juttuja, tuossa yksi:

Asuntojen hinnat tekevät hallaa myös työmarkkinoille, sillä hintataso voi estää ihmisiä muuttamasta työn perässä pääkaupunkiseudulle, Lönnqvist sanoo.

"Asuntojen hintataso on Helsingissä järjetön" – töölöläiskaksion hinnalla saisi kaksion myös Manhattanilta - Asuminen - Kaupunki - Helsingin Sanomat

Seison tiukasti sen takana, että tällä on vaikutuksia kilpailukykyyn muissakin firmoissa kuin meillä aikanaan. Osa koodauksesta siirrettiin osin sen takia ulkomaille ja samalla menetettiin 30-40 ihmisen työpanos Suomessa.

Mutta siitä pidän myös kiinni, että tämä on näkemys. Jo yksin siksi, että enhän voi mitenkään todistaa sitä aukottomasti lukuina.

 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässä linkkauksessa on taas kerran hyvä esimerkki miten jossakin väitetään jotain ja se alkaa elämään totuutena. Vähän kuin Jatkoajan "palstatotuudet" mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Ei tarvitse olla kummoinen tietämys maailman menosta ymmärtääkseen välittömästi sen ettei töölöläiskaksioiden ja Manhattanin kaksioiden hinta ole millään mittapuulla samalla tasolla, mutta silti tätä Hesarin juttua, joka on minuutin googletuksella todistettavissa roskaksi, toistellaan siellä sun täällä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tässä linkkauksessa on taas kerran hyvä esimerkki miten jossakin väitetään jotain ja se alkaa elämään totuutena. Vähän kuin Jatkoajan "palstatotuudet" mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Ei tarvitse olla kummoinen tietämys maailman menosta ymmärtääkseen välittömästi sen ettei töölöläiskaksioiden ja Manhattanin kaksioiden hinta ole millään mittapuulla samalla tasolla, mutta silti tätä Hesarin juttua, joka on minuutin googletuksella todistettavissa roskaksi, toistellaan siellä sun täällä.

Nyt sulla menee jo asiatkin sekaisin.

Eihän kyse ollut siitä, onko töölöläiskaksio kallis tai halpa Manhattanin hintatasoon suhteutettuna. Kyse oli siitä, että Suomessa suomalaisten velkamäärä sen kun kasvaa ja samalla asuntojen hinta Suomessa pääkaupunkiseudulla on monille kipurajoilla jopa niin pahasti, että se saattaa yksin estää siirtymisen työn perässä pääkaupunkiseudulle vaikka halua ja valmis työpaikka olisikin. Monissa ammateissa, kuten vaikkaspa palveluammateissa tämä tulee esille myös siinä, että vuokrat ovat liian kovat suhteessa työstä saatavaan nettopalkkaan. Vuokrien korkeus taas johtuu mm. siitä, että asumistukea jaetaan pääkaupunkiseudulla kaikkien aikojen ennätys tänä vuonna ja nettosaajat ovat erityisasemassa.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt sulla menee jo asiatkin sekaisin.
Ei minulla mikään ole mennyt sekaisin, tuo linkittämäsi jutun väite siitä että asuminen Helsingissä on yhtä kallista kuin Manhattanilla on vain niin pöyristyttävän typerä että oli pakko kommentoida.

Tuosta että pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat liian korkeat matalapalkka-alojen ihmisille, en ole eri mieltä. Mutta esimerkiksi IT-alalla suomalaisten työntekijöiden hinnat ovat muihin vastaaviin kansoihin ihan kilpailukykyiset. Hävitään tietysti intialaisille, mutta se onkin sitten bulkkitavaraa mitä sieltä saa näennäisen edullisesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös