Moni väitteesi ei pidä paikkaansa. Espanjan julkisen sektorin velkaantuminen (velka 26 % BKT:sta ennen kriisiä...) ei ollut todellakaan kriisin syy (vaan seuraus) vaan nimenomaan asuntomarkkinakupla, joka syntyi kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin keskellä (
Croissantit, makaronit ja makkarat, paellat ja portterit sekaisin « Akateeminen talousblogi Älä muuten sekoita yksityistä ja julkista velkaa - asuntomarkkinakupla lähti nimenomaan yksityisestä velkaantumisesta.
Espanjan talousongelmien taustalla yksityisen sektorin virheet — Parecon Finland.
Olen hyvin selvillä tuosta, mitä kirjoitat. En ole tästä eri mieltä, enkä tekstissäni väittänytkään maissa otetun velan olleen julkista velkaa. Olisi talousasioita seuraavalle erikoista, jos Islanti/Irlanti-pari olisi tuttu, mutta puhki kuluttu Kreikka/Espanja-pari ja sen taustat taasen ei.
Käytät esimerkkinä "Espanjan velka 26% BKT:ta ennen kriisiä" ikään kuin normitilanteena, jonka kriisi tuli ja sotki. Mikä nosti Espanjan BKT:n ylös ja painoi osaltaan BKT/velka-suhdeluvun alas? Yksityinen velkaantuminen ja sillä tuettu BKT:n kasvu. (OK, mukana myös EU-rakennerahaa, joka aiheutti omat lieveilmiönsä.) Selvyyden vuoksi: nopea yksityinen velkaantuminen nostaa väistämättä BKT:ta etupainoisesti ja vääristää BKT/velka-suhdelukua.
Suomessakin oli ennen 90-luvun lamaa pirun hyvät bileet. Valtion velkaa oli BKT:sta jopa alle 20%. Sitten tapahtui se minkä tiedämme. Talouden isotkin heilahtelut ja muutokset kuuluvat ikävä kyllä markkinatalouteen. Valtion tehtävä olisi myös suitsia taloutta (omaa ja yksityistä) siinä määrin, että talous ei ylikuumentuisi tai esimerkiksi asuntokuplaa ei pääsisi syntymään. Se ei ole helppoa, sen toki myönnän ja kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, voi asuntomarkkinoiden sirkus jatkua pitkäänkin. (Pidän Ruotsia esillä siksi, jotta tulisi paremmin seurattua myös tulevia ongelmia jo toteutuneiden kriisien lisäksi.)
Tärkeintä on minusta (valtion kannalta) juuri lopputulos: vaikka velka olisi yksityistä, ottaa siitä osumaa tavalla tai toisella valtiokin. (Paitsi jos velka on oman talouden ulkopuolelta ja yrittää tehdä "islannit" pyyhkien sitoumuksilla takapuoltaan.) Tämä on nykyinen talousjärjestelmä ja en pidä sen kaikista piirteistä. Jos kerran on lähdetty pelaamaan eurokelkkaan, niin kilpailukyvyn on parasta olla sellainen, että pelissä pärjätään. En nyt viitsi lihavoida esteettisistä syistä tätä kappaletta, mutta tuohon oma ajatteluni tässä asiassa pohjautuu.
Kerrotko, missä on meidän asuntokuplamme ja millä tavalla tilanteemme muistuttaa Irlantia? Irlannissa työttömyysaste oli muuten pahimmillaan 16 prosentissa ja valtion velka 123 % BKT:sta. Kriisin syy ei sielläkään silti ollut julkisen sektorin velkaantuminen vaan nimenomaan yksityinen asuntokupla.
Pahoittelut, koplasin rakenne- ja velkalauseet huolimattomasti samaan pätkään ja lopputulos on sotkuinen. Tuo kokonaisuus ansaitsikin tulla poimituksi ja kyseenalaistetuksi.
Suomessa ei tietenkään ole Ruotsin nykyistä tai Irlannin taannoista asuntokuplaa, se on helppo todeta. Pahin näköpiirissä oleva skenaario olisi Ruotsin asuntomarkkinoiden nopea tiputus, joka heijastuisi meille Suomeenkin jälleen. Tarkoitin talouden rakenteilla elinkeinoja - lienemme (ainakin vielä) markkinoille korkeampaa lisäarvoa tuottava maa kuin Kreikka ja Espanja, jotka ovat tunnetumpia massaturismista ja maataloustuotteista. Kilpailukyky voi olla Suomessa korjattavissa muutenkin kuin radikaalisti euroerolla ja devalvaatiolta. Päivä päivältä uskon tähän itsekin yhä vähemmän. Espanja ja Kreikka olisi pitänyt päästää eurovaivoistaan jo irti.
Irlannin BKT/velka-suhde ei kuulostaa pahalta Euroopan mittakaavassa, jos löytämäsi lukema tosiaan oli alin lukema. Minua ei suoraan sanottuna kiinnosta mitä työttömyysaste tai BKT/velka-suhde oli lyhyen aikaa. Kyllä, Irlannissa pohjakosketus oli lyhyt, vaikkakin syvä. Suomessa pohjakosketusta on etsitty jo seitsemän vuotta, mureita sammakonreisiä keitellen. Tärkeintä on - taas kerran - suunta: koska Irlannin BKT taas kasvaa, on tämä ihanan kauhea BKT/velka-suhdemittari menossa parempaan suuntaan. Mitä arvelet, kumman BKT/velka-suhde on viiden vuoden kuluttua paremmassa jamassa, Suomen vai Irlannin?
Se väitteesi on totta, että Islanti hyötyi siitä, ettei ollut eurojäsen. Sen ei ollut pakko sosialisoida pankkien tappioita veronmaksajien maksettavaksi. Toisaalta EU:llakin olisi ollut valinnanvaraa: normaalin sijoittajavastuun olisi tullut päteä. No Ranska ja Saksa suurina jäsenmaina saivat muutkin osallistumaan pankkiensa pelastamiseen.
Mukavaa, että edes jotain pientä osui oikeinkin. Luonnollisesti jokainen - etenkin iso jäsenmaa - pitää omiensa puolta. Se ei muutu miksikään ja realiteetit on hyvä tunnustaa. Se ei ole moraalikäsitykseni mukaan reilua, mutta nämä ovat pelin säännöt. Niiden mukaan pelataan, kunnes sääntöjä taas muutetaan. Rusinoita ei saa irti EU-pullastakaan. Kuten ei velkapullastakaan - veljenpoikahan se on maksettaessa.Jos ja kun nykytahti jatkuu, epäilemättä me Suomessakin vielä syytämme myöhemmin ulkopuolisia, jotka tuputtivat meille halpaa lainaa! Löytyyhän pikkujoulujenkin jälkeen aina porukkaa, jotka kiroavat kun juhlissa oli tarjolla ilmaista viinaa.
Kiitoksia debatista jo tähän mennessä.