Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[dana77]

Mietin eilen tätä kilpailukyky asiaa ja tuli muutama asia mieleen. Jos näistä talouden Nobel (mikäli sellainen palkinto olisi olemassa) ansaitaan, niin sen voi postittaa vanhaan osoitteeseen. Se tosin joi jäädä saamatta, sillä en jaksa jaaritella ja perustella ilmeisiä asioita perusteellisesti.

Lähtöoletukset ajatuksella ovat seuraavat:
-Ensinnäkin Suomessa on vapaa sopimusoikeus ja palkkojen tulisi saada muodostua vapaassa kilpailussa kysynnän ja tarjonnan mukaan.
-Yhteiskunnan etu on että täällä on täysi työllisyys (käytännössä noin 96-97%) ja että heikompia osapuolia suojellaan niin, että pienilläkin palkoilla tulee toimeen (on siis olemassa minimipalkka).
-Vapaa kilpailu takaa myös, että monopoleja tai kartelleja eivät pääse syntymään ja tätä kautta hinnat ja voitot pääse nousemaan kohtuuttoman korkeiksi. Tähän oleellisesti liittyy, että uusien yrittäjien kynnystä aloittaa liiketoiminta tulee madaltaa tehokkaasti.

Lähtökohtaisesti yhteiskunnan etu on kaikessa yksinkertaisuudessaan niinkinkin simppeli, että jos täysityöllisyyttä ei ole saavutettu, niin minimipalkkaa tulee laskea kunnes kaikki halukkaat ovat työllistettyjä. Mininipalkan tulee luonnollisesti olla kaikille samat, sillä ei ole mitään perustetta asettaa ihmisiä lain edessä eriarvoiseen asemaan. Tunnettu tosiasia on että täystyöllisyystilanteessa palkat nousevat itsestäänkin, joten tasapaino löytyy automaattisesti.

 

[Jymäkkä]

Daespoo: Tiedän varsin hyvin, että vientivetoinen malli voi olla kuvailemasi kaltaista liittokohtaista sopimista. EK:n mallissa vienti määrittää korotusten rajat, SAK:n mallissa korotusten tason. Iso ero, SAK:n malli hyvin lähellä perinteistä keskitettyä mallia, joka ei siis EK:lle sovi. Tästä väännetään varmasti vielä kovaa.

Jos ehdin, voin pari juttua linkata sulle myöhemmin, kun on pöytäkone käytössä. Omasta päästä en noita todellakaan keksinyt. Missään asiassa en muuten ole ollut väärässä. Väitin vain, että ay-liitot ovat AKT:ta lukuunottamatta halunneet neuvotella jo ennenEK:ta ja että EK:lle ei keskitetty palkkaratkaisu kelpaa, totta molemmat.

 

[Daespoo]

@dana77 Minä tekisin tuon saman vähän pidemmällä aikavälillä eli yleiskorotukset ovat 0% niin kauan kunnes työllisyysaste nousee 75%:iin, paikallisesti saa sopia korotuksista täysin vapaasti.

Minimipalkka pitäisi asettaa mutta sitä ei nosteta ennenkuin työllisyysaste nousee tavoitteeseen.

 

[Daespoo]

Daespoo: Tiedän varsin hyvin, että vientivetoinen malli voi olla kuvailemasi kaltaista liittokohtaista sopimista. EK:n mallissa vienti määrittää korotusten rajat, SAK:n mallissa korotusten tason. Iso ero, SAK:n malli hyvin lähellä perinteistä keskitettyä mallia, joka ei siis EK:lle sovi. Tästä väännetään varmasti vielä kovaa.

Ok, SAK:n ehdotuksesta on puhuttu julkisuudessa ns. Ruotsin mallina jossa vientiliitot määräävät katon, ei tasoa. Ilmeisesti tässä SAK hakee siis kuitenkin tasoa eli samat korotukset kaikille. Tähän ehdotukseen ei missään tapauksessa voida suostua pidemmällä tähtäimellä koska se vaatisi julkisen ja avoimen sektorin tuottavuuden tasavertaista kehitystä.

Jos ehdin, voin pari juttua linkata sulle myöhemmin, kun on pöytäkone käytössä. Omasta päästä en noita todellakaan keksinyt. Missään asiassa en muuten ole ollut väärässä. Väitin vain, että ay-liitot ovat AKT:ta lukuunottamatta halunneet neuvotella jo ennenEK:ta ja että EK:lle ei keskitetty palkkaratkaisu kelpaa, totta molemmat.

Sinä sanoit:

EK voisi ihan hyvin ottaa pienen aikalisän noiden TUPOjen hautaamisen suhteen.

EK:lle ei sovi vientivetoinen linja

Nämä ovat molemmat väärin. EK ei ole haudannut palkkaratkaisua osana YKS:ää, he ovat haudanneet tulevaisuuden keskitetyt palkkaratkaisut. EK:lle sopii myös vientivetoinen linja.

Lisäksi voisit vastata esittämääni kysymykseen:

Anteeksi mitä? Miten hallitus on nimenomaan vanhan raskaan teollisuuden pelastamisen asialla? Samalla tavalla ne rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla koskevat kaikkia aloja.

 

[Jymäkkä]

Ok, SAK:n ehdotuksesta on puhuttu julkisuudessa ns. Ruotsin mallina jossa vientiliitot määräävät katon, ei tasoa. Ilmeisesti tässä SAK hakee siis kuitenkin tasoa eli samat korotukset kaikille. Tähän ehdotukseen ei missään tapauksessa voida suostua pidemmällä tähtäimellä koska se vaatisi julkisen ja avoimen sektorin tuottavuuden tasavertaista kehitystä.



Nämä ovat molemmat väärin. EK ei ole haudannut palkkaratkaisua osana YKS:ää, he ovat haudanneet tulevaisuuden keskitetyt palkkaratkaisut. EK:lle sopii myös vientivetoinen linja.

Lisäksi voisit vastata esittämääni kysymykseen:

Julkisen ja avoimen sektorin tuottavuuden vertaaminen nyt on muutenkin lähes mahdotonta, eli ei tuo nyt niin iso ongelma olisi. Mahdoton on myös tilanne, jossa ko. sektoreiden palkkakehitys olisi jatkuvasti täysin erilainen. Tuskin monikaan haluaa julkisesta sektorista halpatyövoima- sektoria. Julkisen sektorin isoin ongelma ei minusta ole muutenkaan palkkojen kehitys, vaan sektorin paisuminen, eli työntekijöiden lisääntyminen.

Olet irrottanut tuossa toisessa sanomisiani vähän asiayhteydestä/takertunut yhteen lauseeseen. Alun perin sanoin nimenomaan, että voi olla jatkossa ongelma, että ay- väki haluaisi nollalinjan(YKS, seuraava tulokierros) jatkoksi tuon vientivetoisen mallin, ja EK haluaa siis jatkossa sopia liittokohtaisesti. Lisäksi EK on myös ilmaissut, että palkoista tulisi mieluummin sopia liittokohtaisesti syksyllä ja jättää ne ulos YKS:sta. Ei ole toki hylännyt vielä, totta.

Tuossa nyt linkki, jossa Häkämies sanoo, että palkoista tulisi EK:n mielestä sopia liittokierroksella jo ensi syksynä:

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1453186858741.html

(Miksiköhän tuo on terveys- palstalla??)

Hallitus tavoittelee kilpailukyvyn parantamista vain palkkakustannuksia alentamalla. Panostukset koulutukseen ja tuotannon kehittämiseen innovaatioiden kautta(esim. Tekesin leikkaukset) puuttuvat täysin, näistä on vain leikattu(silmänlumeena toki 300 miljoonan "koulutuspaketti", kun samaan aikaan päätetty huomattavasti suuremmista leikkauksista). Eli lyhytjänteistä politiikkaa olemassa olevan teollisuuden pelastamiseksi.

Sen myönnän nyt artikkeleita enemmän luettuani, että ei tuota EK:ta niin kauheasti loppujen lopuksi hehkutettu. Esimerkiksi Hesarissa keskiviikkona käsitelty EK:n motiiveja hyvin monelta kantilta. Ilkassa(ke) toki kehuttiin EK:n sillanrakentajaroolia. Silloin uutisen tullessa mulle ehkä vain osui noita enemmän silmään. Loppujen lopuksi enemmistössä kieltämättä asia oli esitetty oikein, eli EK nimenomaan palasi neuvotteluhaluisten joukkoon.

 

[Daespoo]

Julkisen ja avoimen sektorin tuottavuuden vertaaminen nyt on muutenkin lähes mahdotonta, eli ei tuo nyt niin iso ongelma olisi.

Se on todella iso ongelma. Jos vaikkapa kuntatyöntekijöiden tuottavuus ei kasva ollenkaan, julkinen talous ei kestä nykyisellä väestörakenteella jatkuvia palkankorotuksia.

Mahdoton on myös tilanne, jossa ko. sektoreiden palkkakehitys olisi jatkuvasti täysin erilainen. Tuskin monikaan haluaa julkisesta sektorista halpatyövoima- sektoria. Julkisen sektorin isoin ongelma ei minusta ole muutenkaan palkkojen kehitys, vaan sektorin paisuminen, eli työntekijöiden lisääntyminen.

Palkkakehityksen pitää aina seurata tuottavuuden kehitystä, muuten ollaan jatkossakin samassa kusessa kun nytkin. Oli sitten kyseessä julkinen tai avoin sektori.

Olen eri mieltä tuosta palkkojen kehityksestä, työntekijämäärä ei ole suuresti kasvanut mutta julkisen sektorin palkkasumma on esim. 2.2 kertaistunut vuodesta 1995, samassa ajassa BKT on kasvanut vain ~1.5 kertaisesti.

Olet irrottanut tuossa toisessa sanomisiani vähän asiayhteydestä/takertunut yhteen lauseeseen. Alun perin sanoin nimenomaan, että voi olla jatkossa ongelma, että ay- väki haluaisi nollalinjan(YKS, seuraava tulokierros) jatkoksi tuon vientivetoisen mallin, ja EK haluaa siis jatkossa sopia liittokohtaisesti. Lisäksi EK on myös ilmaissut, että palkoista tulisi mieluummin sopia liittokohtaisesti syksyllä ja jättää ne ulos YKS:sta. Ei ole toki hylännyt vielä, totta.

Tässä tulee nyt varmaan se ero palkkakaton ja palkkatason välillä. Avoimen sektorin palkkakatto sopii, palkkataso ei.

Ja STTK on myös avoimena liitto/paikallistasoiselle palkkaneuvottelulle, YKS:n jälkeen siis.

Tuossa nyt linkki, jossa Häkämies sanoo, että palkoista tulisi EK:n mielestä sopia liittokierroksella jo ensi syksynä:

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1453186858741.html

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1453186858741.html

Tämä on varmasti tavoite, se saavutetaanko se jää nähtäväksi.

Hallitus tavoittelee kilpailukyvyn parantamista vain palkkakustannuksia alentamalla. Panostukset koulutukseen ja tuotannon kehittämiseen innovaatioiden kautta(esim. Tekesin leikkaukset) puuttuvat täysin, näistä on vain leikattu(silmänlumeena toki 300 miljoonan "koulutuspaketti", kun samaan aikaan päätetty huomattavasti suuremmista leikkauksista). Eli lyhytjänteistä politiikkaa olemassa olevan teollisuuden pelastamiseksi.

Palkkakustannusten alennus auttaa KAIKKIA yrityksiä ja itseasiassa se auttaa eniten palvelu- ja asiantuntija-alan yrityksiä. Eli edelleen, miten hallitus tukee vain vanhaa teollisuutta?

Koulutusjärjestelmä vaatii rakenteellisia uudistuksia eikä se voi olla mikään pyhä lehmä. Vieläkin on sitkeässä usko että rahan lappaaminen koulutusjärjestelmään on joku taikaratkaisu jolla kilpailukykyongelmat vältetään, meidän nykyinen kilpailukykyongelma on suurelta osin työvoimakustannusten paljon kilpailijoita nopeampi nousun takia.Tämä tapahtui silloin kun koulutusleikkauksia ei oltu tehty, itseasiassa meillä on koulutusmenot nousseet selvästi vuodesta 2011->2015, kuinka paljon tämä on auttanut?

Ja koulutusuudistuksessa pitää nimenomaan tehdä rakenneuudistuksia, YO:n ja AMK:n yhdistyminen, tutkimuksen keskittäminen vahvoihin yksiköihin, heikkojen yksikköjen sulkeminen/liittäminen muihin ja panostukset niille tutkimusaloille joilla on paras kansantaloudellinen hyöty.

 

[Cobol]

Työllisyyasteen nostaminen kilpailijamaiden tasolla on välttämätöntä. Muiden pohjoismaiden sekä Saksan ja Viron on keskimääräinen työllisyysaste on lähes tasan 75 prosenttia kun se Suomessa on trendiltään laskeva ja nyt 68.7 prosenttia. Luvut Eurostat 2004-2014. Suomen ongelmana on se, että julkisen sektorin osuus on OECD:n mukaan Suomessa tänä vuonna 58 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdeluku on maailman suurimpia. Mutta lukuja pitää tarkastella oikein. Julkinen sektori tuotti vuonna 2014 hieman yli 20 prosenttia ja yksityinen sektori lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. OECD:n esittämä 58 prosenttia tulee julkisten menojen suhteesta bruttokansantuotteeseen. Osuus ja suhde ovat eri asioita.

Jos Suomessa puretaan julkisen sektorin (valtio, kunnat, julkisyhteisöjen omistamat kuntakohtaiset liikelaitokset) palkkakuormaa vaikkapa noin 15 prosenttia, saadaan kuntien ja valtion velkaantuminen mahdollisesti pysähtymään. Tähän asti huolimatta siitä, että verotulot ovat kasvaneet ennätykseen, velkaantuminen on jatkunut. Tämä on ensimmäinen kohta joka pitää pystyä ratkaisemaan ja ratkaisu pudottaa työllisyysastetta, jotka on pidetty keinotekoisesti lähellä 70 prosenttia.

En lähde esittämään euroeroa koska se tuskin saa kannatusta eikä kukaan tiedä sen todellisia vaikutuksia.

Niinpä toinen kohta on investointien helpottaminen Suomeen. Tämä tarkoittaa mm. yhteisöveron pudottamista lähelle nollaa tai nollaan sekä Suomen hankkiutumista veroparatiisiksi. On ihan sama mitä komissio sanoo, näin ovat muutkin maat toimineet Irlannista alkaen ja maailman suurimmat veroparatiisit on EU:ssa. Vahva euro kurittaa Suomen taloutta ja nämä ovat ainoita keinoja, joiden avulla Suomi voi kääntää kohti tuhoa kulkevan polkunsa kasvun tielle.

Kolmanneksi työnantajien sivukustannuksia ja työntekijöiden palkkakustannuksia tulee hillitä niin, että Suomi pääsee vähitellen kilpailijamaiden tasolle työn tuottavuudessa. Suomi on tässä alle euroalueen keskiarvon kun taas mm. Ruotsi ja Saksa ovat viitisen prosenttia Suomen yläpuolella.

 

[Johannes]

Findikaattori.fi - Työllisyysaste
Cobol kirjoittaa asiaa työllisyysasteesta. Suomessa ei saatu edes 00-vuosikymmenen alun nousun aikana nostettua työllisyysastetta paljon yli 70%:n. Ruotsissa on työllisyysaste yli 80%, maatalouden kulut Ruotsin Valtiolle pienemmät kuin Suomessa ja siellä säilytettiin oma valuutta. Euro-eron vaikutuksia en ennustele minäkään, mutta Euroon ei olisi pitänyt lähteä mukaan. Näin tekivät EU-maista mm. Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia.

 

[Jymäkkä]

Koulutusjärjestelmä vaatii rakenteellisia uudistuksia eikä se voi olla mikään pyhä lehmä. Vieläkin on sitkeässä usko että rahan lappaaminen koulutusjärjestelmään on joku taikaratkaisu jolla kilpailukykyongelmat vältetään, meidän nykyinen kilpailukykyongelma on suurelta osin työvoimakustannusten paljon kilpailijoita nopeampi nousun takia.Tämä tapahtui silloin kun koulutusleikkauksia ei oltu tehty, itseasiassa meillä on koulutusmenot nousseet selvästi vuodesta 2011->2015, kuinka paljon tämä on auttanut?

Koulutus ei ole, eikä ole ollut pyhä lehmä. Ainahan tuosta on tarpeen vaatiessa leikattu. Nytkin voidaan leikata, mutta kovin järkevänä en näe esimerkiksi Helsingin Yliopiston tai Aalto- Yliopiston leikkauksia, kun nuo ovat ihan kärkilaitoksiamme. Virkkusen kanssa samoilla linjoilla, ettei korkeakoulu voi olla lähipalvelu. Korkeakouluissa opiskelee aikuisia ihmisiä, jotka voivat kyllä muuttaa kasvukeskuksiin opiskelemaan. Mutta kun Keskusta vallassa, niin eiköhän maakunnissa pidetä niin monta korkeakoulua kuin suinkin pystytään.

Palkkakehityksen ei todellakaan tarvitse jokaisella alalla seurata tuottavuutta. Silloin kun puhutaan vaikka ihmisten kouluttamisesta, kasvattamisesta tai hoitamisesta, tuo ei todellakaan saa olla ainoa tai tärkein mittari. Koulutuksen tuottavuuden nostamista on edustanut mm. älytön tohtoritehtailu.

 

[Jymäkkä]

Tässä tulee nyt varmaan se ero palkkakaton ja palkkatason välillä. Avoimen sektorin palkkakatto sopii, palkkataso ei.

Ei kai palkkatasojen tarvitse olla samat, mutta siis SAK:n mallissa idea, että vientiteollisuus määrittää palkankorotusten tason, joita voidaan sitten hieman alakohtaisesti viilata.

 

[Johannes]

Julkisen sektorin kustannusten tulee kääntyä laskuun, eikä jatkaa nousuaan. Tiedän, että tilasto prosentteina ei ole yksiselitteinen, mutta käytetyn rahamäärän kasvun tulee vähintään pysähtyä.
Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

 

[Daespoo]

Koulutus ei ole, eikä ole ollut pyhä lehmä. Ainahan tuosta on tarpeen vaatiessa leikattu. Nytkin voidaan leikata, mutta kovin järkevänä en näe esimerkiksi Helsingin Yliopiston tai Aalto- Yliopiston leikkauksia, kun nuo ovat ihan kärkilaitoksiamme..

Milloin viimeksi on koulutuksesta leikattu? Siis kokonaismenot huomioiden?

HY:n ja Aallon leikkauksia kannattaa kritisoida sitten kun näkee mihin ne kohdistuvat. Jos ja kun hallinnosta, tiloista ja oheistoiminnoista karsitaan niin sen vaikutus tutkimukseen on minimaalinen. Jos ja kun leikkaukset ulottuvat tutkimukseen, kansantaloudellisesti on täysin eri asia leikataanko nano-tutkimuksesta vai maailmanpolitiikan professorien määrästä. Eli odotellaan.

Palkkakehityksen ei todellakaan tarvitse jokaisella alalla seurata tuottavuutta. Silloin kun puhutaan vaikka ihmisten kouluttamisesta, kasvattamisesta tai hoitamisesta, tuo ei todellakaan saa olla ainoa tai tärkein mittari. Koulutuksen tuottavuuden nostamista on edustanut mm. älytön tohtoritehtailu.

Miksi palkkakehityksen ei tule seurata tuottavuutta? Miksi ihmisten kouluttaminen, kasvattaminen tai hoitaminen on erillisiä aloja jossa tuottavuudella ei ole väliä palkankehityksessä?

Ei kai palkkatasojen tarvitse olla samat, mutta siis SAK:n mallissa idea, että vientiteollisuus määrittää palkankorotusten tason, joita voidaan sitten hieman alakohtaisesti viilata.

Hmmm, etkö juuri aikaisemmin sanonut että se SAK:n esitys tarkoittaa että vientiliitot määrittävät palkankorotustasot myös julkiselle, ts. julkiset saavat saman kuin avoin sektori?

 

[DAF]

Ja STTK on myös avoimena liitto/paikallistasoiselle palkkaneuvottelulle, YKS:n jälkeen siis.



Ja koulutusuudistuksessa pitää nimenomaan tehdä rakenneuudistuksia, YO:n ja AMK:n yhdistyminen, tutkimuksen keskittäminen vahvoihin yksiköihin, heikkojen yksikköjen sulkeminen/liittäminen muihin ja panostukset niille tutkimusaloille joilla on paras kansantaloudellinen hyöty.

En jaksa kinata, mutta lue vielä kerran se Palolan Antin kommentti paikallisesta sopimisesta. Ei STTK sitä _tavoittele_, jos luet strategian ja toiminnan päälinjat heiltä (löytynevät netistä, en tosin ole täysin varma), siellä _halutaan_ keskitettyjä ratkaisuja, mutta tuossahan todetaan, että todennäköisesti paikallinen sopiminen ja liittosopimukset lisääntyvät. Minkäänlainen tavoite se heille ei ole, vaan päinvastoin.

Toiseen se lyhyt kommentti, että duaalimallin purkaminen on ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta Suomessa taitaa sentään olla vain yksi iso puolue, joka sellaista voisi tavoitella. He eivät ole nykyisessä hallituspohjassa mukana. Viime vaalikauden tavoitteenasettelussa tällaiset tavoitteet olivat jo lähellä, mutta kokoomusvetoisena duaalimallia lähinnä vahvistetaan. En sinänsä sano olisiko se nykyistä parempi tai huonompi malli, mutta hyvin, hyvin demarimalli.

 

[Daespoo]

En jaksa kinata, mutta lue vielä kerran se Palolan Antin kommentti paikallisesta sopimisesta. Ei STTK sitä _tavoittele_, jos luet strategian ja toiminnan päälinjat heiltä (löytynevät netistä, en tosin ole täysin varma), siellä _halutaan_ keskitettyjä ratkaisuja, mutta tuossahan todetaan, että todennäköisesti paikallinen sopiminen ja liittosopimukset lisääntyvät. Minkäänlainen tavoite se heille ei ole, vaan päinvastoin.

Totesin että STTK on *avoimena* paikallisen sopimisen lisäämiselle. Varmaan heidän optimimallinsa olisi keskitetty jossa julkisen palkankorotukset sovitaan samoiksi kun avoimen sektorin mutta tämä juna on tainnut jo mennä ja se on STTK:ssakin tunnustettu.

Toiseen se lyhyt kommentti, että duaalimallin purkaminen on ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta Suomessa taitaa sentään olla vain yksi iso puolue, joka sellaista voisi tavoitella. He eivät ole nykyisessä hallituspohjassa mukana. Viime vaalikauden tavoitteenasettelussa tällaiset tavoitteet olivat jo lähellä, mutta kokoomusvetoisena duaalimallia lähinnä vahvistetaan. En sinänsä sano olisiko se nykyistä parempi tai huonompi malli, mutta hyvin, hyvin demarimalli.

Viimeksi tänään opetusministeri SGL kiitteli Lappeenrannan ja Tampereen kehitystä jossa YO ja AMK tiivistävät yhteistyötään. En tiedä onko Kokoomuksessa vielä jotain ideologisia kantoja tämän suhteen, minusta esim. yhteinen hallinto olisi järkevää.

 

[Jymäkkä]

Milloin viimeksi on koulutuksesta leikattu? Siis kokonaismenot huomioiden?

HY:n ja Aallon leikkauksia kannattaa kritisoida sitten kun näkee mihin ne kohdistuvat. Jos ja kun hallinnosta, tiloista ja oheistoiminnoista karsitaan niin sen vaikutus tutkimukseen on minimaalinen. Jos ja kun leikkaukset ulottuvat tutkimukseen, kansantaloudellisesti on täysin eri asia leikataanko nano-tutkimuksesta vai maailmanpolitiikan professorien määrästä. Eli odotellaan.



Miksi palkkakehityksen ei tule seurata tuottavuutta? Miksi ihmisten kouluttaminen, kasvattaminen tai hoitaminen on erillisiä aloja jossa tuottavuudella ei ole väliä palkankehityksessä?



Hmmm, etkö juuri aikaisemmin sanonut että se SAK:n esitys tarkoittaa että vientiliitot määrittävät palkankorotustasot myös julkiselle, ts. julkiset saavat saman kuin avoin sektori?

Koulutuksesta on leikattu 90-luvulla, 2000- luvun alussa ja nyt 2010-luvulla. Toki vanhoja leikkauksia on myös parempina aikoina purettu. Aina leikkaaja ei myöskään ole ollut valtio, vaan leikkauksia on tehty kuntakohtaisesti.

Sanoin, että tuottavuus ei voi olla ainoa eikä tärkein mittari. En sanonut, ettei sillä saa olla merkitystä.

Nimenomaan, SAK:n mallissa avoin sektori, tarkemmin vienti määrää korotusten tason. Mutta ymmärtääkseni siis sen ei tarvitse olla prikulleen sama kaikilla, ja SAK:kin hyväksyy tätä paikallista sopimista tietyin ehdoin.Mutta yksinkertaistettuna siis näin, samat korotukset kaikille.

edit: Ja siis palkkataso ja korotustaso siis eri asioita.

 

[Daespoo]

Sanoin, että tuottavuus ei voi olla ainoa eikä tärkein mittari. En sanonut, ettei sillä saa olla merkitystä..

Mikä on sitten tärkein mittari palkankorotuksille?

 

[dana77]

Mahdoton on myös tilanne, jossa ko. sektoreiden palkkakehitys olisi jatkuvasti täysin erilainen. Tuskin monikaan haluaa julkisesta sektorista halpatyövoima- sektoria. Julkisen sektorin isoin ongelma ei minusta ole muutenkaan palkkojen kehitys, vaan sektorin paisuminen, eli työntekijöiden lisääntyminen.

Miksi eri sektorien palkkakehityksen pitäisi mennä samalla tavalla?

Miksei valtiokin voisi toimia vain niin, että maksaa sellaista palkkaa jolla se saa houkutetua riittävän osaavia työntekijöitä? Jos yksityisen puolen palkat kasvavat, niin se toki vaikuttaa kysyntään ja tarjontaan, mutta mikä pakko valtion olisi nostaa palkkoja enemmän kuin kysyntä ja tarjonta niitä nostattavat?

Toki valtiolla on palveluksessaan hyvinkin erilaisia työntekijöitä. Osalle on tarpeen maksaa suhteellisen korkeitakin palkkoja, mutta on myös hyvin matalan tuottavuuden töitä, joiden teettäminen olisi kuitenkin perusteltua yhteiskunnan kannalta yhteisillä rahoilla. Minä en näkisi pahaksi, että näitä nimenomaan tehtäisiin halpatyönä, joka olisi luonteeltaan sosiaaliturvaan hieman verrattavissa olevaa, mutta korvaukseltaan kuitenkin hieman korkeampi. Tarkoitus olisi se ei kilpailisi yksityisten töiden kanssa ja siten nostattaisi kysyntää/hintoja.

Tietenkin mielenkiintoinen asiasta tulee kun mietitään Keynesiläistä talousteoriaa. Huonoina taloudellisina aikoina kun työntekijöille on kysyntää vähemmän, niin palkkojen tulisi laskea. Kuitenkin Keynesiläisyyden perusteella olisi perusteltua kasvattaa menoja. No ehkä tämä olisi fiksuinta tehdä kasvattamalla muita investointeja.

*) tein jo jonkun aikaa sitten päätöksen, että etten puhu enää työntekijöistä ja työnantajista, sillä ei työtä anneta tai tehdä, vaan sitä myydään. Niinpä pitäisi puhua työnmyyjistä ja työnostajista, mutta tämä nyt unohtui.

 

[Jymäkkä]

Miksi eri sektorien palkkakehityksen pitäisi mennä samalla tavalla?

Miksei valtiokin voisi toimia vain niin, että maksaa sellaista palkkaa jolla se saa houkutetua riittävän osaavia työntekijöitä? Jos yksityisen puolen palkat kasvavat, niin se toki vaikuttaa kysyntään ja tarjontaan, mutta mikä pakko valtion olisi nostaa palkkoja enemmän kuin kysyntä ja tarjonta niitä nostattavat?

Ei tarvitse mennä samalla tavalla yksi yhteen, mutta tuo lainauksen jälkimmäinen kappale(riittävän kyvykkäitä työntekijöitä) ei toteudu, jos palkkakehitys menee säännöllisesti eri suuntiin, jolloin julkisesta sektorista tulisi pitkässä juoksussa matalapalkka- ala. Minä en toivo tällaista kehitystä yhteiskuntaamme, vaikka noin muuten pidän kyllä luonnollisena, että julkisen sektorin palveluksessa ei ihan yksityisen palkoille pääsekään, ja lisäksi todelliset huipputulot on myös tehtävä muualla kuin julkisella, jos niitä haluaa.

Daespoo: Tärkein mittari kenen tahansa palkankorotuksille on se, kuinka hyvin työnsä hoitaa. Julkisella sektorilla tuo ei vaan läheskään aina korreloi työn tuottavuuden kanssa mitenkään.

 

[Daespoo]

Daespoo: Tärkein mittari kenen tahansa palkankorotuksille on se, kuinka hyvin työnsä hoitaa. Julkisella sektorilla tuo ei vaan läheskään aina korreloi työn tuottavuuden kanssa mitenkään.

Eikö oman homman hoitaminen mahdollisimman hyvin lisää myös tuottavuutta? Onko liikaa pyytää että julkisellakin pyrittäisiin hoitamaan oma homma vähän paremmin joka vuosi?

 

[Jymäkkä]

Eikö oman homman hoitaminen mahdollisimman hyvin lisää myös tuottavuutta? Onko liikaa pyytää että julkisellakin pyrittäisiin hoitamaan oma homma vähän paremmin joka vuosi?

Tästä nyt taitaa olla turha vääntää. Miten esimerkiksi opettaja tekee työnsä paremmin ja "nostaa" tuottavuuttaan? Olettaen, että tekee nytkin työnsä kunnolla ja yrittää pysyä ajan hengessä ja pitää osaamisensa ja menetelmänsä ajan tasalla. Toki kouluissa voidaan tehostaa toimintaa, mutta ylimitoitettuna tämä näkyy väistämättä laadussa. Monella julkisen sektorin alalla menot voivat räjähtää ihan ulkoisista syistä, kun esimerkiksi yhteiskunnan myllerrysten seurauksena asiakasmäärä kasvaa voimakkaasti. Ei avoimella sektorilla ole tällaisia ongelmia, tämä olisi hyvä myös pitää mielessä. Avoimellakin sektorilla tuottavuus kasvaa monesti ihan markkinataloudellisista syistä, eikä työntekijöiden petraamisen seurauksena. Onko tuolloin sitten perusteltua vaatia palkankorotuksia?

Ylipäänsä joku paremmin joka vuosi on ihan huuhaata. Ei se ole mitenkään mahdollista, että taso paranee koko ajan. En tarkoita, etteikö siihen kannata silti pyrkiä.

 

[bebeto]

Suomella yllättävän hyvät aseet robottien vallankumoukseen – koulutus puree tähänkin | Yle Uutiset | yle.fi

Robottien määrä Suomessa on hyvää länsimaista tasoa, näin sanoo professori Ville Kyrki. Se että Saksassa on kolminkertainen määrä teollisuusrobotteja per 10 000 asukasta verrattuna Suomeen selittynee autoteollisuuden automaatiolla, näin luulen. Nokian Siilasmaa katsoo että Suomessa valmistetaan asiakkaalle räätälöityjä tuotteita jolloin robotiikkaa ei voi tehokkaasti hyödyntää. Tuo uutinen antaa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen mutta se vaatii tekoja, ei pelkkiä puheita.

 

[Mänizeri]

Ja koulutusuudistuksessa pitää nimenomaan tehdä rakenneuudistuksia, YO:n ja AMK:n yhdistyminen, tutkimuksen keskittäminen vahvoihin yksiköihin, heikkojen yksikköjen sulkeminen/liittäminen muihin ja panostukset niille tutkimusaloille joilla on paras kansantaloudellinen hyöty.

Tämä onkin mielenkiintoinen puoli keskustelussa. Olen pitkälti samoilla linjoilla. Mutta miten määritellään ne tutkimusalat, joilla on suurin kansantaloudellinen hyöty?

Itse olen enemmän sillä kannalla, että ongelma on aloituspaikkojen määrässä. Tutkimusta voidaan tehdä sivistysvaltio ym. näkökulmista minun puolestani. Mutta se, että me koulutamme kaupan kassalle maistereita, ei ole järkevää. Tästä pitäisi päästä eroon. Aika moni kokee tulleensa jopa huijatuksi, kun ensin on istunut 5-6 yliopistossa, tehnyt parhaansa valmistuakseen. Vain huomatakseen, että ei ole oman alan töitä

 

[Alfred E Neuman]

Miten esimerkiksi opettaja tekee työnsä paremmin ja "nostaa" tuottavuuttaan? .

Esimerkiksi kohottamalla oppilaiden oppimismotivaatiota. Tätä kautta, etenkin peruskoulussa, mielenkiinto oppimiseen kasvaa, oppi jää oppilaiden päähän paremmin, ja täten tulevaisuudessa meillä on napsun verran fiksumpia kansalaisia työelämässä. Aina voi jotain tehdä paremmin.

Ei tää niin vaikeeta oo hei.

 

[Lomppi]

Esimerkiksi kohottamalla oppilaiden oppimismotivaatiota. Tätä kautta, etenkin peruskoulussa, mielenkiinto oppimiseen kasvaa, oppi jää oppilaiden päähän paremmin, ja täten tulevaisuudessa meillä on napsun verran fiksumpia kansalaisia työelämässä. Aina voi jotain tehdä paremmin.

Ei tää niin vaikeeta oo hei.

Höpöhöpö. Ei kuulu mulle, mä oon vaan töissä täällä ja ei tällä palkalla. Aina voi uhriutua.

 

[peterra]

Esimerkiksi kohottamalla oppilaiden oppimismotivaatiota. Tätä kautta, etenkin peruskoulussa, mielenkiinto oppimiseen kasvaa, oppi jää oppilaiden päähän paremmin, ja täten tulevaisuudessa meillä on napsun verran fiksumpia kansalaisia työelämässä. Aina voi jotain tehdä paremmin.

Ei tää niin vaikeeta oo hei.

Oppimismotivaatio on aika henkilökohtainen juttu. Opettaja voi motivoida omalla tekemisellään jotain ja kannattaa muistaa sekin, että jotain toista sama tekniikka motivoida voi lannistaa. Ei olla kaikki samasta puusta veistetty, ei banaanin ympärille voi laittaa samaa rengasta kuin omenan. Motivaatio on yksilökeskeinen juttu ja mikä yksilön motivaation herättää riippuu monen asian summasta. Ei ole olemassa mitään yleistä "oppimismotivaatiota" jota yksi opettaja voi työllään nostaa.

Opettamisen paradigma on sellainen, että joudutaan puhumaan ns. yleisopetuksesta ja erityisopetuksesta. Erityisopetus vaatii yleensä lisää voimavaroja ja suurempia resursseja, joten opetuksen yksilöiminen on käytännön mahdottomuus opettajasta riippumatta. Opettaja ei voi asettua oman opetuksensa ulkopuolelle ja seurata sitä sivusta. Opettaja vaistomaisesti opettaa sellaisten opetustekniikoiden kera, jotka sopivan omaan persoonaan ja omaan tyyliin ja jotka itselle toimii. Yleisopetuksessa opetus joudutaan aina räätälöimään vastaamaan suurimman osan oppilaista tarpeita. Jollekin tämä tapa on aina parempi kuin jollekin toiselle, koska ihmiset oppivat niin monella tavalla kuin on ihmisiä. Just because it motivates you does not mean it motivates someone else.