Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 222 236
  • 2 038

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Puolison sisaren mies koodasi joskus Tieto Oy:n leivissä jotain potilasrekisteriohjelmaa josta osa tehtiin Intiassa.
Numerouskovaisuus on vaarallinen tauti, jos mitatut luvut ovat väärät ja ajanjakso lyhyt. If otti takaisin IT:n Service Deskin omaan hoitoonsa, vaikka kustannukset olivat samaa tasoa kuin ulkoistuskustannukset. (Lehdestä luettua.)

Totesivat fiksusti, että ulkoinen järjestelmä tuottaa piilokustannuksia, kun työntekijä kysyy mieluummin joltain toiselta työntekijältä ongelmaan/vikaan ratkaisua. Ulkoistuskumppanin helpparit kun ovat turhan usein yleisluontoisia ja henkilöstön ison vaihtuvuuden vuoksi saadut vastaukset/ratkaisut "onko johto seinässä"-tasoa.

Nämä kulut (menetetty työaika) eivät näy millään mittarilla ja johdolta vaaditaankin kanttia myöntää, että paperilla edulliselta näyttävä ratkaisu on käytännössä se kalliimpi vaihtoehto.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
On asioita mitä ei todellakaan kannata ulkoistaa tuonne, mutta toisissa se on hyvinkin fiksua. Osa vastustuksesta on vain protektionismia. Kustannukset eivät ole ainoa tekijä vaan mm. aikaerosta voidaan hyötyä.

Jos Intialaisen kustannus on viidesosa Suomalaisen vastaavasta ja homma kannattaa vaikka homma olisi kaksi kertaa hitaampaa. Turhauttavaa sitä on seurata, mutta se on fakta (oletuksella että piilokustannuksia ei synny). Vaikeita nuo laskelmat silti usein ovat.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos Intialaisen kustannus on viidesosa Suomalaisen vastaavasta ja homma kannattaa vaikka homma olisi kaksi kertaa hitaampaa. Turhauttavaa sitä on seurata, mutta se on fakta (oletuksella että piilokustannuksia ei synny).
Sen verran läheltä olen näitä seurannut kymmenen vuoden ajan että voin ihan varmaksi sanoa että ei kannata olettaa etteikö piilokustannuksia syntyisi. Yksi suuri ongelma on tuolla se että työntekijät vaihtavat firmaa aika tiheään, usein kun saa yhdelle opetettua hommat, menee pari kuukautta ja sitten pitää aloittaa alusta kun alkuperäinen tyyppi vaihtoi maisemaa. Sinä menee aika hukkaan eurooppalaisen antama opetus ja intialaisen saama koulutus.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Asiat ovat edellisistä taas hieman muuttuneet. Kilpailukykyhyppyä yritetään edelleen, mutta nyt pakkolait on laitettu jäihin. Yhteiskuntasopimusta neuvotellaan jälleen ja hieman tuntuu, että siinä ollaan jo lähempänä ratkaisua. Kaikki osapuolet ovat tajunneet, että ongelmia tulee paljon jos neuvotteluissa ei päästä sopuun. Mielestäni tavoitellusta 5% hypystä pitäisi voida tinkiä, koska sopu on välttämätön. Muitakin kilpailukykyyn liittyviä asioita voisi käydä läpi huolellisemmin.

Nyt esillä ollut Carunan sähkönsiirtohintojen nosto n. 30%, esimerkiksi on täysin käsittämätön nykypolitiikkaa ajatellen. Joku tarkemmin asioista perillä oleva voisi laskea kuinka paljon tälläinen sähkönsiirtohintojen nosto syö yritysten kilpailukykyä ja ihmisten ostovoimaa? Jossain sähköätarvitsevassa yrityksessä tämä korotus lienee vaikuttanee voimakkaasti juuri kilpailukykyyn. Järkyttävintä on, että tämäkin päätös on pitkälti poliitikkojen ja edellisen hallituksen seurausta. Yksityistämispolitiikka on ainakin tässä tapauksessa epäonnistunut täysin, kun ulkomainen sijoitusyhtiö lypsää rahat yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä monopolin kautta veroparatiiseihin. Pelottaa jo ajatellakin, mitä tuosta SOTE uudistuksesta seuraa, kun terveydenhuoltoon lyödään yksityistämiskorttia pöytään. Virallisesti SOTElla pitäisi säästää 3mrd. Näyttää sekin aika pahalta vielä, vaikka jonkinlainen sopu saatiin.

Kokonaisuudessaan alkaa tuntua, että Sipilän hallituksen suuret puheet ovat kääntymässä pieniin tekoihin ja suurin sanojen pyörtämisiin. Vaalivoittajan iskulauseessa "Suomi kuntoon" on tällä hetkellä vahvaa uskottavuus vajetta. Tulee mieleen kiekossa muutamat hypetetyt iskulauseet tulevata joukkueesta ennen kautta, jotka sitten todellisuudessa tarkoittivat kauden lopussa tyhjennysmyyntejä. Mahtaako tällä kerralla tyhjennysmyynti koskea julkistasektoria?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Nyt esillä ollut Carunan sähkönsiirtohintojen nosto n. 30%, esimerkiksi on täysin käsittämätön nykypolitiikkaa ajatellen. Joku tarkemmin asioista perillä oleva voisi laskea kuinka paljon tälläinen sähkönsiirtohintojen nosto syö yritysten kilpailukykyä ja ihmisten ostovoimaa?

Ihan aukotonta laskeminen ei ole, koska sulakekoko ja mihin veroluokkaan kuuluu, nämä vaikuttavat asiaan. Mutta koko sähkölaskussa (alvilla) lienee n. 5-20% nousua tiedossa. Tämä ihan mutuna. Ja sähkölaskuja on niin eri kokoisia, että prosenttien vaikutus on toisella mitätön (esim. kerrostaloasuja, jossa lämmitys on kaukolämpö), toisella se voi tarkoittaa vuosittaisen etelän loman verran enemmän kuluja vuodessa (omakotiasuja suorasähköllä).

Käsittääkseni valtiokin nettoaa alvien muodossa tässä, joten ei tämä valtion kannalta täysin miinukselle mene. Ellei sitten korotus nimenomaan syö muuta kulutusta ja sitä kautta paina muita talouden mittareita. Ja jos verkkojen parantamiseen tullaan käyttämään 5-7 miljardia euroa seuraavien 13-15 vuoden aikana, niin onhan sillä jo jonkin verran työllisyysvaikutustakin, ja veroja tätäkin kautta. Ainakin maanrakennusurakoitsijoille pitäisi riittää töitä, miksei kaaapelien asentajillekin. Tiedä vaikka jälkimmäisistä tulisi hetkellisesti jopa pulaa, sen verran nopeasti kaapelointia on tehtävä, jos yhtiöt sähkömarkkinalakiin kaapeloimalla reagoivat.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Jos Intialaisen kustannus on viidesosa Suomalaisen vastaavasta ja homma kannattaa vaikka homma olisi kaksi kertaa hitaampaa. Turhauttavaa sitä on seurata, mutta se on fakta (oletuksella että piilokustannuksia ei synny). Vaikeita nuo laskelmat silti usein ovat.

Sitä on turhauttavaa seurata siksi, kun ei se mene noin mustavalkoisesti, että tekevät loistavaa jälkeä, vaikka hieman hitaammin. Vaan se on sellainen käsittämätön härdelli missä kaikkia vituttaa ja mikään ei suju. Ja niiden jälkiä saa korjata koko ajan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tällaisia yleistyksiä on helppo tehdä ja minullakin on samanlaisia kokemuksia tietyistä jutuista. Sitten toisaalla vedin joskus projektia tai oikeammin toistuvaa prosessia jossa homma toimi. Lopputulos oli että tiedettiin mikä toimii, tunteja tuli ehkä tuplasti, mutta kustannukset jäivät selvästi alle Suomen työn. Työ oli tylsää joten ei sen perään kukaan itkenyt. Parasta tuossa oli kun aikaeron ansiosta kun päivän tulokset olivat valmiita jo heti seuraavana aamuna eikä vasta päivän päätteeksi.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Voi Juma! Toistuva lukihäiriö. Luen joka ainoa kerta ketjun otsikon Kyykkyhyppykilpailuksi. Jos minulla olisi kykyä nolostua, niin tekisin niin.
Tämä on off topic:
Meitä oli parisenkymmentä firmojen lähettämiä nörttejä, opastusta tarvitsevaa tai omaa työtä vieroksuvaa päivärahojen ja ilmaisten kahvien metsästäjää. Täsmentävää koulutusta vetävää hyypiö pyöritteli koko ajan tupakkaa sormissaan, joten taukoja oli odotettavissa ja niitähän tuli. Jossain vaiheessa hän kertoi meille paikoilleen jääville, että voitte hypätä odotellessa vaikka vauhditonta pituushyppyä tuossa mikroluokan keskikäytävällä, kun nämä idearikkaat supersonnit käyvät tupakalla.
Joten, me kolme katselimme toisiamme ja ryhdyimme hyppäämään vauhditonta pituushyppyä keskikäytävällä, muiden lähdettyä tupakalle.
Iltapäivällä kyrpäotsainen nikotinistiohjaaja kysyi, että mitä olemme tehneet taukojen aikana, niin vilkaisimme toisiamme ja kerroimme hypänneemme vauhditonta pituushyppyä keskikäytävällä.
On aika haastava tehtävä kylmiltään: hyppäsin parhaimmalla 260 senttiä – en edes voittanut.
 

Rankkari

Jäsen
Tilanne on järjetön. Hallitus tavoittee jotain 5 prosentin kilpailykyky hyppyä kyykyttämällä, sen Suomen talouden ainoat tärkeät ihmiset.. Ihmiset jotka yrittävät elää ja elättää Suomea.. heitä kyykytetään.
Tuo 5% ei riitä mihinkään! Oikea prosentti on 30%, joten perus työssäkävijää tullaan kyykyttämään vielä monesti.

Isompi kysymys onkin, että tullaanko tänä vuonna mitätöimään perinteiset työläisten liitot. Pakeeko ihmiset pelkkään työttömyyskassaan? Onko enää perinteistä työntekijän järjestöä?
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Ihan aukotonta laskeminen ei ole, koska sulakekoko ja mihin veroluokkaan kuuluu, nämä vaikuttavat asiaan. Mutta koko sähkölaskussa (alvilla) lienee n. 5-20% nousua tiedossa. Tämä ihan mutuna. Ja sähkölaskuja on niin eri kokoisia, että prosenttien vaikutus on toisella mitätön (esim. kerrostaloasuja, jossa lämmitys on kaukolämpö), toisella se voi tarkoittaa vuosittaisen etelän loman verran enemmän kuluja vuodessa (omakotiasuja suorasähköllä).

Itseä kiinnosti lähinnä ajatus miten suuren vaikutuksen tällainen korotus aiheuttaa eri yritysten kilapailukykyyn verrattuna 5% palkkojen alentamiseen? Riippuu varmasti paljolti yrityksen sähkön tarpeesta ja palkkojen osuudesta lopputuotteen hintaan.

Oletuksena esimerkki: Palkkojen osuus jossain teollisessa firmassa olisi lopputuotteen hinnasta 10% ja sähkön osuus olisi 5% ja loput 85% olisivat muita kuluja. Tuote maksaisi vaikka 100€. Palkkojen 5% alennus tiputtaisi tuotteen hintaa 50 senttiä, jos hintaa laskettaisiin palkkakustannusten säästöjen verran (kilpailukyky paranisi tuotteella 0,5%). Jos sähkönhinta nousisi 10% olisi nostettava hintaa juuri 50 senttiä. Tuloksena tuotteen hinta siis pysyisi ennallaan. Mielestäni molemmilla päätöksillä on vahva poliittinen tausta ja sen tähden näitä ei voi erottaa toisistaan. Eli jos poliittisesti halutaan parantaa kilpailukykyä ei voida vain siirrellä rahaa pussista toiseen ja leikkiä, että hyvä työ tuli tehtyä.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Itseä kiinnosti lähinnä ajatus miten suuren vaikutuksen tällainen korotus aiheuttaa eri yritysten kilapailukykyyn verrattuna 5% palkkojen alentamiseen? Riippuu varmasti paljolti yrityksen sähkön tarpeesta ja palkkojen osuudesta lopputuotteen hintaan.

Oletuksena esimerkki: Palkkojen osuus jossain teollisessa firmassa olisi lopputuotteen hinnasta 10% ja sähkön osuus olisi 5% ja loput 85% olisivat muita kuluja. Tuote maksaisi vaikka 100€. Palkkojen 5% alennus tiputtaisi tuotteen hintaa 50 senttiä, jos hintaa laskettaisiin palkkakustannusten säästöjen verran (kilpailukyky paranisi tuotteella 0,5%). Jos sähkönhinta nousisi 10% olisi nostettava hintaa juuri 50 senttiä.

Näillä oletuksilla tällainen tulos, ei siinä mitään.

Tuloksena tuotteen hinta siis pysyisi ennallaan. Mielestäni molemmilla päätöksillä on vahva poliittinen tausta ja sen tähden näitä ei voi erottaa toisistaan. Eli jos poliittisesti halutaan parantaa kilpailukykyä ei voida vain siirrellä rahaa pussista toiseen ja leikkiä, että hyvä työ tuli tehtyä.

Siis poliittinen vai ideologinen?

Mutta kyllä, molemmissa päätöksissä on poliittinen tausta.

Carunalla on lupa rahastaa - "”Poliittinen muisti on aika lyhyt” - Talouselämä

Energia-ala on ollut ja tulee olemaan poliittista. Suurin osa sähköä ja lämpöä tuottavista ja siirtävistä yhtiöistä, ja niiden toiminnoista on edelleen valtion, kaupunkien tai kuntien omistuksessa tai enemmistöomistuksessa. Ts. poliittisessa ohjauksessa ja elintärkeä osa valtion/kapunkien/kuntien toimintojen rahoittajina. Caruna ja Elenia lienevät suurimmat poikkeukset sääntöön. On myös muita yhtiöitä, jotka ovat nostaneet siirtohintoja vuoden alusta, kuin Caruna.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Kiinalaisyhtiö suunnittelee miljardin biodieseljalostamoa Kemiin – "Uusi vaihe Suomen teollisessa historiassa" | Yle Uutiset | yle.fi

Näinä taloudellisesti ankeina aikoina tämä on erittäin hyvä uutinen, toivottavasti myös toteutuu.

Joukkovoima-komut ja demut eivät varmasti tykkää tämmöisestä ollenkaan:

http://static.iltalehti.fi/uutiset/innovaatioetujh230815_uu.jpg

Onhan tämä iso positiivinen uutinen. Tuollaisen miljardiluokan pömpelin kyhääminen Lappiin ei nyt ihan jokapäiväistä herkkua ole.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Joukkovoima-komut ja demut eivät varmasti tykkää tämmöisestä ollenkaan:

http://static.iltalehti.fi/uutiset/innovaatioetujh230815_uu.jpg

Onhan tämä iso positiivinen uutinen. Tuollaisen miljardiluokan pömpelin kyhääminen Lappiin ei nyt ihan jokapäiväistä herkkua ole.

Käsittääkseni tuo tehdas tulee käyttämään kiinalaisten itsensä innovoimaa teknologiaa joten saa nähdä pulpahtaako lakana esiin rakennustyömaan liepeillä. Mutta onhan tosiaan hyvä uutinen ja toivotaan että rahoitus löytyy ja suunnitelma etenee aikataulussa.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Käsittääkseni tuo tehdas tulee käyttämään kiinalaisten itsensä innovoimaa teknologiaa
Kuulinkohan oikein auton radiosta, että samalle paikalle piti jo aiemmin tulla suomalaisten innovoima
tehdas, joka lupauksista huolimatta jäi tulematta. Onnea kiinalaisille yrityksessään luoda tehdas Suomeen.
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Hyvä juttu, mutta toivottavasti valtio ei maksa liian paljon tästä.

En haluaisi olla kyyninen, mutta

Kuinka suuri osa tuosta 4000:sta henkilötyövuodesta tulee Suomesta ja kuinka suuri osa tulee muualta?
Lisäksi tehdas luo vain 150 pysyvää työpaikka.

Voisiko samalle rahalle saada paremman tuoton jos nyt vaikka Suomen valtio tukee tätä 100 MEUR:lle tai 300 MEUR. Se on 0,76 tai 2.3 MEUR per pysyvä työpaikka Kemissä + alihankita ja tukevat palvelut...

Mut kun koko Suomi pitää pitää asuttuna ...
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Voisiko samalle rahalle saada paremman tuoton jos nyt vaikka Suomen valtio tukee tätä 100 MEUR:lle tai 300 MEUR. Se on 0,76 tai 2.3 MEUR per pysyvä työpaikka Kemissä + alihankita ja tukevat palvelut...

Mut kun koko Suomi pitää pitää asuttuna ...
YLE:n jutussa tehtaan tuottamaksi kokonaisverosummaksi arvioitiin vuositasolla 200 miljoonaa euroa (YLE ei erottele miten veropotti jakautuisi kunnat vs. valtio). Jos veroluvut ovat oikeaa kokoluokkaa, niin 100 miljoonan euron takaisinmaksuaika olisi julkiselle taloudelle puolisen vuotta ja varovaisemman arvion mukaan parisen vuotta. Eli sen jälkeen tulevat tuotot olisivat plussaa. Saa olla melkoinen warrenbuffett, joka pystyy osoittamaan mistä investoinnista valtio voi saada rahoilleen vastaavan (järjellisesti laskettavissa olevan, ei spekuloidun) tuoton. Ei ainakaan Solidiumin tekemistä osakesijoituksista. (Luvut ovat toki Kaidin arvio, ei VM:n.)

Tehtaat tyypillisesti työllistävät niitä heikommin koulutettuja, joita tässä maassa on kortistossa (ja Kemissä) työttömyyskorvauksella ihan tarpeeksi. Heidän työllistymisensä on lisäplussa valtion säästöpuolelle.

Tuo lopun "koko Suomi asuttuna"-heitto on myös erikoinen - jos kiinalainen Kaidi investointinsa tekee, se on bisnesperusteinen. Sama kuin miksi Vapo aikanaan vetäytyi Kemin hankkeesta, vaikka valtio olisi ollut siinäkin mukana. Valtion tuki hankkeelle on samanlainen tukitoimi (lähinnä infra) kuin mitä Äänekosken biotuotetehtaalle luvattiin (rautatie/maantiekorjaukset). Se, että nämä projektit sijaitsevat kehäkolmosen ulkopuolella, liittyy ymmärtääkseni tehtaan tarvitsemaan raaka-aineen saatavuuteen kuin poliittisiin päätöksiin. Pohjois-Suomessa kun on vielä varaa lisätä hakkuita, etenkin Kemijärven sellutehtaan sulkemisen jälkeen.

Linkki veroarvion sisältävään uutiseen:
Analyysi: Kovan onnen Kemiin osui kiinalainen jättipotti – kaupunkilaiset tuulettavat vasta peruskiven muurauksen aikana | Yle Uutiset | yle.fi
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Meinaatko siis että Kemi Suomen punaisimpana kuntana tyrmää tämän hankkeen vai mitä tarkoitat?

Oon joskus kuullut, että Karkkila olisi Suomen punaisin paikkakunta.

Tarkoitin lähinnä tuota miekkaripossea. Ehkä kuitenkin avoin Suomi, joka ei sulje ketään pois, sallii myös kiinalaiset innovaatiot. Rasismiahan se silloin olisi! Vaikka muutoin ne täytyy tunkea perseeseen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
EK:n Häkämies – hallituksen linjaus voi edistää yhteiskuntasopimusta | Yle Uutiset | yle.fi

Eteläranta kympissä takit kääntyilevät niin että suhina kuuluu vai muistanko väärin että EK oli vielä tovi sitten sitä mieltä että paikallinen sopiminen on hallituksen heiniä ja sitä ei tuoda neuvottelupöytään.

edit. niinhän sen pitikin olla mutta hallitus poikkesi askelmerkeistä, tästä hatunnosto hallitukselle. En ymmärrä tuota Häkämiehen kommenttia että lakitie olisi ollut nopeampi kuin neuvottelupöydässä saavutettu tulos. Johan se on moneen kertaan nähty että jos lain valmistelu tehdään hosumalla niin vituiksi menee ja niin olisi mennyt nytkin.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
EK:n Häkämies – hallituksen linjaus voi edistää yhteiskuntasopimusta | Yle Uutiset | yle.fi

Eteläranta kympissä takit kääntyilevät niin että suhina kuuluu vai muistanko väärin että EK oli vielä tovi sitten sitä mieltä että paikallinen sopiminen on hallituksen heiniä ja sitä ei tuoda neuvottelupöytään.

edit. niinhän sen pitikin olla mutta hallitus poikkesi askelmerkeistä, tästä hatunnosto hallitukselle. En ymmärrä tuota Häkämiehen kommenttia että lakitie olisi ollut nopeampi kuin neuvottelupöydässä saavutettu tulos. Johan se on moneen kertaan nähty että jos lain valmistelu tehdään hosumalla niin vituiksi menee ja niin olisi mennyt nytkin.

Häkämies on täysin oikeassa, jos mietit kumpi on nopeampaa/helpompaa, säätää yksi laki kaikille jossa määritellään mistä voidaan paikallisesti sopia tai vääntää ko. asiat satoihin TESseihin niin vastaus on aika helppo.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Häkämies on täysin oikeassa, jos mietit kumpi on nopeampaa/helpompaa, säätää yksi laki kaikille jossa määritellään mistä voidaan paikallisesti sopia tai vääntää ko. asiat satoihin TESseihin niin vastaus on aika helppo.

Varmasti on näin jos lain valmistelu tehtäisiin huolella, istuvalla hallituksella ei vain ole kovin vahvoja näyttöjä tästä. Jos pääministerille tulee yllätyksenä että kaikki palkansaajat eivät ole oikeutettuja lomarahaan niin......
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eteläranta kympissä takit kääntyilevät niin että suhina kuuluu vai muistanko väärin että EK oli vielä tovi sitten sitä mieltä että paikallinen sopiminen on hallituksen heiniä ja sitä ei tuoda neuvottelupöytään.

edit. niinhän sen pitikin olla mutta hallitus poikkesi askelmerkeistä, tästä hatunnosto hallitukselle.
Tällainen Orwellmainen huumori toimii aina. Kun EK muuttaa mieltään on kyse takinkäännöstä. Kun hallitus muuttaa mieltään on kyse hatunnoston arvoisesta uudelleenarviosta. Toiset sopimusvapaudet nyt vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös