Mainos

Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 225 581
  • 2 069

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Raksa-ala pk-seudulla tuskailee työvoimapulan kanssa ja samaan aikaan tuhannet kirvesmiehet istuu himassa työttömänä. Miksi tilanne on tämänlainen?

Minä vastaan itse; suurelta osin, ei kokonaan, syy on siinä että 1) perus-TESsin mukaisella palkalla et saa kantasuomalaista kirvesmiestä duuniin kuin kirveellä (heh) ja 2) ansiosidonnaisella makaa kivasti sohvalla räkimässä kattoon (tai tekemässä pimeätä duunia)...
Tästä on tosiaan jo kymmenen vuotta aikaa kun rakennusliiton mies holvilla valoi selkeää agendaa kirvesmiesten kalloon sanoin: "alle 17€ tuntipalkalla ei kannata näin kauas töihin ajella.." Sen jälkeistä kehitystä kun miettii niin ei se ihmetytä että suuret rakennusliikkeet on ottaneet säännönmukaisesti aliurakoitsijat hommiin ja vähentäneet oman työvoiman käyttöä.

Aliurakoitsijat voi heittää helpommin pois eikä tarvitse maksella tehottomia tunteja. Lisäksi jos oman työntekijän lomautat ja legendaarinen 200pv tulee täyteen ilman työkutsua niin siinä saattaa 17€/h henkilöstä kertyä kiva lasku yritykselle kun työntekijä irtisanoo itsensä, vaikka olisi ollut naapurissa töissä koko tuon ajan.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Kalle Isokalliolta erinomaista asiaa Iltalehdessä.

Tönö vinossa | Kalle Isokallio | Blogit | Iltalehti.fi

Osuu kyllä naulan kantaan tuossa. Ask not what your country can do for you, ask what you can do for your country vai miten se meni.

Erittäin hyvä kirjoitus Isokalliolta. Monista hänen kirjoituksistaan en ole ollut samaa mieltä mutta tämä on hyvä. @Daespoo , minä en olisi kovin huolissani muutamasta kymmenestä työttömästä kirvesmiehestä, sen sijaan olen huolestunut viennin jatkuvasta laahaamisesta.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Erittäin hyvä kirjoitus Isokalliolta. Monista hänen kirjoituksistaan en ole ollut samaa mieltä mutta tämä on hyvä. @Daespoo , minä en olisi kovin huolissani muutamasta kymmenestä työttömästä kirvesmiehestä, sen sijaan olen huolestunut viennin jatkuvasta laahaamisesta.

Ei puhuta muutamasta kymmenestä työttömästä kirvesmiehestä, Raksaliittoon kuuluu ~60K kassajäsentä joista 15% on työttöminä, samaan aikaan 30% rakennusliikkeistä kokee ongelmana työvoimapulan.

Vienti on toki myöskin ongelma mutta kansantalous ei kestä tällaista itseaiheutettua perseilyä joka olisi suht helppo korjata (paljon helpompaa kuin viennin kasvattaminen).
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Kilpailukykyhyppy on hallituksen ja käsittääkseni työnantajatahon kömpelö yritys peittää strategisia virheitä koskien suomalaista työ- ja elinkeinoelämää.

Ikuinen verrokkimme Ruotsi menestyy ja Suomi sakkaa. Missä syy? Kerron muutamalla ranskalaisella viivalla.

-Ruotsissa kokenut työntekijä on yritykselle voimavara ei riesa

-Ruotsissa sallitaan virheiden tekeminen osana inhimillistä toimintaa mikä vapauttaa energiaa tekemiseen

-Ruotsissa kaikki perustuu ihan aitoon pomo-alainen dialogiin eikä yksipuoliseen alistamiseen ja pelotteluun

-Ruotsissa johtajat ovat vanhempia ja kokeneempia kuin Suomessa ja tietävät ja osaavat johtamisesta paljon enemmän

-Ruotsissa työntekijöillä on lakisääteinen oikeus vaatia johtajiltaan enemmän kuin Suomessa

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta on hyödytöntä kertoa itsestäänselvyyksiä siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on niin pahoja valuvikoja, ettei niitä pystytä ihan helposti korjaamaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
-Ruotsalaiset osaavat tehdä laatua

Suomalaiset ovat tottuneet valmistamaan Neuvostoliitolle paskaa, mutta se ei kelpaa muille. Toki poikkeuksiakin on kuten Valmetin tehdas ja laivanrakentaminen.
 

Tuamas

Jäsen
Isokallio on usein ärsyttävä kärjistäjä, mutta tuossa hän on pirun oikeassa.

Ei Suomi nouse millään hallituksen pakkolaeilla, vaan yritysten menestyksen kautta. Siinä ei juustohöylähenkisellä politiikalla ole juuri mitään vaikutusta. Pakkolait ovat nähdäkseni lähinnä keino leikata julkisen puolen palkkakustannuksia.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tuottavuusloikka... Asian voi käsittää monella tavalla. Eräs henkilö kertoi, että työnkuvan muututtua sellaiseksi että suurin osa työajasta meni tekstin tuottamiseen, hän teki henkilökohtaisen tuottavuusloikan opettelemalla kymmensormijärjestelmän.

Itselläni on työn alla tehtäväkohtainen tuottavuusloikka-projekti. Olen siirtänyt oletus työvuoroani 40 minuuttia myöhemmäksi, jolloin panoksestani saadaan enemmän hyötyä irti ja alusta alkaen torjunut ajatuksen kiinteästä työvuorosta. Rahaa se ei tuota enempää kenellekään, julkista peruspalvelua kun olen tuottamassa.

Uskon, että tosi moni työntekijä pystyisi jollain melko yksinkertaisella tavalla nostaa omaa tuottavuuttaan. Toki siihen tarvitaan myös organisaation ja esimiehen tuki.

Valitettavasti moni on niin vellihousu, ettei oma-aloitteinen kilpailukyvyn kehittäminen kiinnosta. Perinteisestihän suomalainen kertoo että töissä parasta on "hyvä porukka" eli ihmiset. Eli viihtyminen. Viihtymistä häiritsee helposti sellainen uuden oppimisen "pakko". No, nyt alkaa olla vähän "pakko" oppia jotain uutta. Ainakin meidän julkisen sektorin tyyppien.
 
Valitettavasti moni on niin vellihousu, ettei oma-aloitteinen kilpailukyvyn kehittäminen kiinnosta. Perinteisestihän suomalainen kertoo että töissä parasta on "hyvä porukka" eli ihmiset. Eli viihtyminen. Viihtymistä häiritsee helposti sellainen uuden oppimisen "pakko". No, nyt alkaa olla vähän "pakko" oppia jotain uutta. Ainakin meidän julkisen sektorin tyyppien.

Mun nähdäkseni Suomessa nimenomaan on se ongelma, ettei ymmärretä, että koko liiketoiminnan peruslähtökohta on henkilöstön viihtyvyys. Kun jengi viihtyy, ihmisistä voi saada kaiken potentiaalin irti ja tämä näkyy myös tuloksessa. Perkeleen ja pakon huutelu on yhtä tyhjän kanssa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja taas mennään. Jos on hallituksen toiminta tempoilevaa ja vailla ennustettavuutta niin samaa voi sanoa Häkäpöntöstä ja kumppaneista.

En tiedä olenko yksin tätä mieltä, mutta mun silmin työmarkkinajärjestöt toimivat loogisesti ja vanhaan kokemukseensa nojaten. Ensin laitetaan aivan mahdottomat ehdot tiskiin, sitten paiskotaan ovia, palataan neuvottelupöytään, annetaan lausunto että se oli tässä ei koskaan enää neuvotella, palataan neuvottelupöytään ja lyödään jopa vielä kovemmat ehdot esiin, lähdetään lopullisesti todeten, että ei tule mitään - ja palataan neuvottelupöytään valmiina kuuntelemaan vastapuolta.

Noin se on mennyt aina joskin lähtöjen ja paluiden määrä vaihtelee sen mukaan onko iso juttu vai pieni juttu. Kokonaan toinen asia on se, onko tässä toiminnassa järkeä. Minusta ei juuri ole, mutta eipä tosiaan hallituksenkaan toimilla voi kukaan tuuletella. Jos meillä olisi pätevä hallitus, se olisi jo aikoja sitten toiminut kuten vahvan hallituksen kuuluu ja laittanut työmarkkinajärjestöt kuriin. Jos ne eivät olisi siihen suostuneet, se siitä ja hallitus hoitaa. Nyt jokainen taho tiesi, että vielä voi lypsää vaikka kuinka paljon eikä edes nyt olla viimeisen iltalypsyn edessä.

On kyllä jotain niin uskomatonta tämä kaikkien osapuolten toiminta että menee tragedian puolelle. Lopputulos joskus toukokuun maanantain ja sunnuntain välisen varhaisyön tunteina on se, että kukaan ei edes tiedä mistä tarkalleen ollaan sopimassa, mitä tarkalleen on sovittu ja kenen vastuulla edes yhteisen päätöspöytäkirjan tekeminen.

Suomen tilanne on liian vakava tällaiselle työmarkkinapelleilylle ja heikolle hallitukselle.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mietin samantien kun tänään kuulin EK:n mielenmuutoksesta, että onko taustalla salainen pöytälaatikkosopimus. Eli sovitaanko enemmistön kanssa ensin asioista ja sitten otetaan vähemmistöiltä panttivanki lainsäädännön keinoin pois. Se olisi kansantalouden kannalta hieno juttu.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
EVA - Elinkeinoelämän Valtuuskunta » Mikä olikaan Ruotsin malli? Kättä pidempää työmarkkinapuheisiin

Tässä avataan mielestäni hyvin tuota naapurin mallia. Erityisesti kiinnitti huomiota tuo Teollisuuden taloudellinen asiantuntijaneuvosto joka on koottu puolueettomista asiantuntijoista. Kannattaa tutustua tuohon blogiin. Jos tähän maahan saataisiin iskostettua vielä tuo keskustelukulttuuri, diskuteeraaminen, saattaisi tuo toimia täälläkin. Vähemmän vastakkainasettelua, enemmän keskustelua.

Nostetaan kerran vielä. Olen miettinyt miksi tämä malli ei ole rantautunut Suomeen ja tullut siihen tulokseen että historian painolasti on edelleen liian raskas. Suomi on hyvin nuori demokratia jossa on käyty julma ja verinen sisällissota, sota josta on kulunut kohta sata vuotta mutta jota ei olla unohdettu. Herraviha istuu suomalaisessa tiukassa joka ei ainakaan lisää luottamusta sopijapuolten kesken, luottamusta mitä tuossa Ruotsin mallissa tarvitaan. Historiamme on pitkälti yhteinen mutta lähihistoriamme niin kovin erilainen. Sitäkin olen miettinyt että mitä jos nuo 1917-1918 tapahtumat olisivat menneet eri tavalla ja vaaleilla valittua eduskuntaa ei olisikaan hajoitettu vaan olisi noudatettu kansan tahtoa. Saattaisimme elää hyvin erilaisessa Suomessa.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Mun nähdäkseni Suomessa nimenomaan on se ongelma, ettei ymmärretä, että koko liiketoiminnan peruslähtökohta on henkilöstön viihtyvyys. Kun jengi viihtyy, ihmisistä voi saada kaiken potentiaalin irti ja tämä näkyy myös tuloksessa. Perkeleen ja pakon huutelu on yhtä tyhjän kanssa.

Ihan totta tämä. Tosin suomalaisille työssä viihtyvyys tarkoittaa sitä, että saa rauhassa roikkua somessa ja lukea nettilehtiä. Näiden ohessa hoidetaan ne kaikista mieluisimmat työasiat kun taas joku muu saa tehdä ne ikävämmät hommat. Myös kollegojen kanssa jutustelu on tärkeä osa viihtyvyyttä. Tähän jos työnantaja yrittää jotenkin puuttua niin hän on riistäjäkapitalisti.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
8 myyttiä työstä: "Suomessa ei kannata valmistaa mitään" | Yle TV1 | yle.fi

Eilinen jakso tuosta ohjelmasarjasta oli myös mielenkiintoinen. Varsinkin tuo osio roboteista, Ruotsissa on kaksinkertainen määrä robotteja per 10000 asukasta verrattuna Suomeen, Saksassa kolminkertainen määrä. Olisiko aiheellista puhua, ei työn tuottavuusongelmasta, vaan tuotannon tuottavuusongelmasta. Suomi tulee pahasti jälkijunassa verrattuna Ruotsiin tai Saksaan, täällä vallitsee pysähtyneisyyden aika mitä tulee robottien määrän kasvuun. Jakso on katsottavissa YLE Areenassa, luonnollisesti.

Jakso 5: Suomessa ei kannata valmistaa mitään | 8 myyttiä työstä | TV | Areena | yle.fi
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
8 myyttiä työstä: "Suomessa ei kannata valmistaa mitään" | Yle TV1 | yle.fi

Eilinen jakso tuosta ohjelmasarjasta oli myös mielenkiintoinen. Varsinkin tuo osio roboteista, Ruotsissa on kaksinkertainen määrä robotteja per 1000 asukasta verrattuna Suomeen, Saksassa kolminkertainen määrä. Olisiko aiheellista puhua, ei työn tuottavuusongelmasta, vaan tuotannon tuottavuusongelmasta. Suomi tulee pahasti jälkijunassa verrattuna Ruotsiin tai Saksaan, täällä vallitsee pysähtyneisyyden aika mitä tulee robottien määrän kasvuun. Jakso on katsottavissa YLE Areenassa, luonnollisesti.

Jakso 5: Suomessa ei kannata valmistaa mitään | 8 myyttiä työstä | TV | Areena | yle.fi

Katsoin tuon myös, ja kiinnitin mm. tuohon huomiota. Tuohan on ihan puhtaasti investointikysymys, ja Suomessa yritykset eivät ole uskaltaneet 2008 jälkeen kunnolla investoida. Ja monesti perusteluna juuri nämä korkeat palkkakustannukset, joiden takia Suomeen ei kannata investoida. No, robotiikkaan investoimalla sitä kilpailukykyä tulisi/olisi ehkä tullut.

Toinen asia, mikä jaksossa kävi aika selväksi, oli se, että ei Suomi pysty savupiipputeollisuudessa koskaan kilpailemaan kustannuksilla esimerkiksi Aasian maiden kanssa. Silti hallitus katsoo vanhan raskaan teollisuuden pelastamisen kilpailukykyloikalla ykkösprioriteetiksi.

Ei sillä, etteikö joitakin toimia tarvittaisi kilpailukyvyn parantamiseksi. Hieman kyllä huvittanut viime päivinä taas median toiminta. EK vie mediaa kuin pässiä narussa. EK saanut nyt sovinnollisen sillan rakentajan imagon mediassa ilman mitään kriittisyyttä. Toki hyvä vastaantulo EK:lta, mutta ettei totuus unohdu, niin ay- liitoista esimerkiksi SAK(poislukien jäsenliitto AKT), STTK ja AKAVA ovat koko ajan olleet neuvottelujen jatkamisen kannalla. Nyt kun EK käänsi takkinsa samalle kannalle, niin ovatkin keissin sankareita? Vielä kun EK edes siirtäisi päätöstä yhteisten tulosopimusten tekemisestä, niin kehuja irtoaisi minultakin. Kyllä se nollatarjous ja parin vuoden rauha työmarkkinoille kannattaisi nyt ottaa, kun se viimeisen(ehkä) kerran on vielä tarjolla. Sopimusta ei varmasti synny ilman palkkasopua ja pakkolait johtavat kaaokseen, se on ihan selvä. EK voisi ihan hyvin ottaa pienen aikalisän noiden TUPOjen hautaamisen suhteen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
@Jymäkkä , näinhän se on, täällä ihmetellään kun työn tuottavuus on laskenut suhteessa Ruotsiin ja Saksaan eikä ymmärretä että tuotantovälineet eivät ole ajan tasalla. Investointeja on lykätty vaikka raha on ollut halpaa jo pitkään. Uudenkaupungin autotehdas nykyaikaisti tuotantolinjansa ja on saanut Mersuja valmistettavaksi, palkkatasosta huolimatta.Jos tuotantovälineet eivät ole kilpalijan tasolla saadaan palkassa mennä kehitysmaiden tasolle ennenkuin pärjätään kilpailussa, jos pärjätään sittenkään.

Toinen asia mikä jaksossa oli kiinnostavaa oli paluumuuttajat Kiinasta. Loppupaneelissa puhuttiin Oraksesta joka otti jokunen vuosi sitten takkiinsa teettämällä muotteja Kiinassa joita jouduttiin sitten täällä korjailemaan kun eivät olleet sellaisia kuin piti. Tulivat loppujen lopuksi kalliimmaksi kuin jos olisi tehty täällä. Tätä ei ollut ohjelmassa mutta tiedän asian työni kautta.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Toinen asia, mikä jaksossa kävi aika selväksi, oli se, että ei Suomi pysty savupiipputeollisuudessa koskaan kilpailemaan kustannuksilla esimerkiksi Aasian maiden kanssa. Silti hallitus katsoo vanhan raskaan teollisuuden pelastamisen kilpailukykyloikalla ykkösprioriteetiksi.

Anteeksi mitä? Miten hallitus on nimenomaan vanhan raskaan teollisuuden pelastamisen asialla? Samalla tavalla ne rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla koskevat kaikkia aloja.

Toki hyvä vastaantulo EK:lta, mutta ettei totuus unohdu, niin ay- liitoista esimerkiksi SAK(poislukien jäsenliitto AKT), STTK ja AKAVA ovat koko ajan olleet neuvottelujen jatkamisen kannalla. Nyt kun EK käänsi takkinsa samalle kannalle, niin ovatkin keissin sankareita? Vielä kun EK edes siirtäisi päätöstä yhteisten tulosopimusten tekemisestä, niin kehuja irtoaisi minultakin. Kyllä se nollatarjous ja parin vuoden rauha työmarkkinoille kannattaisi nyt ottaa, kun se viimeisen(ehkä) kerran on vielä tarjolla. Sopimusta ei varmasti synny ilman palkkasopua ja pakkolait johtavat kaaokseen, se on ihan selvä. EK voisi ihan hyvin ottaa pienen aikalisän noiden TUPOjen hautaamisen suhteen.

Nyt faktat kuntoon jälleen kerran, tulee sellaista soopaa taas.

EK:n aikeet olivat KAIKKIEN tiedossa jo viime kesänä, talvella tehty päätös oli vain asian virallistaminen.

EK oli valmis yk-sopimukseen siihen asti kunnes AKT täysin väkisin väännetyllä tekosyyllä irtautui neuvotteluista. Tämän ovat jopa STTK ja Akava myöntäneet.
AKT on (valitettavasti) avainala koska se pystyy laittamaan Suomen kiinni ja sen mukana olo on täysin olennaista EK:lle.

EK tuli takaisin mukaan neuvotteluihin mutta sopimuksen synty riippuu siitä saako Lyly AKT:n takaisin remmiin hyväksymään neuvottelutuloksen. Jos ei tule niin sopimusta on aika vaikea saada.

EK:n pyrkimys pois keskitetyistä palkkaratkaisuista on sama kuin esim. STTK:lla ja Akavalla, ideana se että palkat sovitaan jatkossa liitto- ja paikallistasolla, keskitetysti sovitaan vain yleisistä asioista. On siten taas aika kummallista että täällä palstallakin vaahdotaan EK:n pyrkimyksistä kun se on sama kuin kahdella isolla ay-keskusjärjestöllä.

Eli jos taas summataan tämä asia niin kaikki muut olivat valmiita YKS:ään paitsi AKT joka irtautui naurettavin perustein.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Daespoo: Kuten kirjoitin, muutkin ovat halunneet koko ajan neuvotella, trukkikuskeja lukuun ottamatta. Kritisoin mediaa, en EK:ta. EK olisi kyllä ihan hyvin voinut neuvotteluja jatkaa. Tietenkään AKT ei oikein voi jäädä ratkaisun ulkopuolelle, mutta olisihan noita voinut vielä painostaa mukaan ja tarvittaessa kohdistaa pakkolakeja sinne suuntaan.

EK on ilmoittanut Tupoista luopuvansa jo aiemmin, mutta yhteiskuntasopimusta ei synny ilman palkkaratkaisuam, saat nähdä. EK taipuu, tai sopimusta ei synny. Ihan sama mitä ovat päättäneet, nyt olisi fiksua perääntyä hetkeksi.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Daespoo: Kuten kirjoitin, muutkin ovat halunneet koko ajan neuvotella, trukkikuskeja lukuun ottamatta. Kritisoin mediaa, en EK:ta. EK olisi kyllä ihan hyvin voinut neuvotteluja jatkaa. Tietenkään AKT ei oikein voi jäädä ratkaisun ulkopuolelle, mutta olisihan noita voinut vielä painostaa mukaan ja tarvittaessa kohdistaa pakkolakeja sinne suuntaan.

Kritisoit mediaa? Miksi? EK ilmoitti ettei tee sopimusta jossa AKT ei ole mukana, AKT:n mukanaoloa on vaatinut myös STTK ja Akava.

EK on ilmoittanut Tupoista luopuvansa jo aiemmin, mutta yhteiskuntasopimusta ei synny ilman palkkaratkaisuam, saat nähdä. EK taipuu, tai sopimusta ei synny. Ihan sama mitä ovat päättäneet, nyt olisi fiksua perääntyä hetkeksi.

EK oli ja on edelleen valmis neuvottelemaan YKS:stä ja palkkaratkaisusta, joulukuun ilmoitus koski *tulevia* keskitettyjä palkkaratkaisuja (eli ei tätä nykyistä sopimusta)

Jos jostain tämä homma on kiinni niin AKT:sta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kritisoit mediaa? Miksi? EK ilmoitti ettei tee sopimusta jossa AKT ei ole mukana, AKT:n mukanaoloa on vaatinut myös STTK ja Akava.



EK oli ja on edelleen valmis neuvottelemaan YKS:stä ja palkkaratkaisusta, joulukuun ilmoitus koski *tulevia* keskitettyjä palkkaratkaisuja (eli ei tätä nykyistä sopimusta)

Jos jostain tämä homma on kiinni niin AKT:sta.

Kritisoin mediaa, koska hehkuttivat EK:n sillanrakentajaroolia, vaikka moni muu olisi halunnut neuvotella jo aiemmin. Myös STTK ja Akava, vaikka tietysti kaikki olisivat halunneet myös AKT:n mukaan.

EK on kyllä ilmoittanut, että haluaisi mieluummin sopia vain työehdoista, ja jättää palkkaneuvottelut liittokierrokselle ja mahdollisesti paikallisesti sovittaviksi jo nyt. Mutta toivottavasti tosiaan palkkaratkaisukin käy vielä tällä kertaa. Vaikea uskoa, että saatavilla olevaa nollalinjaa parempaa sopimusta saavat ilman kovia työtaisteluja. Ongelma tässä on, että palkansaajat haluavat jatkossa sen vientivetoisen palkkalinjan, mikä ei taas siis sovi EK:n tulevaisuuden visioon.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kritisoin mediaa, koska hehkuttivat EK:n sillanrakentajaroolia, vaikka moni muu olisi halunnut neuvotella jo aiemmin. Myös STTK ja Akava, vaikka tietysti kaikki olisivat halunneet myös AKT:n mukaan.

Laitatko esimerkin tällaisesta hehkutus-artikkelista?

Ongelma tässä on, että palkansaajat haluavat jatkossa sen vientivetoisen palkkalinjan, mikä ei taas siis sovi EK:n tulevaisuuden visioon.

Siis mitä ihmettä taas? EK:lle sopii varsin hyvin vientivetoinen palkkalinja.

Häkämiehen mukaan SAK:n esitys ensi syksyn nollaratkaisusta palkoissa sekä lupaus avoimen sektorin johtoasemasta työehtoneuvotteluissa ovat hyviä asioita, mutta niillä ei ole tässä tilanteessa välittömiä vaikutuksia.

EK:n Häkämies Ylelle: SAK:n pitää tulla vielä pitkälle vastaan – muuten sopimus ei synny maanantaina - Talouspäätösten syksy - Politiikka - Helsingin Sanomat
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
EK:n pyrkimys pois keskitetyistä palkkaratkaisuista on sama kuin esim. STTK:lla ja Akavalla, ideana se että palkat sovitaan jatkossa liitto- ja paikallistasolla, keskitetysti sovitaan vain yleisistä asioista. On siten taas aika kummallista että täällä palstallakin vaahdotaan EK:n pyrkimyksistä kun se on sama kuin kahdella isolla ay-keskusjärjestöllä.

Muuten analyysisi tässä viestissä oli aika osuva ja oikea, mutta tämä ei kyllä pidä paikkaansa tämän prosessin eikä myöhempien suhteen. Akava ja STTK ovat varmasti ne kaksi keskusjärjestöä, jotka pidemmällä aikavälillä ovat enemmän keskitetyn palkkaratkaisun kannalla kuin SAK, koska siellä on vahvoja teollisuusliittoja, joille liittokierroksesta on yleensä aina hyötyä - Akavan ja STTK:n profiili on SAK:a enemmän julkisen sektorin, jolle taas keskitetystä ratkaisusta on pitkällä aikavälillä ollut aina hyötyä. Jos taas tarkoitit tätä nyt kesken olevaa prosessia, Akava on sitonut neuvottelutavoitteensa maltilliseen palkkaratkaisuun, STTK:n linja epäselvempi.

Oletettavasti palkat halutaan mukaan keskitettynä (ja vaikka SAK:n nollaratkaisuna) suunnilleen siksi, että muussa tapauksessa nyt tehdään paketti kilpailukykytoimista pakkolakien sijaan ja jos palkat jätetään liittokierrokselle, työnantajaliitot tuovat samat heikennykset TES-VES-pöytiin syksyllä ja ensi talvena. Tästä syystä sopua ei nyt syntyne millään ilman, että siellä on palkkaratkaisu mukan. Linja siinä voi silti olla nollataso. Ks. esim. Akava on valmis neuvottelemaan ripeästi - Akava
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Laitatko esimerkin tällaisesta hehkutus-artikkelista?



Siis mitä ihmettä taas? EK:lle sopii varsin hyvin vientivetoinen palkkalinja.

Häkämiehen mukaan SAK:n esitys ensi syksyn nollaratkaisusta palkoissa sekä lupaus avoimen sektorin johtoasemasta työehtoneuvotteluissa ovat hyviä asioita, mutta niillä ei ole tässä tilanteessa välittömiä vaikutuksia.

EK:n Häkämies Ylelle: SAK:n pitää tulla vielä pitkälle vastaan – muuten sopimus ei synny maanantaina - Talouspäätösten syksy - Politiikka - Helsingin Sanomat

EK:lle ei sovi vientivetoinen linja, vaan haluavat jatkossa sopia palkoista liitto- ja alakohtaisesti sekä paikallista sopimista kehittäen.

Useassa artikkelissa nostettiin EK esiin umpisolmun sovinnollisena ratkaisijana, en jaksa alkaa linkkejä kaivaa. Ja onhan tuo totta, että EK:n mielenmuutos solmun avasi, mutta muut olivat neuvotteluvalmiudessa jo aiemmin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Muuten analyysisi tässä viestissä oli aika osuva ja oikea, mutta tämä ei kyllä pidä paikkaansa tämän prosessin eikä myöhempien suhteen. Akava ja STTK ovat varmasti ne kaksi keskusjärjestöä, jotka pidemmällä aikavälillä ovat enemmän keskitetyn palkkaratkaisun kannalla kuin SAK, koska siellä on vahvoja teollisuusliittoja, joille liittokierroksesta on yleensä aina hyötyä - Akavan ja STTK:n profiili on SAK:a enemmän julkisen sektorin, jolle taas keskitetystä ratkaisusta on pitkällä aikavälillä ollut aina hyötyä. Jos taas tarkoitit tätä nyt kesken olevaa prosessia, Akava on sitonut neuvottelutavoitteensa maltilliseen palkkaratkaisuun, STTK:n linja epäselvempi.

Kun puhut "pidemmällä aikavälillä enemmän keskitetyn kannalla", puhutko menneisyydestä vai tulevaisuudesta?

STTK:n linja on mielestäni viimeaikoina ollut aika selvä.

STTK haluaa yhteiskuntasopimuksen: Paikallisen sopimisen kehittäminen ja yhteiskuntasopimus kulkevat käsikädessä - STTK

Tänään kokoontunut STTK:n hallitus totesi, että palkoista on mahdollista sopia yhteiskuntasopimuksen yhteydessä tai syksyn liittokierroksella.
– Mitään vaihtoehtoa ei kannattaisi sulkea tässä vaiheessa pois.


STTK arvioi, että pidemmällä tähtäimellä sopimustoiminta kehittyy kohti liittokohtaista ja paikallista sopimista.
– Lähdemme siitä, että paikallista sopimista edistetään sopimusteitse ja tietyin reunaehdoin. Viime kädessä sopiminen toimii – tai ei toimi – luottamuksen ja hyvän neuvotteluilmapiirin varassa. Sopiminen ei kehity, jos sitä yritetään tehdä lakeja muuttamalla. Työpaikkatason sopimiselle on myös aina oltava vahvat perusteet, Palola toteaa.


Akavakin kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä, joskin perälaudoilla.

Oletettavasti palkat halutaan mukaan keskitettynä (ja vaikka SAK:n nollaratkaisuna) suunnilleen siksi, että muussa tapauksessa nyt tehdään paketti kilpailukykytoimista pakkolakien sijaan ja jos palkat jätetään liittokierrokselle, työnantajaliitot tuovat samat heikennykset TES-VES-pöytiin syksyllä ja ensi talvena. Tästä syystä sopua ei nyt syntyne millään ilman, että siellä on palkkaratkaisu mukan. Linja siinä voi silti olla nollataso. Ks. esim. Akava on valmis neuvottelemaan ripeästi - Akava

Uskon että jos YKS tehdään niin palkkaratkaisu tulee SAK:n esittämästä mallista, se ei ole ongelma. Ongelmana on ne nopeat kilpailukykytoimet, ta-maksujen alentamisesta on aika vankka konsensus eli se tulee olemaan osa sitä, vääntö tulee paikallisesta sopimisesta, lomarahoista yms.

EK:lle ei sovi vientivetoinen linja, vaan haluavat jatkossa sopia palkoista liitto- ja alakohtaisesti sekä paikallista sopimista kehittäen.

Siis jos EK on julkisesti pitänyt SAK:n ehdotusta vientiliittovetoisesta palkkamallista hyvänä, miten se ei sovi EK:lle? Laitoin jo sinulle suoran linkin.

Ja tiedoksi, vientivetoinen linja on nimenomaan liitto-kohtaista sopimista jossa katon asettavat käytännössä TT ja SAK:n isot teollisuusliitot.

Pitkällä tähtäimellä pyrkimys on aitoon paikalliseen sopimiseen ja tämä on yksi askel siihen suuntaan.

Useassa artikkelissa nostettiin EK esiin umpisolmun sovinnollisena ratkaisijana, en jaksa alkaa linkkejä kaivaa. Ja onhan tuo totta, että EK:n mielenmuutos solmun avasi, mutta muut olivat neuvotteluvalmiudessa jo aiemmin.

Onhan se nyt kohteliasta pistää faktaa väitteidensä tueksi ettei jää ilmaan huuteluksi, minä olen esittänyt useamman linkin kautta sinulle faktaa jotka todistavat sinun väitteesi (muista asioista) vääriksi, nyt pyydän sinulta samaa. "en jaksa alkaa linkkejä kaivaa" on aika huonoa keskustelua. Huom. en sano että olisit tässä väärässä, haluaisin vain nähdä mitä artikkeleja tarkoitat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös