Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[dana77]

Mikä tekee työantajapuolesta yhtään sen puolueettomamman kommentoijan? Molemmilla osapuolilla oma lehmä ojassa.

Ei mikään mutta kun prosentteja vertaillaan niin syytä on tajuta että työnmyyjäpuolen järjestöjä on moninkertainen määrä verrattuna työnostajiin. Jokaisen nakkikioskin äänellä ei samaa painoarvoa ole.

 

[HekeK]

Ei mikään mutta kun prosentteja vertaillaan niin syytä on tajuta että työnmyyjäpuolen järjestöjä on moninkertainen määrä verrattuna työnostajiin. Jokaisen nakkikioskin äänellä ei samaa painoarvoa ole.

Putsaa sinä pois kielteisesti suhtautuvista työntekijäpuolen toimijat (kuten huomaat, kielteisissä on työnantajapuolen edustajia - tee niille mitä haluat). Minä poistan myönteisesti suhtautuvista työnantajapuolen edustajat. Jäljelle jää:

- Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Aika kova)
- Valtiovarainministeriö (Yllättävää)

 

[dana77]

Putsaa sinä pois kielteisesti suhtautuvista työntekijäpuolen toimijat (kuten huomaat, kielteisissä on työnantajapuolen edustajia - tee niille mitä haluat). Minä poistan myönteisesti suhtautuvista työnantajapuolen edustajat. Jäljelle jää:

- Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Aika kova)
- Valtiovarainministeriö (Yllättävää)

En tiedä, onko Kirkon työmarkkinalaitos työntekijän edustaja (ei oikein siltä kuulosta), mutta menee silti samaan sarjan kuin Ateistit ja Invalidit eli osastoa evvk eli minun puolesta voidaan karsia.

Vähintään 14 noista 22 oli selvästi työntekijöiden edustajia (parista en tiedä, enkä viitsi selvittää), eli jäljellä jää Aalto yliopisto, VTTK. Lapin yliopisto, Etla ja Aluehallintovirasto.
Lopputulos on siis että ylivoimaisesti suurimmalla ryhmällä ei ole selvää kantaan puoleen eikä toiseen ja kielteisesti suhtautuvia on pari enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia.

Se että onko tällaisissa laskutoimituksissa mitään järkeä onkin sitten eri juttu, vai olisiko järkevintä kuitenkin katsoa niitä esitettyjä perusteita.

 

[HekeK]

En tiedä, onko Kirkon työmarkkinalaitos työntekijän edustaja (ei oikein siltä kuulosta), mutta menee silti samaan sarjan kuin Ateistit ja Invalidit eli osastoa evvk eli minun puolesta voidaan karsia.

Kyseessä on työnantajapuolen edustaja.

Vähintään 14 noista 22 oli selvästi työntekijöiden edustajia (parista en tiedä, enkä viitsi selvittää), eli jäljellä jää Aalto yliopisto, VTTK. Lapin yliopisto, Etla ja Aluehallintovirasto.

Rakennusteollisuus ja Autoliikenteen työnantajaliitto ovat työnantajapuolen edustajia.

Lopputulos on siis että ylivoimaisesti suurimmalla ryhmällä ei ole selvää kantaan puoleen eikä toiseen ja kielteisesti suhtautuvia on pari enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia.

Muun muassa läjä ministeriöitä. Suunta on mikä kulloinkin.

Se että onko tällaisissa laskutoimituksissa mitään järkeä onkin sitten eri juttu, vai olisiko järkevintä kuitenkin katsoa niitä esitettyjä perusteita.

Esitettyjä perusteita on katsottu ja kovasti siltä näyttää, että tämä pakkolaki ei toimi. Eikä nyt ole kyse minusta ja minun mielipiteistäni, vaan alan johtavista puolueettomista asiantuntijoista.

 

[dana77]

Esitettyjä perusteita on katsottu ja kovasti siltä näyttää, että tämä pakkolaki ei toimi. Eikä nyt ole kyse minusta ja minun mielipiteistäni, vaan alan johtavista puolueettomista asiantuntijoista.

Pakkolaki ei ole erityisen hyvä keino tilanteen korjaamiseksi ja ymmärrän että siitä on helppo löytää kritisoitavaa. Kuitenkaan realistisia vaihtoehtojakaan ei ole, eli vaihtoehtona on käytännössä olla tekemättä mitään. Uskoisin että nämä samat asiantuntijat ovat sitä mieltä että sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

 

[HekeK]

Pakkolaki ei ole erityisen hyvä keino tilanteen korjaamiseksi ja ymmärrän että siitä on helppo löytää kritisoitavaa. Kuitenkaan realistisia vaihtoehtojakaan ei ole, eli vaihtoehtona on käytännössä olla tekemättä mitään. Uskoisin että nämä samat asiantuntijat ovat sitä mieltä että sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

Korjaa jos olen väärässä, mutta työntekijäpuoleltahan oli lyöty pöytään nollakorotukset parille vuodelle ja 2018 vienti määrittää palkankorotusten tason. Eikö näin? Ongelmaksi taisi muodostua EK:n luotto Suomen hallituksen tarjoamaan selkänojaan. Lisää oli saatava, koska mahdollisuus oli.

 

[dana77]

Korjaa jos olen väärässä, mutta työntekijäpuoleltahan oli lyöty pöytään nollakorotukset parille vuodelle ja 2018 vienti määrittää palkankorotusten tason. Eikö näin? Ongelmaksi taisi muodostua EK:n luotto Suomen hallituksen tarjoamaan selkänojaan.

Mielellänihän minä korjaan, vaikkakaan en ymmärrä että miksi tämä sama keskustelu pitää käydä uudestaan. Kyse ei ollut koko työntekijäpuolesta, vaan ainoastaan SAK:sta, josta siitäkin tärkein osa eli AKT oli sopimuksesta irtisanoutunut. On vaikea tehdä aselepoa jos vihollisen desanttiosasto on jo etukäteen irtisanouttaa, että he meinaavat iskuja laajalle alueelle siviilikohteisiin jatkaa, ellei heidän omiin vaatimuksiinsakin suostuta.

Joka tapauksessa jos oletetaan, että esitys oli aito, niin minusta se olisi ollut hyvä pohja sopimukselle, oletuksella että siihen olisi kaikki järjestöt aidosti sitoutuneet. Nyt uskonasiaksi jäi, että oliko se aito ehdotus vai vain pr-temppu.

Valtio ei ole sama kuin EK yhtään enempää kuin AY:kään, eikä hallitustakaan voi EK:ta sopuun pakottaa. Silti julkinen sektori on itsekin erittäin suuri työnantaja ja heidän palkkatasonsa vaikuttaa koko maan palkkatasoon ja sitäkautta kilpailukykyyn. Ei kyse ole pelkästä EK:sta ja/tai SAK:sta.

 

[bebeto]

Taisi vain EK ennen tuota irtautua keskitetyistä palkkaratkaisuista(ensi keväästä alkaen), jollaisena vientialojen määrittämät palkankorotukset voitaneen tulkita.

Näinhän siinä tapahtui, muistutti Neuvostoliittolaista/Venäläistä oikeudenkäyntiä jossa syyllinen tiedettiin, enää piti keksiä rikos josta syytetään. Ei EK:lla ollut kovin suuria haluja neuvotteluja käydä kun hallitus huohotti olan takana pakkolakeineen.

 

[dana77]

Taisi vain EK ennen tuota irtautua keskitetyistä palkkaratkaisuista(ensi keväästä alkaen), jollaisena vientialojen määrittämät palkankorotukset voitaneen tulkita.

Vaikkei edes mentäisi siihen norsun kokoiseen kysymykseen, että miten tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät sopimukset estävät nyt tekemästä pitkiä sopimuksia (eikö silloin juuri kannattaisi tehdä pitkä keskitetty sopimus jos keskitetyistä sopimuksista tykkää?).

Onhan se tietenkin jossain määrin tulkinnallista, että mikä seuraavista tapahtumista tapahtui missäkin järjestyksessä:

-Ek ilmoitti Maaraskuun lopussa ettei se ensi kevään jälkeen tee keskitettyjä sopimuksia

-SAK ehdotti nollakorotuksia syyskuun lopussa.

-Akt ilmoitti Heinäkuussa ettei se lähde yhteiskuntasopimukseen mukaan ellei rahaa tule lisää

Toki AKT ilmoitti Marraskuun lopussa vielä uudestaan että nyt ei ainaskaan lähdetä mukaan.
Kun SAK kanta tämän jälkeen oli, että sopimuksen teko ei ole riippuvainen AKT:n mukana olosta, niin loogisesti sen mukana olo ei sitä ennenkään taattua ollut.

 

[dana77]

Akt oli mukana tuossa SAK:n nollakorotus (+ jatkossa vientialojen määrittämät palkankorotukset) tarjouksessa. Se on melko oleellinen komponentti tässä yhteydessä.

Ja toinen oleellinen komponentti oli aikataulu. Työnmyyjien piti antaa yhteinen esitys syyskuun lopussa, mutta sitä ei taaskaan tapahtunut. Ihan aiheellista on miettiä, että oliko kyseessä vain ajan pelaaminen ja pakkolakien viivästyminen vaan aito halu. Ja edelleen korostan, että tuo olisi ollut hyvä pohja minusta sopimukselle.

Ja mitä tulee EK:n irtaantumiseen keskitetyistä ratkaisuista, niin oman tulkintani mukaan kyse on siitä, ettei heille kelpaa nollakorotusvuosien jälkeen tulevat vientialojen kilpailukyvyn mukaan määriteltävät palkankorotukset, vaan palkkoja olisi päästävä nimenomaan laajasti leikkaamaan monilla aloilla kotimarkkinoilla. Ja koska kotimarkkinayritykset elää viime kädessä kuluttajien palkkoina ja sosiaalitukina saamilla rahoilla, ei näiden yritysten liikevaihdon pakkosupistaminen auta tilannetta vaan pahentaa sitä. Viennin yksikkötyökustannuksen alentuminen muutamalla prosentilla ei kompensoi edes vähää alusta niistä tuhoista, joita palkanleikkuut tekevät kotimarkkinoille ja sitä kautta myös kansantaloudelle. Sipilän ja ek:n tavoitteina on vain kasvattaa pääomatulojen osuutta kansantulosta palkkojen kustannuksella. Se toki tarkoittaa vähäksi aikaa muhkeampia osinkoja, mutta sekin hauskuus loppuu jollain aikajänteellä, todennäköisesti lyhyellä.

Kai sinä nyt kuitenkin ymmärrät, että ei tässä teoriassa ole mitään kantavaa logiikkaa. Kotimarkkinayritykset ovat ihan samalla tavalla EK:n jäseniä kuin vientiyrityksetkin. Niinpä teorian motiivi puuttuu / on väärä.

Aiemmin vuosien ajan itkettiin Ruotsin mallia ja nyt kun sak(sis. akt) olisi tarjonnut sen hopealautasella, niin päätettiin luikkia maanpetturihallituksen selän taakse ja vaarantaa työrauha ensi syksystä eteenpäin. Mutta eipä siinä mitään. Ahneella on usein paskainen loppu ja se pätee sak:n lisäksi myös sinne EK:n suuntaan.

Minä en niin hirveän huolissani ole EK:sta ja heidän pärjäämisestään. Aika monista muista enemmänkin.

 

[Daespoo]

Korjaa jos olen väärässä, mutta työntekijäpuoleltahan oli lyöty pöytään nollakorotukset parille vuodelle ja 2018 vienti määrittää palkankorotusten tason. Eikö näin? Ongelmaksi taisi muodostua EK:n luotto Suomen hallituksen tarjoamaan selkänojaan. Lisää oli saatava, koska mahdollisuus oli.

Ongelmaksi muodostui AKT joka hajoitti yks-neuvottelut. EK oli neuvotteluissa pitkällä ay-liikkeen kanssa kunnes AKT ilmoitti ettei tee sopparia.

Taisi vain EK ennen tuota irtautua keskitetyistä palkkaratkaisuista(ensi keväästä alkaen), jollaisena vientialojen määrittämät palkankorotukset voitaneen tulkita.

Ei voida.

Tämähän tässä on ironista.

Kronologisessa järjestyksessä mitä tapahtui:

1. SAK heitti pöytään tarjouksen jossa jatketaan nollakorotuksella 2017 ja 2018 tehdään liittokierros jossa ns. avoimet (=vientisektori) liitot määrittävät katon jonka yli muut eivät mene (tämä on se Ruotsin malli jota on jo harjoitettu pitkään).

2. EK ilmoitti ettei se tule tekemään huhtikuun 2016 jälkeen keskitettyjä soppareita vaan jää ainoastaan koordinaattoriksi liitto/paikallistason soppareiden tekemisessä.

3. AKT ilmoitti että keskeyttää yhs-neuvottelut koska EK ei enään tee keskitettyjä soppareita vaikka oli osana SAK:ta tarjonnut liittokohtaista diiliä.

Eli AKT toisinsanoen marssi pöydästä sen jälkeen kun oli ensiksi itse tarjonnut liittokierrosta koska EK ei enään tee keskitettyjä.

Syvällä logiikka on sanoisi Yoda.

 

[heavy]

Forbes listaa parhaimmat maat yrityksille ja siellähän Suomi on ihan kärjessä kuudentena 144 maan joukosta. Edellä on Skandinavian maat, Uusi-Seelanti ja Irlanti.

 

[Tadu]

Forbes listaa parhaimmat maat yrityksille ja siellähän Suomi on ihan kärjessä kuudentena 144 maan joukosta. Edellä on Skandinavian maat, Uusi-Seelanti ja Irlanti.

En haluaisi kyseenalaistaa kyseisen lehden asiantuntemusta, mutta minkä takia suomalaiset yritykset siirtävät kirjoja Viroon kiihtyvällä tahdilla? Ovatko yrittäjät siis tyhmiä?

 

[Valioyksilö]

En haluaisi kyseenalaistaa kyseisen lehden asiantuntemusta, mutta minkä takia suomalaiset yritykset siirtävät kirjoja Viroon kiihtyvällä tahdilla? Ovatko yrittäjät siis tyhmiä?

Ei Viro mikään yrittäjän paratiisi ole. Vastaus siis on: mahdollisesti. Ei mitä tahansa yritystoimintaa noin vain voi siirtää Viroon. Toimii kenties yhden miehen pöytälaatikkofirmoissa tmv., ja siinäkin on sitten omat riskinsä jälkiseuraamuksissa verottajan kanssa.

 

[sinikettu]

En haluaisi kyseenalaistaa kyseisen lehden asiantuntemusta, mutta minkä takia suomalaiset yritykset siirtävät kirjoja Viroon kiihtyvällä tahdilla? Ovatko yrittäjät siis tyhmiä?

Eihän tuossa lehden asiantuntemusta tarvi kyseenalaistaa, vaan listojen tekijöiden. Ei tarvi olla kovinkaan suuri neropatti tahi talousasiantuntija, jotta kykenee arvioimaan tuon olevan ainakin Suomen osalta täyttä huttua. Tuollaiset analyysit ovat muutenkin todella vaikeita tehdä absoluuttisesti, periaatteessa oikeasti tarkkaan lopputulokseen päästäkseen pitäisi olla useampi asiantuntija, joka olisi erikoistunut kunkin maan talouteen. Siellä ei ole varmaankaan viitsitty hirveästi päivittää näiden syrjäseutujen muutoksia taloudessa, yritysmaailmassa jne, ja lyöty karkea loppuarvio viime vuosien tilanteesta. Lopputuloskin on sitten täyttä utopiaa.

 

[dana77]

En nyt jaksa tuota lukea läpi, mutta edellisellä kerralla kun tuontyyppiseen tutkimukseen tutustuin, niin siinä oli jätetty huomioimatta sellainen detaili kuin työn hinta. Arvioitiin siis todennäköisesti ihan ansiokkaasti infraa yms tekijöitä, mutta siitä helposti tuli kuva, että oikeasti oltaisiin mitattu sitä otsikosta voisi kuvitella.

 

[bebeto]

En nyt jaksa tuota lukea läpi, mutta edellisellä kerralla kun tuontyyppiseen tutkimukseen tutustuin, niin siinä oli jätetty huomioimatta sellainen detaili kuin työn hinta. Arvioitiin siis todennäköisesti ihan ansiokkaasti infraa yms tekijöitä, mutta siitä helposti tuli kuva, että oikeasti oltaisiin mitattu sitä otsikosta voisi kuvitella.

Työn hintahan on kilpailukykyinen kuten on jo moneen kertaan osoitettu, jos verrataan siis pahimpiin kilpailijoihimme Saksaan ja Ruotsiin. Työn tuottavuus taas on paljon huonompi jos uskomme hallitusta ja VVM:n virkamiehiä. Työn tuottavuuteen vaikuttaa sen tuhannen asiaa alkaen tuotantovälineistä joihin ei ole monessa yrityksessä investoitu 7-8 vuoteen. Jatkoaika on siitä ylivoimainen keskustelupalsta että täältä löytyy parempaa asiantuntemusta talouden ja yrittämisen saralta kuin esim. herroilta Korkman, Sailas, Piketty, Forbesin asiantuntijat etc. Juuri tästä syystä tätä onkin niin hauskaa ja valaisevaa lukea.

 

[heavy]

Työn hinta ei kuitenkaan ole ainoa määräävä tekijä... viime viikolla oli uutisissa juttua kuinka Kiinasta tuodaan tuotantoa takaisin Suomeen. Esimerkkinä oli Karhun sukset.

 

[dana77]

Työn hintahan on kilpailukykyinen kuten on jo moneen kertaan osoitettu, jos verrataan siis pahimpiin kilpailijoihimme Saksaan ja Ruotsiin.

Jos vertailussa on 144 maata niin ehkä sitä on syytä verrata muihinkin kun Saksaan ja Ruotsiin.

Juuri hetki sitten julkaistiin tutkimus miten Suomi on Euroopan kallein maa, vaikka täällä voitetaan tutkimukset ja Ruotsi ja Saksa:
Lehti: Suomi on kallein euromaa – näiden elintarvikkeiden hinnat pomppasivat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ei tehdä siis mitään.

 

[sinikettu]

Jatkoaika on siitä ylivoimainen keskustelupalsta että täältä löytyy parempaa asiantuntemusta talouden ja yrittämisen saralta kuin esim. herroilta Korkman, Sailas, Piketty, Forbesin asiantuntijat etc. Juuri tästä syystä tätä onkin niin hauskaa ja valaisevaa lukea.

Itse en tiedä oikeastaan mitään taloudesta, mutta kaksi muuta mielenkiinnon kohdetta ovat psykologia ja epistemologia. Taloustiede on siitä vänkä aihe, että näyttää varsin vahvasti siltä, että parhaimmatkaan talousasiantuntijat eivät ole kovinkaan hyviä arvioimaan talouden kulkua. Itse asiassa monelta suuntaa näyttää siltä, ettei "talousasiantuntijoiden" analyysit taloudesta ole sen parempia kuin satunnaisen kadullakulkijan arvaukset.

Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Philip Tetlockin tutkimuksiin. Hupaisin ja hirvittävin tutkimuksista ilmentynyt asia on se, että mitä korkeammassa asemassa talouden ja politiikan alalla asiantuntija on, sitä huonommaksi hänen arvionsa menevät. Itse en luota talousasiantuntijoiden analyyseihin monimutkaisissa asioissa pätkääkään, samoin kun en luota pätkääkään puolen vuoden sääennusteeseen. Molemmissa ilmiöissä on varsin vähän lainalaisuuksia ja ennustettavuuksia, eikä kenenkään ole syytä olettaa niiden olevan lähelläkään totuutta. Talebin Musta joutsen on myös varsin hyvä kirjanen, tosin se on hieman raskasta luettavaa johtuen kirjoittajan egosta ja antipatioista, jotka sivujen välistä höyrystyvät päin kasvoja.

Toki taloudessa varmaankin on paremmin ennustettavissa olevia osa-alueita, mutta en ole millään tavoin pätevä arvioimaan mitkä asiat sellaisia ovat.

Lisättäköön loppukaneetiksi vielä se, että niin kauan kuin taloudessa ei pystytä tekemään yksiselitteisesti edees jokseenkin tarkkoja ennustuksia, se on niin kaukana tieteestä kuin olla ja voi.

 

[bebeto]

Jos vertailussa on 144 maata niin ehkä sitä on syytä verrata muihinkin kun Saksaan ja Ruotsiin.

Juuri hetki sitten julkaistiin tutkimus miten Suomi on Euroopan kallein maa, vaikka täällä voitetaan tutkimukset ja Ruotsi ja Saksa:
Lehti: Suomi on kallein euromaa – näiden elintarvikkeiden hinnat pomppasivat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ei tehdä siis mitään.

Se että Suomi on kallein euromaa ei kerro palkkatasosta välttämättä mitään. Käytännössä kahden kauppaketjun monopoli johon Lidl on mukautunut yllättävän hyvin selittää elintarvikkeiden hintoja paljon enemmän kuin palkkataso Suomessa.

 

[dana77]

Se että Suomi on kallein euromaa ei kerro palkkatasosta välttämättä mitään. Käytännössä kahden kauppaketjun monopoli johon Lidl on mukautunut yllättävän hyvin selittää elintarvikkeiden hintoja paljon enemmän kuin palkkataso Suomessa.

Tutkimuksessa oli mukana paljon muutakin kuin elintarvikkeet tai vähittäiskauppa.

"Verrattuna muuhun euroalueeseen hintojen nousu on ollut nopeaa erityisesti hyödykkeissä, joissa työvoimakustannusten ja välillisten verojen osuus on suuri"

Mutta hyvin menee ja kilpailukykyisiä ollaan (se kilpailu vain jatkuvasti hävitään)

 

[bebeto]

Tutkimuksessa oli mukana paljon muutakin kuin elintarvikkeet tai vähittäiskauppa.

"Verrattuna muuhun euroalueeseen hintojen nousu on ollut nopeaa erityisesti hyödykkeissä, joissa työvoimakustannusten ja välillisten verojen osuus on suuri"

Mutta hyvin menee ja kilpailukykyisiä ollaan (se kilpailu vain jatkuvasti hävitään)

Kumpien sinä arvelisit nousseen viime vuosina enemmän, työvoimakustannusten vai välillisten verojen? Väittäisin että erot kilpailukyvyssä ovat eri aloilla hyvinkin suuret. Meiltä lähti juuri ennen joulua merikontillinen tavaraa Australiaan, maa johon emme ole aiemmin saaneet kauppaa. Kilpailukykyä menetettiin 2007 tiedät kyllä miksi. Sen jälkeen on menty monella alalla hyvin maltillisin palkkaratkaisuin. Jos nyt palattaisiin palkoissa vuoden 2006 tasolle, mikä takaisi että säästyneet palkkaeurot siirtyisivät täysimääräisinä lopputuotteiden hintoihin?

 

[dana77]

Kumpien sinä arvelisit nousseen viime vuosina enemmän, työvoimakustannusten vai välillisten verojen?

Työvoimakustannusten. Se on tuosta "myös" sanasta pääteltävissä:

"Myös välillisen verotuksen kiristyminen Suomessa viime vuosina on kiihdyttänyt inflaatiota enemmän kuin euroalueella keskimäärin, lehdessä todetaan"

Sen jälkeen on menty monella alalla hyvin maltillisin palkkaratkaisuin. Jos nyt palattaisiin palkoissa 2006 tasolle, mikä takaisi että säästyneet palkkaeurot siirtyisivät täysimääräisinä lopputuotteiden hintoihin?

Kilpailuahan siihen tietenkin tarvittaisiin. Jos suomalaisista ei siihen ole niin pitää varmaan saksasta toinenkin halpis saada maahan.

 

[bebeto]

Työvoimakustannusten. Se on tuosta "myös" sanasta pääteltävissä:

"Myös välillisen verotuksen kiristyminen Suomessa viime vuosina on kiihdyttänyt inflaatiota enemmän kuin euroalueella keskimäärin, lehdessä todetaan"


Kilpailuahan siihen tietenkin tarvittaisiin. Jos suomalaisista ei siihen ole niin pitää varmaan saksasta toinenkin halpis saada maahan.

Niin, tarkoitin tuolla vuoden 2006 palkkatasolla vientiyrityksiä. Ainakin meillä tuotteen OKA:an eniten vaikuttaa kiinteät kustannukset, toiseksi eniten raaka-aineen hinta ja vasta kolmanneksi palkkakustannukset. Tuotteen läpimenoaikaan vaikuttaa taas tuotantovälineiden kunto ja tehokkuus joka taas vaikuttaa hyvinkin paljon tuotteen OKA:an ja myös työn tuottavuuteen.