Kielipoliisit

[heavy]

Ei. Minäkin löysin tuon vuodelta 2005 olevan artikkelin. Aiemmin linkkaamani Kielikellon artikkeli oli taasen vuodelta 2013. Luotan tässä tapauksessa tuoreempaan artikkeliin.

Uudempi joo, mutta siinä linkkaamassasi artikkelissa ei mitenkään todeta että "kelin käyttö samassa merkityksessä sään tai ilman kanssa ei nykyaikana ole väärin".

 

[MacRef]

Uudempi joo, mutta siinä linkkaamassasi artikkelissa ei mitenkään todeta että "kelin käyttö samassa merkityksessä sään tai ilman kanssa ei nykyaikana ole väärin".

Ei todeta ei. Ei tuossa vanhemmassakaan artikkelissa kerrota, että kelin käyttö synonyymina säälle olisi väärin.

Sen sijaan vielä uudemmassa Kielitoimiston artikkelissa vuodelta 2016 todetaan: ”Virallisissa säätiedotuksissa sää ja keli ovat visusti erillään. Sen sijaan varsinkin arkipuheessa sanat ovat niin lähekkäisiä, ettei aina ole tarpeenkaan erotella, kummasta on kyse.”

 

[heavy]

Ei todeta ei. Ei tuossa vanhemmassakaan artikkelissa kerrota, että kelin käyttö synonyymina säälle olisi väärin.

Sen sijaan vielä uudemmassa Kielitoimiston artikkelissa vuodelta 2016 todetaan: ”Virallisissa säätiedotuksissa sää ja keli ovat visusti erillään. Sen sijaan varsinkin arkipuheessa sanat ovat niin lähekkäisiä, ettei aina ole tarpeenkaan erotella, kummasta on kyse.”

Sinä nyt jankutat tuosta että puhekielessä niitä käytetään synynyyminä. Varmasti käytetäänkin, kuten monia muitakin ällöttäviä ilmaisuja. Hyvä esimerkki on kuka sanan korvaaminen ketä sanalla, täällä kielitoimisto kertoo asiasta, mutta ei se silti tarkoita etteikö se joka puhukielessään kysyy "ketä tuli?" kun tarkoittaa "kuka tuli?" ansaitsi sorminapin ohimolle.

 

[MacRef]

Sinä nyt jankutat tuosta että puhekielessä niitä käytetään synynyyminä. Varmasti käytetäänkin, kuten monia muitakin ällöttäviä ilmaisuja. Hyvä esimerkki on kuka sanan korvaaminen ketä sanalla, täällä kielitoimisto kertoo asiasta, mutta ei se silti tarkoita etteikö se joka puhukielessään kysyy "ketä tuli?" kun tarkoittaa "kuka tuli?" ansaitsi sorminapin ohimolle.

En kannusta edes lievään väkivaltaan, mutta ketä-sanan käytöstä olen kanssasi täysin samaa mieltä.

 

[Patarouva]

En kannusta edes lievään väkivaltaan, mutta ketä-sanan käytöstä olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Niinpä. Jotkut virheet laukaisevat ikäviä tuntemuksia. Tahdonvoimalla siedät niin kyynerpäät kuin potentiaalissa kompastelut, mutta kun joku sanoo venäläistä miestä venakoksi niin haluaisit antaa luunapin.

 

[Harzan]

Itseäni ärsyttää härkä-sanan käyttö maskuliinisuuden vertauskuvana. Härät kun ovat niitä urosnautoja, joilta on kivekset poistettu.

 

[Rod Weary]

Kelirikko vs. Ilmarikko. Säärikosta puhumattakaan. Siitä vaan kieltä uudistamaan, jos kantti (kulma?) kestää.

 

[heavy]

Kelirikko vs. Ilmarikko. Säärikosta puhumattakaan. Siitä vaan kieltä uudistamaan, jos kantti (kulma?) kestää.

Se on rospuutto. Ei tarvitse keksiä vaihtoehtoisia synonyymejä.

 

[Schwein]

Minua on alkanut häiritä kysymyksen kysyminen. Tuo lienee Ihan oikein ja hyväksyttyä, mutta itse mieluummin esittäisin kysymyksen. Kysymyksen kysyminen kuulostaa toistolta ja jokseenkin tyhmältä.

 

[finnjewel]

Minua on alkanut häiritä kysymyksen kysyminen. Tuo lienee Ihan oikein ja hyväksyttyä, mutta itse mieluummin esittäisin kysymyksen. Kysymyksen kysyminen kuulostaa toistolta ja jokseenkin tyhmältä.

Kielipoliisin mielestä 'kysyä kysymys' on svetisismi. Pelkkä 'kysyä' on tarpeeksi.

 

[eriatarka]

Onko 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen "nollari"?

 

[Mängimies]

Onko 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen "nollari"?

Olen itse kuullut termin tuutausari. Sen kuulemisen jälkeen tekee mieli repiä loputkin hiukset päästä.

 

[finnjewel]

Toistaminen eli hienosti tautologia on monen kirjoittajan riesa; varsinkin jos on kiire, eikä ehdi muokata tekstiä.
Tässä tuore esimerkki (ELMO):
"Ja sitten kuin täysin tyhjästä Kouvola tekee takatilanteen, siitä juoksun ja sitten toisen. Ja sitten ollaankin siinä tilanteessa, missä tällaisissa tilanteissa usein ollaan. Varma ja turvallinen fiilis on poissa, ja aletaan korjaamaan tilannetta pakottamalla ja yliyrittämällä."

 

[Radiopää]

Toistaminen eli hienosti tautologia on monen kirjoittajan riesa...

Entä täytesanojen käyttäminen?

Juurikin näin. Itsellä kyllä pisti silti mietityttämään kun kävin ennen koronan valtakautta tuolla Kingsin kotiseudulla. Aika pitkällä täällä Suomessa ollaan sen suhteen mitä turhien päästöjen välttämiseen tulee. Tuolla Losissa se metropolialueen ~20 miljoonan ihmisen väestö liikkuu käytännössä kaikki omasta pihasta poistumiset omalla autolla, vaikka alue taitaa olla niitä maailman vauraimpia, väestöntiheys hyvin korkea ja Jenkkilän mittakaavassa taitavat olla edistyksellisiä. Tuntuu se vähän typerältä hioa täällä niitä kalliita päästövähennyksiä kun samalla rikkaammissa paikoissa mennään melkoisella kerskakulutuksella.

Edeltävä lainaus ei sitten ole henkilökohtaisuutta lainaamaani nimierkkiä kohtaan, vaan hän joutui onnettomaksi sattumaksi esimerkikseni. Vastaavanlaisten täytesanojen jatkuva käyttö on valitettavan yleistä jopa televisiossa ja radiossa työskenteliville, joiden pitäisi olla puheammattilaisia.

 

[Spitfire]

Edeltävä lainaus ei sitten ole henkilökohtaisuutta lainaamaani nimierkkiä kohtaan, vaan hän joutui onnettomaksi sattumaksi esimerkikseni. Vastaavanlaisten täytesanojen jatkuva käyttö on valitettavan yleistä jopa televisiossa ja radiossa työskenteliville, joiden pitäisi olla puheammattilaisia.

Voisihan sitä asiat sanoa lyhyen ytimekkäästikin, mutta ainakin minun mielestä tekstistä saa mukavampaa luettavaa/kuunneltavaa, kun tekstistä ei pyrikään poistamaan kaikkea minkä sieltä voisi poistaa. Etenkään keskustelufoorumilla. Kielipoliisien mielenpahoittamiset jätän täysin omaan arvoonsa.

 

[Radiopää]

ainakin minun mielestä tekstistä saa mukavampaa luettavaa/kuunneltavaa, kun tekstistä ei pyrikään poistamaan kaikkea minkä sieltä voisi poistaa.

Ihan totta, mutta tuo täytesanojen viljely ei ole mukavaa luettavaa/kuultavaa. Tekstiä voi ja pitää elävöittää, mutta ei em. täytesanoilla.

 

[Spitfire]

Ihan totta, mutta tuo täytesanojen viljely ei ole mukavaa luettavaa/kuultavaa. Tekstiä voi ja pitää elävöittää, mutta ei em. täytesanoilla.

Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.

 

[Hatchetman]

Ihan totta, mutta tuo täytesanojen viljely ei ole mukavaa luettavaa/kuultavaa. Tekstiä voi ja pitää elävöittää, mutta ei em. täytesanoilla.

Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.

Länsi-suomalaisilie on tyypillistä käyttää näitä välisanoja silloin kun se nyt vaan tuntuu sopivalta.

Nehän ovat osittain jäänteitä epämääräisen artikkelin/määräinen artikkelin tapaisesta/kaltaisesta käytöstä, eli varmasti vuosituhantisesti vanhempi tapa kuin tämä nykyinen kirjakieli. Ja varmaan ajatusta sillä helpottavat jopa kielten opiskelussa - The bridge - se silta...helvetin loogista.

Samoin ketä/kekä on erittäin vanhaa ja perinteistä länsisuomalaista partta. Kekä siä taas mölyää?

Itse en ryhtyisi kielipoliisiksi, ja olen aina onnellinen, kun saadaan uusia germaanisia sanoja, ilmaisuja ja tapoja tähän omituiseen kielemme. Sitä kutsutaan kehitykseksi.

 

[Radiopää]

Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.

Ei ketään kuitenkaan kuuntele.

Kuten jo totesin, otin tekstisi pelkäksi esimerkiksi. Suurin kritiikkini kohdistuu puheammattilaisten tapaan käyttää edellä mainitun kaltaisia täytesanoja, mikä luultavasti selittää niiden esiintymisen myös keskustelufoorumilla.

 

[mutina]

Nehän ovat osittain jäänteitä epämääräisen artikkelin/määräinen artikkelin tapaisesta/kaltaisesta käytöstä, eli varmasti vuosituhantisesti vanhempi tapa kuin tämä nykyinen kirjakieli. Ja varmaan ajatusta sillä helpottavat jopa kielten opiskelussa - The bridge - se silta...helvetin loogista.

Käsittääkseni "se"-artikkeli on uutta lainaa vieraista kielistä, eikä millään lailla vanha tapa suomen kielessä. Ylimääräinen "se" esiintyy varhaisessa kirjakielessä, jonka kirjoittajille muiden kielten kirjoittaminen oli huomattavasti tutumpaa kuin suomen, eli he ottivat sen vaikutteena osaamistaan kielistä - esimerkiksi käynee Agricolan "Se Wsi Testamenti". Nykypäivän käyttö vaikuttaa taas yhdeltä anglismilta (vrt. sinä-passiivin käyttö).

Mitään varsinaista tarvettahan artikkelille ei suomen kielessä ole, eikä sen käyttö lisää ymmärrettävyyttä samalla tavalla kuin kielissä, joissa artikkeli on käytössä.

 

[Hatchetman]

Käsittääkseni "se"-artikkeli on uutta lainaa vieraista kielistä, eikä millään lailla vanha tapa suomen kielessä. Ylimääräinen "se" esiintyy varhaisessa kirjakielessä, jonka kirjoittajille muiden kielten kirjoittaminen oli huomattavasti tutumpaa kuin suomen, eli he ottivat sen vaikutteena osaamistaan kielistä - esimerkiksi käynee Agricolan "Se Wsi Testamenti". Nykypäivän käyttö vaikuttaa taas yhdeltä anglismilta (vrt. sinä-passiivin käyttö).

Mitään varsinaista tarvettahan artikkelille ei suomen kielessä ole, eikä sen käyttö lisää ymmärrettävyyttä samalla tavalla kuin kielissä, joissa artikkeli on käytössä.

Voi olla niinkin päin. Eihän tätä kieltä osannut 150 vuotta sitten kirjoittaa kukaan. Ainakaan ensimmäisenä kirjoitettuna kielenä.

 

[Introexpertti]

Mielenkiinnolla jään seuraamaan ketä on oikeessa. Kielipoliisiksi ei tohtine hakea näin suomea siellä täällä asuttaneena Savolaisena.

 

[finnjewel]

Länsi-suomalaisilie on tyypillistä käyttää näitä välisanoja silloin kun se nyt vaan tuntuu sopivalta.

Niinpä, Porissa voisi hyvin kuvitella kuulevansa kysymyksen: "se ruuttuks se oli ko se teki sen toise maali?"

 

[Radiopää]

Taivutukset tarjoavat kielipoliisille usein ihmeteltävää. Niin kuin esimerkiksi Normadian tapa alla olevassa lainauksessa.

Missä kohtaa THL:ä on puhunut hätäjarrusta. Juurihan sanottiin, ettei THL:ä allekirjoita hallituksen suositusta kahden viikon koronapassin lisähyllytykselle.

Lihavoinnit ovat minun tekemiäni.

 

[DAF]

Taivutukset tarjoavat kielipoliisille usein ihmeteltävää. Niin kuin esimerkiksi Normadian tapa alla olevassa lainauksessa.



Lihavoinnit ovat minun tekemiäni.

Jos kirjoittaja olisi Olli Rehn, olisi perusteltua kirjoittaa THL:sö. Eli Ollinnö maneerikielellä Terveydennö ja hyvinnövoinninnö laitossö.