Kielipoliisit

[finnjewel]

Hesarin talous-osiossa otsikko:

"Suomalaisten patoutunut kulutuskysyntä purkautuu vauhdilla, mutta vasta-alkaneet kulutusjuhlat voivat loppua lyhyeen"

Kirjoittaja on ajatellut sanaa vasta-alkaja, mutta tässä tapauksessa olisi sanat "vasta alkaneet" pitänyt kirjoittaa erikseen, koska "vasta" tarkoittaa tässä yhteydessä äskettäin, juuri, hiljattain. (Eikä kyse tietenkään ole kokemattomista kulutusjuhlista.)

 

[finnjewel]

Vahvasti yleistynyt kielivirhe täällä Jatkoajassakin on käyttää väärin verbin mperatiivin 3. persoonan yksikkö- ja monikkomuotoja.
Kun subjekti on yksikössä: olkoon, tehköön, varastakoon. Monikossa vastaavasti olkoot, tehkööt, varastakoot.

 

[Vintsukka]

NHL-osiossa kirjoitetaan jatkuvasti 8-vuoden sopimuksista, mutta toisinaan myös kahdeksan vuotisista soppareista. Sattuu päähän.

 

[Arnold]

Ni!

Kieli | Tietämätön käyttää huutomerkkiä taatusti väärin – Näin toimii suomalaisten kielenkäyttöön uinut uusi tehokeino

Kieli muuttuu alati, niin puhuttu kuin kirjoitettukin. Yksittäisen välimerkin käytöstä voi päätellä myös sen, onko viestin kirjoittaja boomeri.

www.hs.fi

 

[finnjewel]

Minulle, perheenjäsenilleni ja myös ystävilleni on ollut hyötyä siitä, että olen kokenut kapula- ja virkakielen kirjoittaja.
Saan helposti haluamiani päätöksiä virastoilta ja viranomaisilta, koska kirjoitan kieltä, jota siellä ymmärretään.
Sen vuoksi olen auttanut lähipiiriäni anomusten ja valitusten laatimisessa.

Ystävällisin terveisin

finnjewel

 

[vdx mua zorbas]

Sanakirjan mukaan fiasko tarkoittaa täydellistä epäonnistumista.

Iltapäivälehdissä sanaa käytetään seuraavantyyppisissä yhteyksissä: "Ruotsin EM-karsinnat päättyivät fiaskoon", "Raksilan syksyinen jää on fiasko", "Tapparan kapteenifiasko".

Senpä vuoksi sanakirjoihin tulisikin lisätä seuraava täsmennys: Usein ennakkosuosikin tai johtavassa asemassa olevan minkä tahansa tasoinen epäonnistuminen.

 

[Nahkasohva]

Viime aikoina on herättänyt hilpeyttä iltapäivälehtien toimittajien tapa puhua "kalusteista", kun tarkoitetaan "kalustoa". Tätä on näkynyt jo useissa artikkeleissa.

Toinen hieman hassu tapa on puhua "kyvykkyyksistä", kun tarkoitetaan "kykyä". Tässä on vähän samaa henkeä kuin siinä, ettei nykyisin juuri puhuta "asiantuntemuksesta" ja "asiantuntijoista" vaan "asiantuntijuudesta", vaikka tarkoitettaisiin nimenomaan edellisiä.

 

[Glove]

Viime aikoina on herättänyt hilpeyttä iltapäivälehtien toimittajien tapa puhua "kalusteista", kun tarkoitetaan "kalustoa". Tätä on näkynyt jo useissa artikkeleissa.

Toinen hieman hassu tapa on puhua "kyvykkyyksistä", kun tarkoitetaan "kykyä". Tässä on vähän samaa henkeä kuin siinä, ettei nykyisin juuri puhuta "asiantuntemuksesta" ja "asiantuntijoista" vaan "asiantuntijuudesta", vaikka tarkoitettaisiin nimenomaan edellisiä.

Henkilö Ninnannunna puhuu asiantuntijuudella Ukrainan kalusteiden kyvykkyydestä.

Hyvin ne vetää.

 

[Radiopää]

Viime aikoina on herättänyt hilpeyttä iltapäivälehtien toimittajien tapa puhua "kalusteista", kun tarkoitetaan "kalustoa". Tätä on näkynyt jo useissa artikkeleissa.

Minussa taas herättää raivoa, kun ihmiset sekoittavat motivaation ja motiivin. Liikenteen ja liikkeen sekoittaminen pitäisi olla kuolemansynti.

 

[vdx mua zorbas]

Viron kielestä tulee mieleen, että kun sitä kuulee, niin siitä ymmärtää kokonaisuutena yllättävän vähän ja yksittäisistä sanoista taas yllättävän paljon.

Lähivuosina on tarkoituksena mennä käymään Virossa ensimmäistä kertaa, joten olen ajatellut ottaa kieltä hieman haltuun. En ole koskaan lukenut virolaista tekstiä, mutta käänsin Translaattorilla muutamia todennäköisiä vastaantulevia tarpeita:

Paljonko maksaa: Kui palju see maksab

Panin eilen siskoasi: Panin eile su õe maha

Vedän sinua turpaan: Ma tõmban sulle pähe

Huomenna ostan uuden auton: Homme ostan uue auto

Haista vittu: Aja persse

Täähän on saatana silkkaa suomea, miksei tästä puhuta enempää!

 

[Domi28]

Jatkoajan artikkelin otsikossa lukee: Antti Erkinjuntti liittyy kasvattiseuransa RoKin vahvuuteen.

Eikö tuon pitäisi olla muodossa "kasvattajaseuransa vahvuuteen"?
Minulle ainakin tulee tuosta kasvattiseurasta mieleen, että Erkinjuntti on kasvattanut RoKin.

 

[finnjewel]

"Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen ympärillä kuhisee"

Tämäkin on hitusen pielessä. Ennemmin sanoisin, että kohisee.
Kuhina on eläinten parveilua.

 

[peterra]

@Domi28 kasvattiseura saa googlesta n. 9500 osumaa eikä ole täysin tavaton tuossa muodossaan. Kasvattajaseura saa n. 95 000 osumaa eli on huomattavasti suositumpi sana. Kuitenkin ihan täysin identtinen merkitys kummallakin on ja selvästi kasvattiseura on myös vaihtoehto muidenkin kuin yhden toimittajan mielestä. Kumpi sitten on idiomaattisempi niin suomalaiset ovat ainakin Googlen perusteella jälkimmäisen takana yhden suhteessa kymmeneen.

 

[npc]

Hei kaikki poliisit. Askarruttanut pitkään eräs asia. Olen hyvin reilu viiskymppinen ja naisenetsimisen lomassa haluaisin lähestyä teitä seuraavalla kysymyksellä.

Tykkään viljellä lausemuotoa "Herahti vesi kielelle kun mietti Ronal... Tajinea, kala-taginea!"

Miten tuo pitää kirjoittaa? Mitä tapahtuu kolmen pisteen jälkeen? SaiPalle harvinaista, mutta... - Ok, takaisin kysymyksen pariin. Tuleeko siihen semmoinen viiva? Onko iso alkukirjain vai pieni? Onko mahdollinen viiva irti seuraavasta sanasta vai kiinni siinä?

Muistan lukeneeni Waltarin kielioppipokkarin, mutten muista miten nää meni. Kiusallista kirjoittaa internettiin mahdollisesti päin helvettiä. Kaikki näkee.

Mietin kaljaa... - limpparia.
Mietin kaljaa... - limpparia!

Mietin kaljaa... -limpparia.
Mietin kaljaa... -limpparia!
- - - -
Mietin kaljaa... - Limpparia.
Mietin kaljaa... - Limpparia!

Mietin kaljaa... Limpparia.
Mietin kaljaa... limpparia.

Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Mahdollisesti useampikin on oikein, mutta mikä niitten ero sitten on?

E: Nuubialaiset vastaukset luetaan myös.

 

[finnjewel]

Hei kaikki poliisit. Askarruttanut pitkään eräs asia. Olen hyvin reilu viiskymppinen ja naisenetsimisen lomassa haluaisin lähestyä teitä seuraavalla kysymyksellä.

Tykkään viljellä lausemuotoa "Herahti vesi kielelle kun mietti Ronal... Tajinea, kala-taginea!"

Miten tuo pitää kirjoittaa? Mitä tapahtuu kolmen pisteen jälkeen? SaiPalle harvinaista, mutta... - Ok, takaisin kysymyksen pariin. Tuleeko siihen semmoinen viiva? Onko iso alkukirjain vai pieni? Onko mahdollinen viiva irti seuraavasta sanasta vai kiinni siinä?

Muistan lukeneeni Waltarin kielioppipokkarin, mutten muista miten nää meni. Kiusallista kirjoittaa internettiin mahdollisesti päin helvettiä. Kaikki näkee.

Mietin kaljaa... - limpparia.
Mietin kaljaa... - limpparia!

Mietin kaljaa... -limpparia.
Mietin kaljaa... -limpparia!
- - - -
Mietin kaljaa... - Limpparia.
Mietin kaljaa... - Limpparia!

Mietin kaljaa... Limpparia.
Mietin kaljaa... limpparia.

Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Mahdollisesti useampikin on oikein, mutta mikä niitten ero sitten on?

E: Nuubialaiset vastaukset luetaan myös.

Melko kokeneena kielipoliisina väitän, että vain toiseksi viimeinen on oikein.
Kolme pistettä päättää lauseen siinä missä yksikin piste.

 

[npc]

Melko kokeneena kielipoliisina väitän, että vain toiseksi viimeinen on oikein.
Kolme pistettä päättää lauseen siinä missä yksikin piste.

Kiitän sinua tästä. Waltarilta ei ole vielä tullut vahvistusta, odotan sitä vielä.

Mielestäsi melko kokeneena pollarina sanot tämän olevan oikein:

"Mietin kaljaa... Limpparia."

Muuttuuko kirjoitusasu jos sanoo: "Mietin kalj... Eiku limpparia."

Tykkäisin tällaiseen laittaa ensinnäkin huutomerkin loppuun, jotta siitä tulisi enemmän jopemainen sivupersoona-lausahdus.

Onko tuo väliviiva siis joka tapauksessa tarpeeton näissä? Ärsyttää tosiaan viljellä näitä kun joka näpyn jälkeen on epävarma olo.

Muistaakseni Waltari-oppaassa oli jotenkin joku väliviiva.

 

[Vuokralainen]

Luistimet pitäisi saada luistelukuntoon.

Teroitetaan vai terotetaanko terät?

 

[finnjewel]

Kiitän sinua tästä. Waltarilta ei ole vielä tullut vahvistusta, odotan sitä vielä.

Mielestäsi melko kokeneena pollarina sanot tämän olevan oikein:

"Mietin kaljaa... Limpparia."

Muuttuuko kirjoitusasu jos sanoo: "Mietin kalj... Eiku limpparia."

Tykkäisin tällaiseen laittaa ensinnäkin huutomerkin loppuun, jotta siitä tulisi enemmän jopemainen sivupersoona-lausahdus.

Onko tuo väliviiva siis joka tapauksessa tarpeeton näissä? Ärsyttää tosiaan viljellä näitä kun joka näpyn jälkeen on epävarma olo.

Muistaakseni Waltari-oppaassa oli jotenkin joku väliviiva.

Kirjoitusasu (=välimerkit) ei muutu, mutta kieliasusta tulee Eiku:lla parempi. Kuten myös huutomerkin panemisella Eiku -osan perään.
Ajatusviivan käytöstä kannattaa etsiä tietoa kirjoitusoppaista.

 

[npc]

Luistimet pitäisi saada luistelukuntoon.

Teroitetaan vai terotetaanko terät?

En valitettavasti osaa sinua neuvoa tässä. Itteenikin harmittaa kun yritän aina opiskella ulkomaan kieliä ja vaihtarina pyörittelen tällaisia päässäni että jos joku ulkomaalainen kysyisi minulta miten sanotaan suomeksi tämä ja tämä.

Huutaessa, huudettaessa. Puhuttaessa, puhu.. puhuttaessassa eiku puhuessa. Toistamalla jotain tällaista häviää itelläkin se intuitio miten sen kuuluisi milloinkin mennä.

Joskus näin jossain sellaisen kuvakaappauksen suomen kielen yhdestä sanasta taivuteltuna kaikkiin mahdollisiin muotoihin ja sijapäätteisiin mitä ikinä onkaan. Sellaisen kun antaisi suomenkielen opiskelijalle eteen niin voisi olla entinen opiskelija.

Vaikka tuollaisia toki tulee silloin tällöin eteen ettei tiedä miten joku sanottaisiin niin minä suhtaudun suht neutraalisti tilanteisiin tollasiin. Ihan tyhmä oletus, että natiivin puhujan pitäisi osata kaikki kiemurat.

 

[Vuokralainen]

Ihan tyhmä oletus, että natiivin puhujan pitäisi osata kaikki kiemurat.

Tämä on totta.
Tää meidän kieli on niin saatanan vaikea, että näitä vaan tulee väilillä eteen.

 

[Nahkasohva]

Luistimet pitäisi saada luistelukuntoon.

Teroitetaan vai terotetaanko terät?

Teroitetaan. Nämä on aina nopea katsoa Kielitoimiston sanakirjasta.

Edit. Tässä ihan hyvä ohje vastaaviin tapauksiin:

i vai ei i:tä? (aloittaa, kehottaa)

nauhoitus niskoittelu osoite, osoitus pahoittelu paikoitus painotus pakotus, pakote paloittelu pelote, peloittelu pingotus pujotus, pujottelu punoitus rahoitus rajoitus raotus rasvoitus…

www.kielitoimistonohjepankki.fi

 

[finnjewel]

Tämä on totta.
Tää meidän kieli on niin saatanan vaikea, että näitä vaan tulee väilillä eteen.

Mitä tapahtui, kun Alvar Aalto ja Eliel Saarinen menivät juhliin ilman puolisoitaan?

He osallistuivat tilaisuuteen arkkitehdittarittaan.

 

[Jippo]

En valitettavasti osaa sinua neuvoa tässä. Itteenikin harmittaa kun yritän aina opiskella ulkomaan kieliä ja vaihtarina pyörittelen tällaisia päässäni että jos joku ulkomaalainen kysyisi minulta miten sanotaan suomeksi tämä ja tämä.

Huutaessa, huudettaessa. Puhuttaessa, puhu.. puhuttaessassa eiku puhuessa. Toistamalla jotain tällaista häviää itelläkin se intuitio miten sen kuuluisi milloinkin mennä.

Joskus näin jossain sellaisen kuvakaappauksen suomen kielen yhdestä sanasta taivuteltuna kaikkiin mahdollisiin muotoihin ja sijapäätteisiin mitä ikinä onkaan. Sellaisen kun antaisi suomenkielen opiskelijalle eteen niin voisi olla entinen opiskelija.

Vaikka tuollaisia toki tulee silloin tällöin eteen ettei tiedä miten joku sanottaisiin niin minä suhtaudun suht neutraalisti tilanteisiin tollasiin. Ihan tyhmä oletus, että natiivin puhujan pitäisi osata kaikki kiemurat.

Tässä on ihan hauskasti todettu tämä suomen taivutusmuotojen määrä.

Linkki: https://depressingfinland.tumblr.com/post/65222506844/what-do-you-mean-finnish-is-difficult

Lauseenvastikkeet ovat tosiaan aikamoinen suo, vaikka verbien taivutus on aika paljon helpompaa kuin nominien.

Savolaisen puhuessa vastuu on kuulijalla, mutta savolaisista puhuttaessa ei kannata yleistää.

Poliisin puhuttaessa torimyyjää tämä ei tiennyt puhuttaneesta rikoksesta mitään, vaikka oli suuna päänä levittänyt huhuja tapauksen puhututtaessa Kuopion torilla.

Argh. Eivät ole nämäkään helppoja.

 

[Potku]

Huomaan yllättyväni satunnaisen usein, että ihmiset kirjoittavat pidemmissä teksteissään virkkeitä pienillä alkukirjaimilla ja pilkun jälkeen ei tule välilyöntiä. En osaa arvioida, onko kyseessä tietoinen valinta, vai vain osaamisen puute?

 

[finnjewel]

Huomaan yllättyväni satunnaisen usein, että ihmiset kirjoittavat pidemmissä teksteissään virkkeitä pienillä alkukirjaimilla ja pilkun jälkeen ei tule välilyöntiä. En osaa arvioida, onko kyseessä tietoinen valinta, vai vain osaamisen puute?

Joko osaamisen puute tai huonosti ohjelmoitu ennakoiva tekstinsyöttö.