Kielipoliisit

  • 470 401
  • 2 993

Nick Neim

Jäsen
Oletko siis oikeasti sitä mieltä, että elokuvan nimi on suomennettu täysin päin persettä?
Miten tuosta @Kirjoittelijan viestistä voi tehdä tuollaisen tulkinnan? Mä ainakin käsitin Kotuksen (ja Kirjoittelijan) olevan sitä mieltä, että molemmat muodot ovat hyväksyttäviä.

Pikaisella haulla YLEn uutisista ei löytynyt yhtään hakutulosta termillä "Seattlessä" - vastaavasti termi "Seattlessa" tuotti lähes 10.000 (9.570) hakutulosta.

Uskaltaakohan noihin sun hakutuloksiin luottaa, kun kahden sekunnin googlehaun jälkeen löytyi jo tämä:

Helikopteriturmassa Seattlessä kuoli kaksi ihmistä
 
Oletko siis oikeasti sitä mieltä, että elokuvan nimi on suomennettu täysin päin persettä?

Tämä taisi nyt olla sellainen olkinukke. Tuo suomennos on Kotuksen mukaan aivan hyväksyttävä. Ei minulla ole silloin natsoja lähteä sanomaan, että käännös olisi virheellinen. Käännös "Uneton Seattlessa" on minusta sikäli hyvä, että se näyttää paremmalta sellaisten ihmisten silmään, jotka eivät englantia osaa. Itse suomentaisin nimen toisin, ja Kotus hyväksyy myös minun versioni.

Lisäksi mä luotan kohtuullisen paljon YLEn toimittajien kieliopillisiin näkemyksiin.

Sinulla on ihan täysi oikeus tehdä niin. Jos sinulle Ylen toimittajat ovat korkeampi kielenhuollon auktoriteetti kuin Kotimaisten kielten keskus, en minä sille mitään voi. Minä luotan kielenhuollon kysymyksissä enemmän Kotukseen kuin Ylen toimittajiin, sillä Kotuksen työntekijät ovat kielenhuollon ammattilaisia.
 
Viimeksi muokattu:

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Miten tuosta Kirjoittelijan viestistä voi tehdä tuollaisen tulkinnan?
KRHM... tein kysymyksen - EN tulkintaa!

Kirjoittelija voi tuohon ihan itse vastata kysymykseeni joko kyllä tai ei.
- "Kyllä, mielestäni elokuva Sleepless in Seattle on suomennettu kieliopillisesti päin persettä." TAI
- "Ei, mielestäni elokuva Sleepless in Seattle on suomennettu kieliopillisesti oikein, mutta itse kirjoittaisin sen toisella tavalla (so. Seattlessä)."

Mun mielestäni olisi nimittäin melkoisen outoa, että kyseinen elokuva on ollut suomennettuna kieliopillisesti väärin jo 22 vuotta.
(EDIT: kas, sieltähän Kirjoittelijan vastaus jo tulikin tätä kirjoittaessani)

Uskaltaakohan noihin sun hakutuloksiin luottaa, kun kahden sekunnin googlehaun jälkeen löytyi jo tämä:

Helikopteriturmassa Seattlessä kuoli kaksi ihmistä
YLE Uutiset ja YLEn oma haku...
 
Selkeä enemmistö Ylen toimittajista ja muistakin suomalaisista lausuisi esim. nimen François Beauchemin ihan päin helvettiä. En mä silti aio ryhtyä itse lausumaan tuota nimeä päin helvettiä vain siksi, että enemmistö tekee niin. Kaj Kunnashan sai tälläkin palstalla aika paljon kuraa niskaansa siitä, kun hän äänsi olympialätkässä ranskankieliset nimet helvetin paljon paremmin kuin yhdysvaltalaiset kollegansa. Änärientusiasteja ärsytti, kun nimet kuulostivatkin ihan erilaisilta kuin NBC:n ja Foxin lähetyksissä.
 
Viimeksi muokattu:

Nick Neim

Jäsen
"Oletko siis oikeasti sitä mieltä..."

Ei joo sisällä ollenkaan tulkintaa, pelkästään kysymyksen. Minun virheeni, käsi pystyyn.

YLE Uutiset ja YLEn oma haku...
Okei, aika mielenkiintoinen rajaus. Miksi YLEn uutisvideot eivät kelpaisi? Oletko oikeasti sitä mieltä, että uutisvideoiden tekijät eivät ole kieliopillisesti päteviä? <- Kysymys, ei tulkintaa.

Sinä kuitenkin puhuit YLEstä, uutisista ja toimittajien kieliopillisista näkemyksistä, niin aika hyvin tuo linkittämäni juttu menee noiden sanojen alle, vaikka hakusi ei sitä löytänytkään.
 
Manchesterin taivutus näyttää olevan ongelmallisempi ammattitoimittajillekin: "Manchesterissa" tuotti 88 hakutulosta ja "Manchesterissä" 37 hakutulosta.

Sitä en ymmärrä, että miksi tämä muka kertoisi taivutuksen "ongelmallisuudesta ammattitoimittajille". Molemmat muodot ovat hyväksyttäviä, ja toimittaja voi valita niistä mieleisensä.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Okei, aika mielenkiintoinen rajaus. Miksi YLEn uutisvideot eivät kelpaisi? Oletko oikeasti sitä mieltä, että uutisvideoiden tekijät eivät ole kieliopillisesti päteviä?
Sanotaanko vaikka näin, että mä pidän kirjoitettua uutisjuttua kieliopillisesti tärkeämpänä kuin videoitua uutisjuttua. Mun mielestäni kirjoitettuun juttuun kuuluu aina olennaisena osana kieliasun tarkastus.

Sinä kuitenkin puhuit YLEstä, uutisista ja toimittajien kieliopillisista näkemyksistä, niin aika hyvin tuo linkittämäni juttu menee noiden sanojen alle, vaikka hakusi ei sitä löytänytkään.
Uutisvideossa puhutaan - siinä audiovisuaalinen kokemus on pääosassa!

Videon valmistuttua tehdään nopea yhden-kahden virkkeen mittainen esittely aiheesta. Koko jutun ajan ollaan käytetty kaupungin äännettyä versiota - so. [siätlessä] tai jotain sinne päin. Pidän tällöin luonnollisena, että kyseinen versio tulee sitten mukaan kirjoitettuunkin esittelytekstiin. Vastaavasti isompaa uutisjuttua kirjoittaessa pääpaino on koko ajan kieliasussa ja tekstin luettavuudessa.

Mä en osaa tätä tämän paremmin selittää enkä viitsi enää edes yrittää. Joka tapauksessa mä luotan enemmän pidempiin uutisjuttuihin kuin joihinkin uutisvideoiden yhden-kahden virkkeen esittelyteksteihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi tämä muka kertoisi taivutuksen "ongelmallisuudesta ammattitoimittajille". Molemmat muodot ovat hyväksyttäviä, ja toimittaja voi valita niistä mieleisensä.
Kuvittelin, että ammattitoimittajilla voisi olla käytössään joku yhtenäinen linja ainakin saman mediatalon sisällä! Ilmeisesti olen väärässä tässä asiassa.

Toisaalta kun molemmat muodot ovat hyväksyttäviä, niin voisiko molempia muotoja käyttää sekaisin saman toimittajan teksteissä? Se ei mun mielestäni antaisi kovinkaan ammattimaista kuvaa. Jos jutun otsikko olisi vaikkapa...

Ammuskelua Manchesterissä

...ja leipäteksti alkaisi sanoilla...

"Tänään iltapäivällä Manchesterissa..."

Kuten sanoin: mä kuvittelin, että ammattitoimittajilla olisi käytössään joku yhtenäinen linja ainakin saman mediatalon sisällä. Entä jos vaikkapa kaksi toimittajaa kirjoittaa yhteisen jutun? Kumpikin toimittaja on valinnut erilaisen (mutta hyväksytyn) tavan taivuttaa ulkomaalaisen kaupungin nimen. Oma veikkaukseni on, että tuollaisesta jutusta tulisi melkoista sillisalaattia eikä missään nimessä antaisi kovinkaan ammattimaista kuvaa toimittajista. Molemmat ovat kuitenkin kieliopillisesti oikeassa.
 

Nick Neim

Jäsen
Mä en osaa tätä tämän paremmin selittää enkä viitsi enää edes yrittää. Joka tapauksessa mä luotan enemmän pidempiin uutisjuttuihin kuin joihinkin uutisvideoiden yhden-kahden virkkeen esittelyteksteihin.
Ei tarvitse selittää eikä sen kummemmin yrittää, mutta mä olin jostain syystä sellaisessa käsityksessä, että nuo samat toimittajat tekevät myös uutisjuttuja noiden uutisvideoiden lisäksi. Voin olla täysin väärässä, ja sen myötä kyseiset toimittajaretaleet ovat kieliopillisilta näkemyksiltään niin vajavaisia, että on erittäin perusteltua jättää heidät ja heidän "tekeleensä" huomioimatta.

Jos YLEllä tosiaan on pelkästään uutisvideoihin erikoistuneet työntekijät, joiden tehtävänä on lisätä videon alle pari riviä tekstiä, niin onhan tuo jotenkin järjellä perusteltavissa. Muuten mä en ymmärrä, enkä tiedä haluanko edes ymmärtää.
 
Joka tapauksessa mä luotan enemmän pidempiin uutisjuttuihin kuin joihinkin uutisvideoiden yhden-kahden virkkeen esittelyteksteihin.

Luotatko sä myös enemmän "pidempiin uutisjuttuihin" kuin Suomen johtavaan kielenhuollon auktoriteettiin?

Kuten sanoin: mä kuvittelin, että ammattitoimittajilla olisi käytössään joku yhtenäinen linja ainakin saman mediatalon sisällä.

Ehkä on ihan terveellistä, jos tällaiset illuusiot murtuvat. Oletko kovinkin pahoillasi myös siitä, jos joku Ylen toimittaja käyttää monikon genetiivimuotoa "omenien" ja joku toinen muotoa "omenoiden"?
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Onkohan Seattlen turismipulju hereillä. Tästä kannattaisi nyt rahastaa, kun koko Suomi kohisee. Icelandair lennättää sinne ja pääseehän sitä muutakin kautta, jos oikein ronkeliksi alkaa.
 

Gwai Lo

Jäsen
Ehkä on ihan terveellistä, jos tällaiset illuusiot murtuvat. Oletko kovinkin pahoillasi myös siitä, jos joku Ylen toimittaja käyttää monikon genetiivimuotoa "omenien" ja joku toinen muotoa "omenoiden"?

Siitä se vasta soppa syntyisi, jos samassa jutussa käytettäisiin vielä muotoa "omenain"! Voisi pöllämystyneellä lukijalla mennä täysin usko Ylen toimittajiin ja journalismin laatuun.

Koville tuntuu ottavan, että molemmat taivutusmuodot ovat hyväksyttyjä.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Viimeksi muokattu:

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Kaj Kunnashan sai tälläkin palstalla aika paljon kuraa niskaansa siitä, kun hän äänsi olympialätkässä ranskankieliset nimet helvetin paljon paremmin kuin yhdysvaltalaiset kollegansa. Änärientusiasteja ärsytti, kun nimet kuulostivatkin ihan erilaisilta kuin NBC:n ja Foxin lähetyksissä.
Hyvä huomio. Joskus muinoin Pyhä Antero selosti Suomi-Ruotsi-matsia, ja Ruotsia edusti silloin pelaaja nimeltä Anders Huusko. Antsa piti jostain syystä hienona ääntää kaverin 100% varmasti suomalaisperäisen sukunimen: "hyysku". Luultavasti oli kuunnellut ruotsalaiskollegoitaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mitä tässä sanotaan? Välillä yhdestatoista pääsee käsiksi isoihin potteihin?

Huonoa suomea minulta, kieltämättä. Tuskinpa kuitenkaan merkitys sinulle kokonaan hämärtyi.
 

Koge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Oikeasti kai tarkoitti 9 570 eli lähes 10 000 hakutulosta. Jos aletaan viilaamaan pistettä, niin viilataan edes oikein.
Onko tuhaterottimen käytöstä edes mitään varsinaista sääntöä? Pilkku nyt on yksiselitteisesti väärin, koska se toimii desimaalierottimena ja pistekin taitaa olla vanhahtava käytäntö. Välilyöntiä toki käytetään yleensä isoissa luvuissa selkeyden vuoksi, mutta onko se muka pakollinen esimerkiksi nelinumeroisissa luvuissa?
 
Onko tuhaterottimen käytöstä edes mitään varsinaista sääntöä? Pilkku nyt on yksiselitteisesti väärin, koska se toimii desimaalierottimena ja pistekin taitaa olla vanhahtava käytäntö. Välilyöntiä toki käytetään yleensä isoissa luvuissa selkeyden vuoksi, mutta onko se muka pakollinen esimerkiksi nelinumeroisissa luvuissa?

Kielitoimiston ohjepankki

Itsekin opin tämän vasta viime viikolla. En ole aiemmin käyttänyt neliumeroisissa kokonaisluvuissa välilyöntiä. Omaan silmääni esim. tuo "9570" näyttää niin selkeältä, ettei siinä ole välilyönnille tarvetta, mutta ehkä se välilyönti tulee sitten joillekin rillipiruille tarpeeseen?

Jos taas kirjoitetaan "10000", silloin alkaa mullekin tulla vaikeuksia. Joudun katsomaan melko tarkasti hahmottaakseni, onko tuossa neljä vai viisi nollaa.
 
Viimeksi muokattu:

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Olen jo pitkään ihmetellyt ja ärsyyntynyt numeraalien kirjoittamisesta yhteen sanan kanssa silloin, kun sitä ei pidä tehdä. Tyypillisin esimerkki on "30-vuotta". En oikein ymmärrä, miten joku ymmärtää kirjoittaa tämän yhteen, sillä eihän kukaan kirjoittaisi yhteen esimerkiksi "minulla on 10-euroa" tai "3-lasta". Tällä viikolla törmäsin jossakin tämän foorumin ketjuista samanlaiseen virheeseen, jossa sanana ei ollut "vuotta", vaan jokin toinen. Käsittämätöntä.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen jo pitkään ihmetellyt ja ärsyyntynyt numeraalien kirjoittamisesta yhteen sanan kanssa silloin, kun sitä ei pidä tehdä. Tyypillisin esimerkki on "30-vuotta". En oikein ymmärrä, miten joku ymmärtää kirjoittaa tämän yhteen, sillä eihän kukaan kirjoittaisi yhteen esimerkiksi "minulla on 10-euroa" tai "3-lasta". Tällä viikolla törmäsin jossakin tämän foorumin ketjuista samanlaiseen virheeseen, jossa sanana ei ollut "vuotta", vaan jokin toinen. Käsittämätöntä.
Esim. Facebookissa näihin törmää jatkuvasti, kerrotaan että lapsi on "tänään 4-kuukautta" tai naimisissa ollaan oltu "10-vuotta."

Käsittämätön tapa, mutta niin on käsittämätöntä myös se yhdyssanavirheiden määrä mitä siellä vastaan tulee.
 

Koge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tuo 30-vuotta-kirjoitustapa luultavasti tulee siitä, että on opittu kirjoittamaan 30-vuotias yhdysmerkin kanssa, mistä on aiheutunut sekaannus, että numeraali kirjoitetaan myös sanan vuotta kanssa yhteen. Vika on osittain siinä, että on opeteltu oikeinkirjoitussääntö, mutta ei syytä siihen, miksi niin kirjoitetaan: kymmenvuotias on yhdyssana, kymmenen vuotta ei.
 

Isäntä

Jäsen
Mistä ihmeestä jotkut ovat saaneet päähänsä sanat viellä ja puollustaa? Näitä näkee tälläkin palstalla ihan käsittämättömän paljon. Esimerkiksi NHL-osiossa on yksi aktiivinen nimimerkki, joka kirjoittaa joka kerta viellä. Siis ihan joka kerta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös