Kielipoliisit

[penaz]

Laura Räty hoki eilen kuin papukaija elämän ruuhkavuosista, joita hän syytti verovempuloinnistaan. Tyhmä sanonta, mutta sopii kylläkin erinomaisesti Rädyn suuhun.

 

[Schwein]

Iltalehti kirjoittaa tänään mahdollisista tulevista sotaharjoituksista Naton kanssa. Lehti siteeraa otsikossa Carl Haglundia "päätös tehtiin 13-vuotta sitten".

Esimerkissä oleva "13-vuotta" on alkanut yleistyä, mikä ärsyttää suuresti. 13-vuotias, muttei 13-vuotta, perkele! Taidankin ostaa illalla kaupasta 10-litraa maitoa.

 

[seeyou@jäähalli]

Väärin opetettu. Pronomiinilla se viitataan yleensä edellisen lauseen subjektiin (mutta myös muita mahdollisuuksia on). Mutta tässä keskustelun alla olevassa jutussa ko. pronomiini viittaa vain ja ainoastaan HIFK:hon.

Olin siis väärässä. Pahoittelen levittämääni väärää tietoa.

 

[Radiopää]

Aamulehti kertoo kielipoliisista, joka on ryhtynyt käytännön toimiin.

Kielioppivirheistä hermostunut mies iski tiistaina Tampereella mainosjulisteiden kimppuun. Mies otti yhteyttä Sisä-Suomen poliisilaitokselle ja Aamulehden toimitukseen ja kertoi korjanneensa julisteiden tekstejä tussilla kielilain mukaiseksi. Korjatut julisteet mainostavat hämähäkkinäyttelyä ja ne sijaitsevat Tampere-talon edessä sekä Ratinassa Tampereen valtatien ja Vuolteenkadun risteyksessä.

- Suomen kielilain mukaan Suomessa asiat pitää esittää suomen ja/tai ruotsin kielellä, tilanteesta riippuen. Mitään välimuotoja mistään "semi suomen kielestä" kielilakimme ei anna, mies kertoo.

- Esivanhempamme maksoivat sodissa kovan hinnan suomen kielen puolesta, jotta meillä on mahdollisuus käyttää kieltä tänä päivänä. Kunnioittakaamme tätä perintöä.

Miehen mukaan julisteessa oli yhteensä viisi kielioppivirhettä, jotka hän korjasi punaisella tussilla. Hän lisäsi tavuviivan yhdyssanaan hämähäkkinäyttely ja pisteet Ä-kirjaimeen sekä poisti välilyönnin sanan "hämähäkki näyttely" keskeltä. Lisäksi hän korjasi Tampere-talon nimen kirjoitusasun ja siirsi lyhenteen "Klo" kellonajan eteen.

Mies itse kutsuu tussi-iskuaan kansalaisaktivismiksi.

- Jos Tampere-talo tai kyseisen näyttelyn järjestäjä haluaa minut korvausvastuuseen permanent-tussin käytöstä, tulen vetoamaan kielilakiimme ja syyttämään heitä harhaanjohtavasta markkinoinnista, sillä tällaiset kummallisuudet kuin "Iso hämähäkki näyttely" tai vastaavat ihmeellisyydet noissa julisteissa ovat kuluttajansuojalain mukaan harhaanjohtavaa markkinointia.

 

[Schwein]

Aamulehti kertoo kielipoliisista, joka on ryhtynyt käytännön toimiin.

No perhana, tätä ei voi olla arvostamatta!

 

[penaz]

No perhana, tätä ei voi olla arvostamatta!

Olisiko mahdollista, että tästä tulisi maanlaajuinen liike? Voin sponsoroida mustat tussit.

 

[artell]

Väärin opetettu. Pronomiinilla se viitataan yleensä edellisen lauseen subjektiin (mutta myös muita mahdollisuuksia on). Mutta tässä keskustelun alla olevassa jutussa ko. pronomiini viittaa vain ja ainoastaan HIFK:hon.

Mikä ihmeen pronomiini? Googleni tuntee vain sanan pronomini http://fi.wikipedia.org/wiki/Pronomini

 

[Vintsukka]

Jatkoajan etusivulla tällä hetkellä:

Rauman perjantai-illassa kohtaavat Lukko sekä Tappara.

Tuntuu tuon sekä-sanan käyttö kovasti yleistyneen vähän joka yhteydessä. Mitä vikaa on ja-sanassa?

Minä olen oppinut käyttämään sekä-sanaa kahdella tavalla, sekä-että -sanaparin osana ja pidemmän luettelon jäsentäjänä. Lainatussa lauseessa sana kuulostaa lähinnä tönköltä ja teennäiseltä, vaikka ei se toki kieliopillisesti väärin taida olla (?).

 

[SimBLi]

Minä olen oppinut käyttämään sekä-sanaa kahdella tavalla, sekä-että -sanaparin osana ja pidemmän luettelon jäsentäjänä. Lainatussa lauseessa sana kuulostaa lähinnä tönköltä ja teennäiseltä, vaikka ei se toki kieliopillisesti väärin taida olla (?).

Minä olen taas opetellut kirjoittaman "sekä-että-sanapari". Välilyöntisi on virheellinen. Erittäin yleinen virhe.

 

[TosiFani]

Minä olen taas opetellut kirjoittaman "sekä-että-sanapari". Välilyöntisi on virheellinen. Erittäin yleinen virhe.

Nyt astun tuntematomalle ja vaaralliselle maaperälle, kielioppi ei tosiaankaan ole vahvuuksiani. Minulla on sellainen käsitys. että Vintsukka olisi oikeassa. Olen sellaisessa käsityksessä, että jos ajatusviivan edellä on sekä-että tyyppinen sanapari tms., välilyönti on oikea valinta.

 

[SimBLi]

Nyt astun tuntematomalle ja vaaralliselle maaperälle, kielioppi ei tosiaankaan ole vahvuuksiani. Minulla on sellainen käsitys. että Vintsukka olisi oikeassa. Olen sellaisessa käsityksessä, että jos ajatusviivan edellä on sekä-että tyyppinen sanapari tms., välilyönti on oikea valinta.

"Jos useampiosaisen yhdyssanan määriteosakin on yhdyssana, ei perusosan edelle tule sanaväliä: Pohjois-Karjala-projekti (ei: Pohjois-Karjala -projekti). Jos määriteosana taas on erillisistä sanoista tai numeroista muodostuva ilmaus, määriteosan jälkeen tulee välilyönti." Ajatusviiva ei taas liity tähän asiaan.

 

[Jippo]

Laitetaanpa haaste itselleni. Toivottavasti saan viivat ja välit oikein:

Bosnia-Hertsegovina–Keski-Afrikan tasavalta -jalkapallo-ottelu.

 

[Kirjoittelija]

Tämän päivän Aamulehdessä kerrotaan, että Tampere-talo on saanut "Chaîne des Rôtisseurs'n" eli Paistinkääntäjien järjestön myöntämän kilven. Kyseessä on melko yleinen virhe. Esim. Esko Seppänen twiittaili taannoin Nykin-reissultaan "Stephane Matteau'n" legendaarisesta jatkoaikamaalista. Suuri osa ihmisistä näyttää kuvittelevan, että aina kun ranskankielistä nimeä taivutetaan, pitää johonkin väliin tunkea heittomerkki.

 

[Radiopää]

Suuri osa ihmisistä näyttää kuvittelevan, että aina kun ranskankielistä nimeä taivutetaan, pitää johonkin väliin tunkea heittomerkki.

Heittomerkki on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaksoispiste, jota moni jatkoaikalainen tunkee jokaisen englanninkielisen nimen taivutukseen.

 

[Kirjoittelija]

Tällainen kysymys nousi esiin SM-liigapuolen keskustelussa:

On sitten aivan kokonaan toisen ketjun asia onko suositeltu lyhennys yhtä helppotajuinen kuin käyttämäni. Avaa äänestys jos asia noin paljon kiinnostaa. Eli kuudentoista pitää lyhentää 16:n, mutta käsi ylös, joka ei ymmärrä lyhennystä 16:sta.

Mitä mieltä olette. Olisiko "helppotajuisuuden" edistämiseksi suomen kielessä syytä käyttää tällaisia taivutusmuotoja:

kuusitoista = 16:sta
kuudentoista = 16:sta
kuudelletoista = 16:sta
kuudellatoista = 16:sta
kuudensientoista = 16:sta

Ja niin edelleen ad infinitum. Entä osaako joku selittää, missä kohtaa noissa taivutusmuodoissa on se "lyhennys", josta nimimerkki Stonewall puhuu.

 

[MacRef]

Mitä mieltä olette. Olisiko "helppotajuisuuden" edistämiseksi suomen kielessä syytä käyttää tällaisia taivutusmuotoja:...

Repesin tuolle. Kyllähän tuon kiviseinän lyhennyksen ymmärtää, mutta ei siten miten hän sen olisi tarkoittanut. Ei tuosta kyllä saa millään muotoa sanaa kuudentoista. Vai tarkoittikohan hän muotoa kuusitoistasta?

Parasta kuitenkin oli, kun joku jonne tms. riensi tuolla neuvomaan, että kirjoitusasun kyseenalaistaneen nimimerkin pitäisi palata äidinkielen tunneille.

 

[Ostoskassi]

Eikö "16 parhaan joukkoon" ole (myös) oikein kirjoitettu, kun sana "parhaan" paljastaa mitä taivutusmuotoa pitää käyttää luettaessa tekstiä?

Eli siis eikö "16 parhaan joukkoon" ole parempi valinta kuin "16:n parhaan joukkoon"?

Vai olenko kujalla?

 

[Radiopää]

Vai olenko kujalla?

Et ole. Tai sitten ollaan samalla kujalla.

 

[finnjewel]

Repesin tuolle. Kyllähän tuon kiviseinän lyhennyksen ymmärtää, mutta ei siten miten hän sen olisi tarkoittanut. Ei tuosta kyllä saa millään muotoa sanaa kuudentoista. Vai tarkoittikohan hän muotoa kuusitoistasta?

Parasta kuitenkin oli, kun joku jonne tms. riensi tuolla neuvomaan, että kirjoitusasun kyseenalaistaneen nimimerkin pitäisi palata äidinkielen tunneille.

Voihan se olla, että yksi 16:sta ymmärtää.

 

[Uleåborgir]

Eikö "16 parhaan joukkoon" ole (myös) oikein kirjoitettu, kun sana "parhaan" paljastaa mitä taivutusmuotoa pitää käyttää luettaessa tekstiä?

Eli siis eikö "16 parhaan joukkoon" ole parempi valinta kuin "16:n parhaan joukkoon"?

Vai olenko kujalla?

Kyllä, ja et ole kujalla. Tässä "16 parhaan" -muodossa tosiaan on genetiivin pääte sanassa "parhaan", joten lukua 16 ei tarvitse taivuttaa.

 

[Noma]

Tämän päivän Aamulehdessä kerrotaan, että Tampere-talo on saanut "Chaîne des Rôtisseurs'n" eli Paistinkääntäjien järjestön myöntämän kilven. Kyseessä on melko yleinen virhe. Esim. Esko Seppänen twiittaili taannoin Nykin-reissultaan "Stephane Matteau'n" legendaarisesta jatkoaikamaalista. Suuri osa ihmisistä näyttää kuvittelevan, että aina kun ranskankielistä nimeä taivutetaan, pitää johonkin väliin tunkea heittomerkki.

Lainaan melko vanhaa viestiä, mutta eipä tähän ole kukaan tarttunut.

Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalina, jolloin ilman heittomerkkiä kirjoitettaessa tulisi suomen kieleen kummallisen näköinen kirjainyhdistelmä; tässä tapauksessa siis "Rôtisseursn" joka ei kyllä näytä pätkääkään oikelta.

Seppäsellä puolestaan oli twiitissä selkeä virhe, sillä Matteau loppuu niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä vokaaliin, jolloin n olisi pitänyt kirjoittaa sen perään ihan ilman heittomerkkejä.

 

[Ikävänkantaja]

Lainaan melko vanhaa viestiä, mutta eipä tähän ole kukaan tarttunut.

Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalina, jolloin ilman heittomerkkiä kirjoitettaessa tulisi suomen kieleen kummallisen näköinen kirjainyhdistelmä; tässä tapauksessa siis "Rôtisseursn" joka ei kyllä näytä pätkääkään oikelta.

Seppäsellä puolestaan oli twiitissä selkeä virhe, sillä Matteau loppuu niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä vokaaliin, jolloin n olisi pitänyt kirjoittaa sen perään ihan ilman heittomerkkejä.

Nimenomaan näin. Tietyissä asiayhteyksissä on toki mahdollisuus kirjoittaa teksti esim. muotoon "Chaîne des Rôtisseurs -järjestön".

Tampereesta puheen ollen: kaupunkiin avattiin vastikään Solo Sokos Hotel Torni Tampere -niminen hotelli. Kielipoliisien olisikin pitänyt mielestäni olla ehdottomasti avajaistilaisuudessa paikalla kielilain 34 § nojalla.

 

[Kirjoittelija]

Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalin

Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäisen sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Sanassa "Rôtisseurs" sekä kirjoitusasu että ääntöasu päättyvät konsonanttiin. Silloin ei käytetä mitään heittomerkkiä, vaan oikea taivutusmuoto on "Rôtisseursin".

http://en.wikipedia.org/wiki/Confrérie_de_la_Chaîne_des_Rôtisseurs

La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs (French pronunciation: [la kɔ̃fʁeʁi də la ʃɛːn de ʁotisœːʁ]) is an international gastronomic society

Samasta syystä emme puhu myöskään "Martin Brodeur'stä", vaan "Martin Brodeuristä".

 

[MainMan]

Nimimerkki Kirjoittelija on käsittääkseni oikeassa, myös Kotuksen suositusten mukaan:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4362

Tuossa heittomerkin käytössä nimen ääntöasun perusteella on vain sellainen ongelma, että mitäs jos ei tiedä, miten jokin vierasperäinen nimi äännetään. Tuntuu hiukan oudolta, että suomenkielisessä tekstissä voisi tehdä virheen riippuen siitä, osaako jotain tiettyä muuta kieltä vai ei. Niin ja entä ne tapaukset, joissa tuo ääntöasu vielä vaihtelee eri murteiden välillä?

Minulle opetettiin muinaisella 90-luvulla Tampereen yliopistossa, että suomenkielisessä tekstissä on aina hyväksyttävää taivuttaa vierasperäisetkin sanat sen mukaan, kuin jos ne olisivat suomalaisia sanoja.

 

[Kirjoittelija]

Tuntuu hiukan oudolta, että suomenkielisessä tekstissä voisi tehdä virheen riippuen siitä, osaako jotain tiettyä muuta kieltä vai ei. Niin ja entä ne tapaukset, joissa tuo ääntöasu vielä vaihtelee eri murteiden välillä?

Minulle opetettiin muinaisella 90-luvulla Tampereen yliopistossa, että suomenkielisessä tekstissä on aina hyväksyttävää taivuttaa vierasperäisetkin sanat sen mukaan, kuin jos ne olisivat suomalaisia sanoja.

Ehkä on parempi taivuttaa nimeä kuten se olisi suomenkielinen, jos ei ole mitään hajua siitä, miten ko. nimi äännetään. Esim. Glasgow'n kohdalla voidaan mielestäni olettaa jokaisen alle 40-vuotiaan suomalaisen tietävän, että tuon nimen äänneasu ei pääty konsonanttiin. "Glasgowin" äännettäisiin suunnilleen muodossa "glääsgouin". Siksi niin ei kirjoiteta. "Rôtisseurs'n" äännettäisiin osapuilleen muodossa "rotissöörn". Siksi niin ei kirjoiteta. Jätin nyt tässä yhteydessä IPA-aakkoset viisaammille, kun en niitä kovin hyvin hallitse.