Kielipoliisit

[Radiopää]

Vai olenko kujalla?

Et ole. Tai sitten ollaan samalla kujalla.

 

[finnjewel]

Repesin tuolle. Kyllähän tuon kiviseinän lyhennyksen ymmärtää, mutta ei siten miten hän sen olisi tarkoittanut. Ei tuosta kyllä saa millään muotoa sanaa kuudentoista. Vai tarkoittikohan hän muotoa kuusitoistasta?

Parasta kuitenkin oli, kun joku jonne tms. riensi tuolla neuvomaan, että kirjoitusasun kyseenalaistaneen nimimerkin pitäisi palata äidinkielen tunneille.

Voihan se olla, että yksi 16:sta ymmärtää.

 

[Uleåborgir]

Eikö "16 parhaan joukkoon" ole (myös) oikein kirjoitettu, kun sana "parhaan" paljastaa mitä taivutusmuotoa pitää käyttää luettaessa tekstiä?

Eli siis eikö "16 parhaan joukkoon" ole parempi valinta kuin "16:n parhaan joukkoon"?

Vai olenko kujalla?

Kyllä, ja et ole kujalla. Tässä "16 parhaan" -muodossa tosiaan on genetiivin pääte sanassa "parhaan", joten lukua 16 ei tarvitse taivuttaa.

 

[Noma]

Tämän päivän Aamulehdessä kerrotaan, että Tampere-talo on saanut "Chaîne des Rôtisseurs'n" eli Paistinkääntäjien järjestön myöntämän kilven. Kyseessä on melko yleinen virhe. Esim. Esko Seppänen twiittaili taannoin Nykin-reissultaan "Stephane Matteau'n" legendaarisesta jatkoaikamaalista. Suuri osa ihmisistä näyttää kuvittelevan, että aina kun ranskankielistä nimeä taivutetaan, pitää johonkin väliin tunkea heittomerkki.

Lainaan melko vanhaa viestiä, mutta eipä tähän ole kukaan tarttunut.

Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalina, jolloin ilman heittomerkkiä kirjoitettaessa tulisi suomen kieleen kummallisen näköinen kirjainyhdistelmä; tässä tapauksessa siis "Rôtisseursn" joka ei kyllä näytä pätkääkään oikelta.

Seppäsellä puolestaan oli twiitissä selkeä virhe, sillä Matteau loppuu niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä vokaaliin, jolloin n olisi pitänyt kirjoittaa sen perään ihan ilman heittomerkkejä.

 

[Ikävänkantaja]

Lainaan melko vanhaa viestiä, mutta eipä tähän ole kukaan tarttunut.

Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalina, jolloin ilman heittomerkkiä kirjoitettaessa tulisi suomen kieleen kummallisen näköinen kirjainyhdistelmä; tässä tapauksessa siis "Rôtisseursn" joka ei kyllä näytä pätkääkään oikelta.

Seppäsellä puolestaan oli twiitissä selkeä virhe, sillä Matteau loppuu niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä vokaaliin, jolloin n olisi pitänyt kirjoittaa sen perään ihan ilman heittomerkkejä.

Nimenomaan näin. Tietyissä asiayhteyksissä on toki mahdollisuus kirjoittaa teksti esim. muotoon "Chaîne des Rôtisseurs -järjestön".

Tampereesta puheen ollen: kaupunkiin avattiin vastikään Solo Sokos Hotel Torni Tampere -niminen hotelli. Kielipoliisien olisikin pitänyt mielestäni olla ehdottomasti avajaistilaisuudessa paikalla kielilain 34 § nojalla.

 

[Kirjoittelija]

Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalin

Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäisen sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Sanassa "Rôtisseurs" sekä kirjoitusasu että ääntöasu päättyvät konsonanttiin. Silloin ei käytetä mitään heittomerkkiä, vaan oikea taivutusmuoto on "Rôtisseursin".

http://en.wikipedia.org/wiki/Confrérie_de_la_Chaîne_des_Rôtisseurs

La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs (French pronunciation: [la kɔ̃fʁeʁi də la ʃɛːn de ʁotisœːʁ]) is an international gastronomic society

Samasta syystä emme puhu myöskään "Martin Brodeur'stä", vaan "Martin Brodeuristä".

 

[MainMan]

Nimimerkki Kirjoittelija on käsittääkseni oikeassa, myös Kotuksen suositusten mukaan:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4362

Tuossa heittomerkin käytössä nimen ääntöasun perusteella on vain sellainen ongelma, että mitäs jos ei tiedä, miten jokin vierasperäinen nimi äännetään. Tuntuu hiukan oudolta, että suomenkielisessä tekstissä voisi tehdä virheen riippuen siitä, osaako jotain tiettyä muuta kieltä vai ei. Niin ja entä ne tapaukset, joissa tuo ääntöasu vielä vaihtelee eri murteiden välillä?

Minulle opetettiin muinaisella 90-luvulla Tampereen yliopistossa, että suomenkielisessä tekstissä on aina hyväksyttävää taivuttaa vierasperäisetkin sanat sen mukaan, kuin jos ne olisivat suomalaisia sanoja.

 

[Kirjoittelija]

Tuntuu hiukan oudolta, että suomenkielisessä tekstissä voisi tehdä virheen riippuen siitä, osaako jotain tiettyä muuta kieltä vai ei. Niin ja entä ne tapaukset, joissa tuo ääntöasu vielä vaihtelee eri murteiden välillä?

Minulle opetettiin muinaisella 90-luvulla Tampereen yliopistossa, että suomenkielisessä tekstissä on aina hyväksyttävää taivuttaa vierasperäisetkin sanat sen mukaan, kuin jos ne olisivat suomalaisia sanoja.

Ehkä on parempi taivuttaa nimeä kuten se olisi suomenkielinen, jos ei ole mitään hajua siitä, miten ko. nimi äännetään. Esim. Glasgow'n kohdalla voidaan mielestäni olettaa jokaisen alle 40-vuotiaan suomalaisen tietävän, että tuon nimen äänneasu ei pääty konsonanttiin. "Glasgowin" äännettäisiin suunnilleen muodossa "glääsgouin". Siksi niin ei kirjoiteta. "Rôtisseurs'n" äännettäisiin osapuilleen muodossa "rotissöörn". Siksi niin ei kirjoiteta. Jätin nyt tässä yhteydessä IPA-aakkoset viisaammille, kun en niitä kovin hyvin hallitse.

 

[MainMan]

Ehkä on parempi taivuttaa nimeä kuten se olisi suomenkielinen, jos ei ole mitään hajua siitä, miten ko. nimi äännetään. Esim. Glasgow'n kohdalla voidaan mielestäni olettaa jokaisen alle 40-vuotiaan suomalaisen tietävän, että tuon nimen äänneasu ei pääty konsonanttiin. "Glasgowin" äännettäisiin suunnilleen muodossa "glääsgouin". Siksi niin ei kirjoiteta.

Hmm, ehkä tästä ei kannata suurempaa vänkäämistä aloittaa, mutta mun järkeeni ei tuo Glasgow-esimerkkisi oikein käy. Kärjistettynä, pitäiskö kirjoittajan iän tms. seikkojen olla tiedossa, jotta voidaan arvioida tekstin oikeakielisyyttä? Eli alle 40-vuotiaiden pitää osata taivuttaa "Glasgow'n", mutta yli nelikymppisiltä hyväksyttäisiin "Glasgowin". Eihän moisessa ole mitään tolkkua.

Minun mielestäni molemmat tavat kirjoittaa nimen Glasgow genetiivi ymv. ovat yhtä oikein.

 

[Kirjoittelija]

Minun mielestäni molemmat tavat kirjoittaa nimen Glasgow genetiivi ymv. ovat yhtä oikein.

Jos ihminen kirjoittaa "Glasgowin", odotan siinä tapauksessa, että hän johdonmukaisuuden nimissä lausuu tuon sanan jotenkin tyyliin "glasgovin" tai "glääsgovin". Jos hän osaa lausua nimen oikeaoppisesti muodossa "glääsgoun", en ymmärrä, miksi hän lykkäisi tuohon genetiiviin mukaan I-kirjaimen, kun ei hän mitään I:tä siinä lausu.

Esim. tuolla linkkaamassasi Kotuksen ohjeistuksessa ei sanota, että "Glasgowin" on ihan yhtä oikein kuin "Glasgow'n". Minulle se on luotettavampi lähde kuin se, mitä Tampereen yliopistossa on 1990-luvulla jollain luennolla sanottu.

Eli alle 40-vuotiaiden pitää osata taivuttaa "Glasgow'n", mutta yli nelikymppisiltä hyväksyttäisiin "Glasgowin".

Mulla ei ole valtuuksia määrätä sitä, miten ihmiset saavat kirjoittaa ja miten eivät. Mutta jos 70-vuotias suomalainen kirjoittaa "Glasgowin", ajattelen, että eipä tuo ole mikään ihme, koska hänen nuoruudessaan tällaisia juttuja tuskin hirveästi Suomen kouluissa opetettiin. Jos 20-vuotias suomalainen kirjoittaa "Glasgowin", ajattelen, että tuo kaveri on nukkunut äidinkielen tunnit.

 

[MainMan]

Jos ihminen kirjoittaa "Glasgowin", odotan siinä tapauksessa, että hän johdonmukaisuuden nimissä lausuu tuon sanan jotenkin tyyliin "glasgovin" tai "glääsgovin". Jos hän osaa lausua nimen oikeaoppisesti muodossa "glääsgoun", en ymmärrä, miksi hän lykkäisi tuohon genetiiviin mukaan I-kirjaimen, kun ei hän mitään I:tä siinä lausu.

Pointti oli se, ettet sinä tekstiä lukiessasi voi tietää, miten sen kirjoittaja jotain lausuu. Mielestäni tuolla suullisella vieraan kielen osaamisella ei voi olla merkitystä suomenkielistä tekstiä arvioidessa. Mihin se raja sitä paitsi sitten vedetään, eli mitkä vieraskieliset sanat on osattava taivuttaa oikein heittomerkin kanssa ja mitkä ei? Miten tähän suhtautuvat sellaisten kielien nimet, joita kirjoitetaan erilaisilla aakkosilla kuin suomea, ja joiden translitteroinnista on erilaisia käytäntöjä?

Peräänkuulutan johdonmukaisuutta.

Esim. tuolla linkkaamassasi Kotuksen ohjeistuksessa ei sanota, että "Glasgowin" on ihan yhtä oikein kuin "Glasgow'n". Minulle se on luotettavampi lähde kuin se, mitä Tampereen yliopistossa on 1990-luvulla jollain luennolla sanottu.

Kotus lienee paras olemassaoleva lähde, mutta sielläkin esitetään vain suosituksia tähän asiaan.

Mulla ei ole valtuuksia määrätä sitä, miten ihmiset saavat kirjoittaa ja miten eivät. Mutta jos 70-vuotias suomalainen kirjoittaa "Glasgowin", ajattelen, että eipä tuo ole mikään ihme, koska hänen nuoruudessaan tällaisia juttuja tuskin hirveästi Suomen kouluissa opetettiin. Jos 20-vuotias suomalainen kirjoittaa "Glasgowin", ajattelen, että tuo kaveri on nukkunut äidinkielen tunnit.

Edelleen, mitäs jos et tiedä kirjoittajasta mitään? Minusta tekstiä tulee voida analysoida johdonmukaisesti omana kokonaisuutenaan, ilman mitään tietoa sen kirjoittajasta.

 

[Kirjoittelija]

Mihin se raja sitä paitsi sitten vedetään, eli mitkä vieraskieliset sanat on osattava taivuttaa oikein heittomerkin kanssa ja mitkä ei?

Minä ainakin vedän sen siihen, että jos nykypäivän Suomessa nuori tai nuorehko ihminen ei tiedä, miten sana "Glasgow" äännetään, herättää se vähemmän myönteisiä konnotaatioita. Englantia kun opiskelee nykyään käytännössä jokainen. Jos henkilö A kirjoittaa "Glasgowin" ja henkilö B "Glasgow'n", siitä voidaan päätellä, että henkilö B kirjoittaa erittäin suurella todennäköisyydellä kauttaaltaan oikeakielisempää suomea ja englantia kuin henkilö A.

Kotus lienee paras olemassaoleva lähde, mutta sielläkin esitetään vain suosituksia tähän asiaan.

Oletko lainkaan miettinyt, mihin tämä suositus perustuu? Se ei ole mikään hatusta vedetty kannanotto, vaan perustuu tähän suomen kielen perusperiaatteeseen:

Suomen kielen oikeinkirjoitus (ortografia) on pitkälti johdonmukaisesti fonologinen, eli kutakin äännettä vastaa yleensä yksi kirjain. Merkittäviä poikkeuksia ovat

• äng-äänne ŋ, jota merkitään n:llä k:n edellä (kenkä) tai kahdentuneena ng:llä (kengät)
• sandhi-ilmiöt eli sanojen rajoilla tapahtuvat äänneilmiöt, näistä etenkin niin sanottu rajageminaatio (sananrajakahdennus, loppukahdennus, alkukahdennus, jäännöslopuke).

Muotoa "Glasgow'n" suositellaan siksi, että se istuu tähän suomen kielen perusperiaatteeseen. Kun I-kirjainta ei lausuta, silloin on loogista, että sitä ei myöskään kirjoiteta. Samasta syystä suositellaan myös esim. käytettäväksi kirjoitusasua "Tšekki" ennemmin kuin muotoa "Tshekki". Suomen kielen rakenne pysyy loogisempana, kun meillä ei ole kahta sanaa, joissa kirjainyhdistelmä "sh" ääntyisi eri tavalla; "Tshekki" vs. "hammashoitola".

 

[MainMan]

Kyllä, tuo suositus varmaan perustuu tuohon ortografiseen periaatteeseen. Siltikin on mielestäni älytöntä, että suomen kielen oikeinkirjoitus vaatii vieraskielisen nimen ääntöasun osaamista.

Ota huomioon se, että tuo heittomerkin käyttösuositus koskee kaikkia vieraskielisiä nimiä, ei vain niitä joita sinä tai minä osaamme. Ranskan- ja englanninkieliset nimet ovat tuolla vain esimerkkinä. Käytännössä tuon suosituksen noudattaminen vaatisi sen, että kaikkien vieraskielisten nimien ääntöasu tulisi tarkistaa jostain, jotta voisi olla varma niiden taivutuksesta. Näkisitkö itse tämän vaivan vaikkapa kiinan-, hindin- tai vaikkapa suahilinkielisten nimien kohdalla, jos niitä tekstissäsi olisi?

Minusta tuo olisi melko kohtuuton vaatimus.

Tätä asiaa on käsitellyt kattavasti myös Jukka Korpela:
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vier-taiv-s

Hänenkin artikkelistaan ilmenee aika hyvin mitä ongelmia tämä käsitelty sääntö tai suositus aiheuttaa, kun ääntöasusta ei välttämättä ole yksimielisyyttä.

Samaa problematiikkaa on lyhyesti sivuttu myös täällä:
http://www.kielitohtori.fi/vierasnimien_taivutusohjeita

Tuolla mainitaan, että "arkisissa" teksteissä voisi taivuttaa suoraan kirjoitusasun mukaan, mitä siis itse kannatan.

Erityisesti ranskankielisten nimien taivutuksen ongelmallisuus käy hyvin ilmi tästä:
http://www.mlang.name/francais.html

En nyt yritä noilla linkeillä todistaa mitään muuta kuin sen, että asia on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen, ja että ääntöasuun perustuva taivuttaminen saattaa aiheuttaa tekstintekijälle jopa kohtuuttomia haasteita.

 

[Kirjoittelija]

Ainakin Aamulehteen kirjoittavan toimittajan kannattaisi mielestäni tarkistaa ranskankielisen nimen ääntöasu, jos siihen suinkin on aikaa. Hän kuitenkin varmasti ymmärtää IPA-aakkosia. Tuon kokoisessa sanomalehdessä vaatimustaso tällaisissa jutuissa on hieman erilainen kuin keskustelupalstoilla tai jossain Nokian Uutisissa tai Hervannan Sanomissa. Siksi Aamulehdestä tai etenkään Hesarista tuollaisia mokia ei pysty bongaamaan kovin usein.

 

[Musta Nuoli]

Minä ainakin vedän sen siihen, että jos nykypäivän Suomessa nuori tai nuorehko ihminen ei tiedä, miten sana "Glasgow" äännetään, herättää se vähemmän myönteisiä konnotaatioita. Englantia kun opiskelee nykyään käytännössä jokainen. Jos henkilö A kirjoittaa "Glasgowin" ja henkilö B "Glasgow'n", siitä voidaan päätellä, että henkilö B kirjoittaa erittäin suurella todennäköisyydellä kauttaaltaan oikeakielisempää suomea ja englantia kuin henkilö A.

MainManin linkkaamassa Korpelan ohjetekstissä mainittiin tuo Glasgow-tapauskin selvästi:
Kirjoitusasun katsotaan päättyvän konsonanttiin, jos loppukirjain on suomen kielen perinnäisen aakkoston kannalta konsonantti, joten esimerkiksi nimiä Glasgow ja Kaj tulisi käsitellä kirjoitusasultaan konsonanttiloppuisina, vaikka niissä w ja j ääntyvät vokaalisina.

Eli Glasgowin on oikea muoto, ei Glasgow'n. Sama pätee muihinkin vastaaviin esimerkkeihin. Tämä on tällä selvä.

Kun nyt kerran isommat mediat otettiin esimerkeiksi, niin muoto "Glasgowin" kelpaa mainiosti esiin nostetulle Aamulehdelle:
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/11...vat+skotlannin+historiallista+aanestysta.html
"Näin Salmond kommentoi Glasgowin tulosta tuoreeltaan"

Ja kelpaa toki Ylellekin, jota pitäisin tässä maassa melko olennaisena tekijänä kieliasuesimerkkien suhteen:
http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2025405
"Glasgowin yliopiston kappelin kuoro"

Eli jos joku kirjoittaa muuallakin "Glasgowin", se herättää myönteisiä konnotaatioita koska kyseinen kirjoittaja on selvästi omaksunut sekä kielenhuollon suositukset että tärkeimmän mediamme eli Ylen (plus muiden medioiden kuten Aamulehden) käyttämän kirjoitusasun. Tästä voidaan päätellä, että esimerkkisi henkilö A kirjoittaa oikeakielisempää suomea kuin henkilö B, ei suinkaan toisin päin.

Sillä ei ole pohjimmiltaan väliä, miten jossain muussa kielessä sana satutaan ääntämään vaan sillä on merkitystä miten sana kirjoitetaan ja miten kirjoitusasua käsitellään suomen kielen perinnäisen aakkoston kannalta. Glasgow on Glasgow, ei "glasgou". Ei koske Suomea - eikä suomea.

 

[Kirjoittelija]

Mitäköhän ihmettä sä Musta Nuoli oikein sekoilet? Kotus suosittelee heittomerkin käyttöä silloin, kun sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin. Sitten Korpela toteaa, että sanan Glasgow kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin. Tästä vedät johtopäätöksen, että sanan Glasgow yhteydessä ei tulisi käyttää heittomerkkiä. Huomaatko, ettei tuossa päättelyketjussasi ole logiikan häivää?

Siellä Korpelan tekstissä todetaan muuten myös seuraavaa: "Edellä käsitelty heittomerkin käyttö sellaisissa muodoissa kuin Bordeaux'n on sääntöjen mukaan pakollista."

Kyllä näitä keskustelupalstoja lukiessakin huomaa helposti sen, että noita heittomerkkejä Kotuksen suosituksen mukaisesti käyttävät ihmiset kirjoittavat keskimäärin selvästi oikeakielisempää suomea kuin ne, jotka eivät osaa niitä käyttää.

 

[Kirjoittelija]

Jatkoajan etusivulta löytyy tällä hetkellä uutinen, jonka ingressissä sanotaan näin: "LeKi ja Antti Hildén purkivat tämän kauden kestäneen sopimuksen." Miten sopimus on voinut kestää koko kauden, jos se puretaan kesken kauden?

 

[penaz]

Jatkoajan etusivulta löytyy tällä hetkellä uutinen, jonka ingressissä sanotaan näin: "LeKi ja Antti Hildén purkivat tämän kauden kestäneen sopimuksen." Miten sopimus on voinut kestää koko kauden, jos se puretaan kesken kauden?

Suomen lainsäädännön mukaan osapuolet voivat vapaasti sopia asioista, josta he ne ovat yksimielisiä. Ehkä sitten Leki ja Hilden ovat yhteisymmärryksessä päätyneet tällaiseen oudolta vaikuttavaan sopimukseen. Tai sitten eivät ole.

 

[Elazi]

Tuolla Liiga-osiossa hyvät ja huonot selostajat -ketjussa on ollut nyt puhetta translitteroinnista ja nimien lausumisesta. Mä en viitti siellä aihetta sivuta niin kysyn täällä. Jos venäjänkielinen sana translitteroidaan niin eikö se nimi pyritä kirjoittamaan siten kuin se pitäisi lausua? Esim. Саша on Sasha ja lausutaan kuten kirjoitetaan. Muut venäjän s-äänteet translitteroidaan eri tavalla ja lausutaan eri tavalla.

 

[DAF]

Tuolla Liiga-osiossa hyvät ja huonot selostajat -ketjussa on ollut nyt puhetta translitteroinnista ja nimien lausumisesta. Mä en viitti siellä aihetta sivuta niin kysyn täällä. Jos venäjänkielinen sana translitteroidaan niin eikö se nimi pyritä kirjoittamaan siten kuin se pitäisi lausua? Esim. Саша on Sasha ja lausutaan kuten kirjoitetaan. Muut venäjän s-äänteet translitteroidaan eri tavalla ja lausutaan eri tavalla.

Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".

 

[Elazi]

Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".

Ok, kiitos tiedosta.

 

[KiVi]

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, minkä yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

VAI

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

Kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta.

 

[finnjewel]

Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".

Aivan näin. Lisäksi ymmärretyksi tulemisen kannalta on oikean tavun painotus venäjän kielessä vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäisen s-äänteen oikea suhautus tai sihautus.

 

[Gwai Lo]

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, minkä yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

VAI

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

Kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta.

Jos kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta, niin oikea relatiivipronomini lienee mikä, joka viittaa koko edeltävään lauseeseen. Eihän siinä sen tason yhtä osa-aluetta pyritä tutkimaan, mikä kuulostaisikin hölmöltä.

Toki kätevä ratkaisu tällaisissa ongelmatilanteissa on kiertää koko ongelma: esim. "Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso? Pyrin tutkimaan tämän kysymyksen yhtä osa-aluetta työssäni." Tai jotain muuta sujuvampaa.

 

[Kirjoittelija]

Toki kätevä ratkaisu tällaisissa ongelmatilanteissa on kiertää koko ongelma

Nimenomaan näin. Noista KiVin tarjoamista vaihtoehdoista molemmat ovat väärin. Tässä yksi tapa ilmaista asia oikein: "Tästä voimme johtaa kysymyksen, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni: mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso?"