Kielipoliisit

[Virveliä kainaloon]

Kuinka monta sanaa haluat minun listaavan? Otetaan vaikka ensimmäisenä Jatkoajan keskustelufoorumi. Okei, myönnän, se tulee alunperin latinasta. Mutta näistä n. kolmestasadasta F-sanasta läheskään kaikki eivät tule muista kielistä.

Riittikö?

Mitkä noista eivät?

 

[Musta Nuoli]

No otetaan d pois. En sitä aluksi aikonut tuohon listata, mutta panin sen siihen sitten kuitenkin. Sanoin ei lainasanoja, eli tarkoitin siis näitä vierasperäisiä sanoja, jotka ennen kulkivat nimellä sivistyssana. Ja tuossahan noita sivistyssanoja on komea lista(lainauksessa). Esim. fasismi tulee sanasta fasces, fasisti sitten harjoittaa fasismia.

Esimerkiksi sana fani tulee alun perin sanasta fanaatikko, mutta harva pitää fani-sanaa minään erityisenä sivistyssanana, tai edes fanaatikkoa. Tai fasismia. Fasismi on aatesuuntaus, jolle ei muuta, ns. suomenkielisempää termiä löydy. Fasces tarkoittaa vaskikimppua, mutta ei kuulostaisi hyvältä käyttää fasismista ilmaisua vaskikimppuilu.

Fasismi-sanan alkuperä on toki latinassa, mutta so not, niin on sanan alkoholi alkuperäkin arabian kielestä (alun perin al-kuhl), eikä sitäkään erityisenä sivistyssanana saatika epäsuomalaisena terminä voi pitää. Päin vastoin, mitä olisi suomalaisuus ilman alkoholia ja sen liikakäytön aiheuttamia ongelmia?

Sivistyssanalla käsitän sellaisen sanan, jolle on "selvää suomea" oleva ilmaus olemassa, mutta jonka tilalla käytetään vierasperäisempää termiä. Vaikkapa lause "jos ei fellaatio suju niin defenestroin sinut" voidaan korvata lauseella "jos ei suihinotto suju niin heitän sinut ikkunasta ulos".

Sivistyssanat ovat myös siitä sivistäviä, että niillä voi ilmaista täsmällisesti tiettyjä asioita. Esimerkiksi "Prahan defenestraatiot" viittaa Prahan kaupungin historiaan ja kaupunkilaisten kunniakkaaseen perinteeseen survoa ikävinä pidetyt päättäjät ja poliitikot ikkunasta ulos.

Vuoden 1618 defenestraatiossa Prahan linnan tornista tyrkättiin ulos jokunen katolinen lähettiläs. 21 metrin pudotus ei miehiä tappanut. Katolisten mukaan enkelit pelastivat, muiden mielestä alla oli iso lantakasa. Tämä episodi kuitenkin antoi alkusysäyksen 30-vuotiselle sodalle, joka koskee läheisesti Suomenkin historiaa, sillä suomalaiset hakkapeliitatkin rymysivät pitkin Eurooppaa tuon sodan aikana ja Ruotsin armeija huseerasi Prahassa asti. Koskaan ei siis tiedä mitä voi seurata jos puskee jonkun poliitikon ikkunasta ulos, oli ajatus tästä kuinka houkutteleva tahansa.

 

[Kirjoittelija]

Mitkä noista eivät?

Tämä minuakin kiinnostaisi. Itse en löytänyt tuosta listasta yhtäkään sanaa, joka ei tulisi muista kielistä. Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainenhan sen aikanaan totesi hyvin: "Ei täällä päin äffää ole kuin yhdessä sanassa, ja se on toi pesufati."

F-sanalla saa lauseita aikaiseksi selvällä suomen kielellä:

Fanaatikolle fatalistinen fatwa: falloksesi fileroitava floretilla, falsettilauluusi finessiä.

Missä kohtaa tuossa boldatussa osassa on lause? Esim. "fanaatikolle fatalistinen fatwa" ei ole lause. Sen sijaan virkkeessä "jos ei suihinotto suju, heitän sinut ulos ikkunasta" lauseita on kaksi.

 

[heavy]

Kyllähän suomalaiset varmasti joskus lausuvat vierasperäisiä, Q-alkuisia sanoja? Mikäs siinä Gueenista, Guentinista ja Gatarista jutellessa.

Minusta nyt on ihan selvää että nämä lausutaan sen mukaan mistä kielestä ne ovat peräisin eli esimerkiksi Queen äännetään "kviin". Qatar on sitten myös englantia puhuvillekin vaikea.

 

[Mazaa]

Mitkä noista eivät?

Päätin haasteeksi poimia jonkun F-alkuisen sanan listan ulkopuolelta.

Farkut ei ole lainasana etymologisen sanakirjan mukaan ja ainoastaan Unkarin farmernadrág on samaa kieliperhettä ko. sanan kanssa. Kysessä on pseudoanglistinen sana, joka ei kuitenkaan ole vierassana suomen kielessä.
Ruotsin farmaren liippaa toki läheltä, mutta etymologisen sanakirjan mukaan sanan alkuperä ei ole Ruotsista, jota toki vähän ihmettelen, koska sana housut on tullut ruotsin kielestä suomen kieleen.

 

[Rocco]

Weird Al Yankovic - Word Crimes

 

[redpecka]

Päätin haasteeksi poimia jonkun F-alkuisen sanan listan ulkopuolelta.

Farkut ei ole lainasana etymologisen sanakirjan mukaan ja ainoastaan Unkarin farmernadrág on samaa kieliperhettä ko. sanan kanssa. Kysessä on pseudoanglistinen sana, joka ei kuitenkaan ole vierassana suomen kielessä.
Ruotsin farmaren liippaa toki läheltä, mutta etymologisen sanakirjan mukaan sanan alkuperä ei ole Ruotsista, jota toki vähän ihmettelen, koska sana housut on tullut ruotsin kielestä suomen kieleen.

Olen luullut että farkut on puhekieltä sanasta farmarihousut ja farmari, eikö se tule ihan englannin sanasta farmer? Mutuiluahan tämä ja kiva tulla korjatuksi jos väärässä käsityksessä olen kulkenut.

Ei suomen kielessä naturellisti ahvää ole.

 

[Ikävänkantaja]

Fasismi on aatesuuntaus, jolle ei muuta, ns. suomenkielisempää termiä löydy. Fasces tarkoittaa vaskikimppua...

Korjataan sen verran, kun nyt kerran tässä ketjussa ollaan, että fasismin latinanakielinen kantasana, fasces, tarkoittaa suomeksi vitsakimppua.

 

[Musta Nuoli]

Korjataan sen verran, kun nyt kerran tässä ketjussa ollaan, että fasismin latinanakielinen kantasana, fasces, tarkoittaa suomeksi vitsakimppua.

Enkö kirjoittanutkaan vitsa? En näköjään, vaan vaski. Mikä helvetin vaskikimppu? Ei ole näköjään vitsaa väännetty tarpeeksi.

 

[Kirjoittelija]

Päätin haasteeksi poimia jonkun F-alkuisen sanan listan ulkopuolelta.

Eilen siinä listalla oli vielä vaikka kuinka monta sanaa, jotka eivät tule vieraista kielistä, mutta tänään esimerkkiä sellaisesta pitikin ruveta jo kaivamaan kokonaan listan ulkopuolelta?

Farkut ei ole lainasana etymologisen sanakirjan mukaan ja ainoastaan Unkarin farmernadrág on samaa kieliperhettä ko. sanan kanssa. Kysessä on pseudoanglistinen sana, joka ei kuitenkaan ole vierassana suomen kielessä.

Jos kyseessä ei ole etymologisen sanakirjan mukaan lainasana, tarkoittaako se, ettei sana ole peräisin muista kielistä? Minusta on selvää, että jos sana farmarihousut lyhennetään muotoon farkut, sanan alkuperä on silloin muissa kielissä, vaikkei englannin kielessä mistään farmer pantseistä puhutakaan.

Samaisen etymologisen sanakirjan mukaan nimimerkki redpeckan listaamista D-kirjaimen sisältävistä sanoistakin "kaide" on germaanista alkuperää. Jos sana on kulkeutunut suomeen muista kielistä riittävän kauan sitten, ihminen herkästi ajattelee, että eihän se mistään muista kielistä olekaan peräisin. Siksi vääntö siitä, mikä sana on "oikeaa suomea" ja mikä sana ei, on usein aika turhaa.

 

[Virveliä kainaloon]

Samaisen etymologisen sanakirjan mukaan nimimerkki redpeckan listaamista D-kirjaimen sisältävistä sanoistakin "kaide" on germaanista alkuperää. Jos sana on kulkeutunut suomeen muista kielistä riittävän kauan sitten, ihminen herkästi ajattelee, että eihän se mistään muista kielistä olekaan peräisin. Siksi vääntö siitä, mikä sana on "oikeaa suomea" ja mikä sana ei, on usein aika turhaa.

Niinpä, eihän alkuperäistä suomea ole kovinkaan moni sana. Toki nyt joku sauna on. Ja varmaan jotkut luontoon liittyvät sanat, kuten kuusi, koivu, susi tai ahma. Enkä mene noistakaan vannomaan, sillä kuitenkin suuri osa suomen sanoista tulee hepreasta, saksasta, ruotsista, latinasta, venäjästä jne. Mutta sauna on suomea.

 

[redpecka]

Minua jäi nyt vaivaamaan kuuluuko D-kirjain suomeen vai nou.

Virveliä Kainaloon pyysi mainita suomen kielen sanoja jossa esiintyisi z-, x-, q-, å-, c-, d-, f- tai g. (Tosin mainitsi että G ja D esiintyy erikoistapauksissa).

Siihen minä luettelin mielestäni suomalaisia D-sanoja tietämättä niiden alkuperästä vitsiäkään.

Tässä vielä pari nopsaa: sade, säde, raide, haude, kide, lyhde, vaihde, kaihdin ja jumalaton määrä verbi/substantiivi -jutskia (pudottaa/pudotus, kadottaa/kadotus...)

Eikö nämä siis ole perisuomalaisia sanoja? Joku tietenkin tulee jostain kuten sitten vissiin se "kaide", mutta ymmärtänette pointin?

P.S. Huomiona huomasin, että monessa D-sanassa esiintyy H kylkiäisenä. (paahde, päihde, puhde...)

 

[Kirjoittelija]

Minua jäi nyt vaivaamaan kuuluuko D-kirjain suomeen vai nou.

Tietenkin se kuuluu.

Eikö nämä siis ole perisuomalaisia sanoja?

Tämä on sellainen kysymys, johon sinun pitää etsiä vastausta joltain suomen kielen ammattilaiselta. Tästä ketjusta tuskin sellaisia löydät. Miten se "perisuomalaisuus" määritellään? Onko kyseessä perisuomalainen sana, jos se on tullut tänne muista kielistä 1300-luvulla? Tai 1500-luvulla? Tai 1700-luvulla? Miten tarkasti suomen kielen tutkijat ovat minkäkin sanan alkuperän pystyneet selvittämään?

 

[redpecka]

Ok. -Tai siis...

Lähinnä kuitenkin kiinnosti/-taa se onko d samaa kamaa noiden muiden vieraaltakuulostavien kirjainten kanssa.

Virveliä Kainaloon esitti seuraavan rimpsun siis:
z-, x-, q-, å-, c-, d-, f- tai g

Hämääkö minua tässä keississä nyt siis vaan se, että D on ujuttautunut muita kirjaimia taitavammin kielen sisuksiin - ollen kuitenkin yhtä vierasperäinen kuin vaikka F?

Jos vastaus on edelleen akrikola ja väinämöinen, hyväksyn sen sitten sellaisena - epämääräisenä mönttinä - enkä vaivaa viimeisiä harmaitani sillä (yliopistot on muita varten).

 

[heavy]

Wikipediassa sanotaan että "Suomen kielen äännerakenteeseen ei d-äänne ole alkujaan kuulunut eikä sitä useimmissa suomen murteissa lainkaan esiinny, kuten ei muitakaan soinnillisia klusiileja (b ja g). Nykyisessä yleiskielessä d-äänne kuitenkin esiintyy sanan sisällä omakielisissäkin sanoissa, b ja g sen sijaan vain uudehkoissa lainasanoissa."

 

[Kirjoittelija]

Kun nyt Agricola tuli puheeksi, niin tässä pätkä hänen Abckiriansa alusta:

Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta.
Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.

Näyttäisi siltä, että ei sitä C-kirjaintakaan ihan suomen kieleen kuulumattomana voida pitää.

Aika hassu juttu muuten, että Agricola tuossa painottaa ihmisille "Somen kielen" tärkeyttä. Tuossahan voisi nähdä lähes nostradamusmaisia piirteitä, että herra ennakoi jo satoja vuosia sitten feispuukkien, twitterien ja instagrammien nousun.

 

[redpecka]

Nyt kehtasin itsekin mennä Wikipediaan kun linkki oli pöydälle laitettu. Kiitokset heavylle. Tuosta huomasin ainakin, että Virveli kainaloon ei ollut b-kirjainta valinnut muukalaiskirjainten joukkoonsa.

Kirjoittelija kirjoitteli: "Onko kyseessä perisuomalainen sana, jos se on tullut tänne muista kielistä 1300-luvulla? Tai 1500-luvulla? Tai 1700-luvulla? Miten tarkasti suomen kielen tutkijat ovat minkäkin sanan alkuperän pystyneet selvittämään?"

Kuulostaa vähän samalta kuin aletaan määrittelemään kuka on oma junnu ja kuka on ryöstökalastettu lähitienoilta.

Lisäksi Agricola - Nostradamus -kultti kuulostaa hyvinkin potentiaaliselta. Tiedä mitä siitä syntyisi kun Agricolan originaalit päätyisivät alan valveutuneisiin käsiin.

Suomen kieli on jännä & mielenkiintoinen.

 

[Virveliä kainaloon]

Nyt kehtasin itsekin mennä Wikipediaan kun linkki oli pöydälle laitettu. Kiitokset heavylle. Tuosta huomasin ainakin, että Virveli kainaloon ei ollut b-kirjainta valinnut muukalaiskirjainten joukkoonsa.

Pääsi unohtumaan... D oli joku ihan koomailu, siinä olisi varmaan pitänyt lukea b.

Eikös Agricola muuten ollut ruotsinkielinen ja kävi kouluja Saksassa? Ei mikään ihme, että hänellä tarttuivat mukaan hienot "eurooppalaiset" kirjaimet.

 

[Kirjoittelija]

Ei mikään ihme, että hänellä tarttuivat mukaan hienot "eurooppalaiset" kirjaimet.

Mehän käytämme tässä koko ajan latinalaisia aakkosia, eli aika hienoja kirjaimia nämä taitavat olla kaikki.

 

[Musta Nuoli]

Eikös Agricola muuten ollut ruotsinkielinen ja kävi kouluja Saksassa? Ei mikään ihme, että hänellä tarttuivat mukaan hienot "eurooppalaiset" kirjaimet.

Agricola oli nähdäkseni suomenkielinen tai kaksikielinen, hän hallitsi kummatkin kielet syntyperäisen veroisesti. Siihen päälle latina ja saksa. Opiskelujen ykköskieli oli tietystikin latina.

Jostain oli kirjaimetkin revittävä, koska suomen kielelle ei ollut kirjoitettua asua olemassa ollenkaan, Agricola kehitti puhutuista sanoista kirjakielen ihan yksinään ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Ja kehitti hän suomeen sanojakin. Nyt kun tuota wikipediaa on lainailtu, niin Aggiksen wikiartikkelihan kertoo seuraavaa:

Agricola keksi tai lainasi suomen kieleen lukuisia uusia sanoja. Osa Agricolan sanoista jäi päiväperhoiksi: styyri, falskata, insigli, alasastua, edesseisoa ja monet muut sanat eivät juurtuneet suomeen. Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin käytössä vielä tänäkin päivänä.

Eli siitä sitten pohtimaan, mikä on "aito" suomenkielinen sana. Kaikille ilmaisuille kun ei ollut suomeksi ollenkaan omaa versiota.

Tuossa wiki-lainauksessa on sikäli virhe, että kyllähän sana "falskata" on suomeen juurtunut mainiosti. Ilmaisu on käytössä jopa legendaarisella Vauva.fi-sivustolla, kuten tässäkin viestissä:

Pylly "falskaa."
Mieheni halusi "päästä pyllylään" viime viikolla, ja annoin lopulta periksi...rakastelimme takaapäin niin, että hän laittoin ensin sormen pyllyyni, rasvaa runsaasti ja muutaman siiderin jälkeen olinkin aika rentoutunut, joten öljytty "kalu" upposi hitaasti lähes koko pituudeltaan pyllynsilmääni. En tuntenut paljon mitään, mutta samalla etupuolta räpläämällä laukesin ehkä hieman herkemmin kuin normipanossa. Ongelaman on nyt se, että muutamana iltana suikuun mennessä olen havainnut alkkareissa "pähkinöitä" eli peppuni lienee hieman venähtänyt koska "falskaa" Palautuukohan ennalleen?!?!? Joten: Nuoret naiset - älkää kokeilko peppu-juttuja, niistä ei aina seuraa hyvää!

Ei olisi tätäkään ilmaisultaan rikasta viestiä kirjoitettu ilman Mikael Agricolan uraauurtavaa työtä. Mitäköhän uskonpuhdistaja, kirjakielemme kehittäjä ja Suomen (eli Turun) piispa olisi ollut mieltä tästä viestistä ja sen ilmaisuista? Luultavasti ainakin lukuisat turhat lainausmerkit olisivat Aggista vituttaneet.

 

[redpecka]

Agricola oli nähdäkseni suomenkielinen tai kaksikielinen, hän hallitsi kummatkin kielet syntyperäisen veroisesti. Siihen päälle latina ja saksa. Opiskelujen ykköskieli oli tietystikin latina.

Käsittääkseni hän puhui pakkoruottia. Aina oopperasta tultuaan ja aina vapaa-ajallaan.

Ja tuolle vauvat-piste-come -sivuston jäbälle sanoisin että älä lannistu: kyll se falskaus menee vielä joskus läpi ku oikeet ukkelit istuu pöntöissä. Never loose your feith!

 

[seeyou@jäähalli]

IFK nousi sillasta tasuriin (ja voitti lottoarvonnassa lisäpisteen) Tanskassa.

IFK:n sivuilla on raportti pelistä. Ohessa ote raportista:

"IFK matkustaa ottelun jälkeen yöksi Hampuriin ja jatkaa huomenna matkaa Krefeldiin, jossa se kohtaa lauantaina saksalaisjoukkue Krefeld Pinguinen."

Tämän ketjun aiheeseen ei kuulu, mitä IFK tekee Hampurissa, mutta mihin viittaa tuo pronomini se?

 

[Mr.Fox]

- - - mihin viittaa tuo pronomini se?

"Se" = joukkue?

"IFK (joukkue) matkustaa ottelun jälkeen yöksi Hampuriin ja (se/joukkue) jatkaa huomenna matkaa Krefeldiin, jossa se (joukkue = IFK) kohtaa lauantaina saksalaisjoukkue Krefeld Pinguinen."

 

[Ikävänkantaja]

En voi kuin ihmetellä erästä viime aikojen surullisimmista ilmiöistä: selfie-hysteriaa. En tosin hämmästele niinkään sitä, että Alex Stubbit ynnä muut Putous-hahmot ottavat kuvia itsestään ja moisista tempauksista tehdään uutisia, vaan sitä, että suomen kielen lomaan on omaksuttu ja juurrutettu täysin tarpeeton englanninkielinen "selfie"-uudissana, joka alkuperäisenä on kaiketi lyhenne "self portraitista", omakuvasta.

Ymmärtäisinkin - ja joissain tapauksissa ehkä jopa hyväksyisin - kyseisen termin käytön suomenkielisissä asiayhteyksissä, jos se esimerkiksi lyhentäisi täysin käyttökelpoista suomenkielistä vastinettaan huomattavasti tai tuottaisi muuten merkittävää kielellistä lisäarvoa viestinnällisesti. Tai, no: väheneväthän "omakuva"-sanan seitsemän kirjainta toki kuuteen, kun operoi älyllisesti laiskasti ja kohtelee suomen kieltä väärin käyttämällä "selfie"-termiä sen sijaan. Tehokkuusnäkökulmasta parannusta kertyy näin ollen 14,3 %.

 

[Kirjoittelija]

En voi kuin ihmetellä erästä viime aikojen surullisimmista ilmiöistä: selfie-hysteriaa. En tosin hämmästele niinkään sitä, että Alex Stubbit ynnä muut Putous-hahmot ottavat kuvia itsestään ja moisista tempauksista tehdään uutisia, vaan sitä, että suomen kielen lomaan on omaksuttu ja juurrutettu täysin tarpeeton englanninkielinen "selfie"-uudissana, joka alkuperäisenä on kaiketi lyhenne "self portraitista", omakuvasta.

Onko sanojen "omakuva" ja "selfie" merkityssisältö identtinen? Eikö sana omakuva herätä herkästi assosiaation maalaustaiteeseen? Jos sanasta selfie haluttaisiin käyttää suomennosta, omakuva ei mielestäni olisi paras vaihtoehto, vaan sanalle pitäisi kehittää ihan uusi suomennos.

Englanninkielisessä Wikipediassa on laaja artikkeli mainitsemastasi termistä "self-portrait":
Self-portrait - Wikipedia, the free encyclopedia

Valtava määrä kuvia tuosta artikkelista löytyy, mutta yhdestäkään niistä en käyttäisi nimitystä "selfie".