Kielipoliisit

[Kaivanto]

Jos loppulyhenteeseen lisätään taivutuspääte, toimitaan mainitsemallasi tavalla.

Näinhän se on, nyt menivät multa säännöt sekaisin. Pitäisi tarkistaa ennen nussimisen aloittamista kirjasta, missä p**** sijaitsee.

 

[Loktev]

Nyt kun tuo Berliinin keihäskisa on vielä edessäpäin niin on aivan pakko tuoda esiin Norjan Andreas Thorkildsen. Useat suomalaiset urheilutoimittajat (varsinkin radiossa) ääntävät hänen sukunimensä "Torkildseen" vaikka minun mielestäni se pitää ääntää "Thuurkildseen"! Olenko aivan väärässä?

 

[laiska]

Nyt kun tuo Berliinin keihäskisa on vielä edessäpäin niin on aivan pakko tuoda esiin Norjan Andreas Thorkildsen. Useat suomalaiset urheilutoimittajat (varsinkin radiossa) ääntävät hänen sukunimensä "Torkildseen" vaikka minun mielestäni se pitää ääntää "Thuurkildseen"! Olenko aivan väärässä?

Taidat olla väärässä. Käsittääkseni lausutaan kuten kirjoitetaan (ilman h:ta). Näin muistan jonkun selostajan/toimittajan joskus sanoneen. Tämän kummempaa faktaa ei ole pöytään heittää, joku voinee vahvistaa tämän?

 

[DAF]

Nyt kun tuo Berliinin keihäskisa on vielä edessäpäin niin on aivan pakko tuoda esiin Norjan Andreas Thorkildsen. Useat suomalaiset urheilutoimittajat (varsinkin radiossa) ääntävät hänen sukunimensä "Torkildseen" vaikka minun mielestäni se pitää ääntää "Thuurkildseen"! Olenko aivan väärässä?

Olet. Alunperin suomalaiset äänsivät nimen useimmiten ruotsalaisittain (kuten ehdotat), mutta vuosia sitten kai jo tätä kysyttiin norjalaisilta, ja o ei tuossa nimessä äänny u:ksi.

 

[Vintsukka]

Todella pikkujutusta taas avaudun, mutta nyt on pari kertaa tullut Jatkoajassa vastaan lauserakenne, joka aiheuttaa närää.

Lause "Nyt on kyseessä vakavasta asiasta" ei sovi kielikorvaani. Eikös sen pitäisi olla joko "kyse vakavasta asiasta" tai "kyseessä vakava asia"?

 

[Puscutractori]

Lause "Nyt on kyseessä vakavasta asiasta" ei sovi kielikorvaani. Eikös sen pitäisi olla joko "kyse vakavasta asiasta" tai "kyseessä vakava asia"?

Pitäisi

 

[tuuski]

Joukkoe

Ahdistaa taas ”joukkoe”. En yksinkertaisesti ymmärrä, miten äidinkielenään suomea puhuva voi kirjoittaa ”joukkueen” väärin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun tämä ottaa tällä palstalla silmään. Nyt siis ahdistuksen nosti pintaan liiga-osion pitkä kirjoitus, jossa tuo hirvitys toistuu, jos en väärin laskenut, 25 kertaa!

 

[Vintsukka]

Rangaistus ja sen johdannaiset aiheuttavat ihmetystä.

Onko se nyt rankaista vai rangaista? Rankaistaan vai rangaistaan?

Minun kielikorvaani molemmista tuo ensimmäinen vaihtoehto sopii paremmin, mutta kaikkia noita versioita näkee usein käytettävän.

EDIT: Taidan olla hakoteillä, Googlefight puolsi aika vankasti jälkimmäisiä vaihtoehtoja.

 

[finnjewel]

Rangaistus ja sen johdannaiset aiheuttavat ihmetystä.

Onko se nyt rankaista vai rangaista? Rankaistaan vai rangaistaan?

Minun kielikorvaani molemmista tuo ensimmäinen vaihtoehto sopii paremmin, mutta kaikkia noita versioita näkee usein käytettävän.

EDIT: Taidan olla hakoteillä, Googlefight puolsi aika vankasti jälkimmäisiä vaihtoehtoja.

Hämmennystä saattaa aiheuttaa se, että verbin perusmuoto on rangaista (ja sustantiivi rangaistus), mutta se taipuu käytössä: rankaisen, rankaiset, rankaisee, jne. Toki passiivissa: rangaistaan.

 

[Puscutractori]

Rangaistus ja sen johdannaiset aiheuttavat ihmetystä.

Onko se nyt rankaista vai rangaista? Rankaistaan vai rangaistaan?

Minun kielikorvaani molemmista tuo ensimmäinen vaihtoehto sopii paremmin, mutta kaikkia noita versioita näkee usein käytettävän.

EDIT: Taidan olla hakoteillä, Googlefight puolsi aika vankasti jälkimmäisiä vaihtoehtoja.

Rangaista-verbin astevaihtelu tapahtuu astevaihtelun pääsäännön mukaan:

- Avotavun (vokaaliin päättyvä tavu) alussa on vahva aste.
- Umpitavun (konsonanttiin päättyvä tavu) alussa on heikko aste.

Koska rangaista-verbissä on äng-äänteitä, vaihtelu on nk (äng+k) --> ng (äng+äng).

Esimerkkejä:

"rankaisen" (kai-tavu päättyy vokaaliin, joten käytetään vahvaa astetta nk [äng+k])
"rangaistus" (gais-tavu päättyy konsonanttiin, joten käytetään heikkoa astetta ng [äng+äng])

Astevaihtelun pääsäännöstä on tietysti monia poikkeuksia, ja rangaista-verbin tapauksessa sekaannusta voikin aiheuttaa se, että useimmissa sanoissa, joissa on is-loppuinen konsonanttivartalo kuten rangaista-verbissä, astevaihtelu on pääsäännön vastaista (umpitavunkin alussa on vahva aste). Esimerkiksi vapista-verbin (konsonanttivartalo vapis-) astevaihtelu on pääsäännön vastaista: vapista, ei vavista.

 

[Dynamo#79]

Työpaikalla syntyi äsken keskustelua seuraavasta asiasta:

Vastaus kysymykseen mihin olet menossa:
Helsinki-Helsinkiin
Tampere-Tampereelle
Turku-Turkuun

Mutta entäs Inkoo? Onko se Inkoohon vai Inkooseen? Kumpi on oikein vai onko molemmat oikein? Inkooseen kuulostaa mielestäni typerältä.

Ja jos vastaus kuitenkin on Inkoohon, niin sillä perusteellahan Espoo pitäisi kaiken järjen mukaan olla Espoohon, vaikka kuitenkin oikea lienee Espooseen.

Onko kielipoliiseja paikalla?

 

[benicio]

Onko kielipoliiseja paikalla?

En mä nyt tiedä, mutta: http://www.inga.fi/kom_och_bo_i_inga/fi_FI/
Eli Inkooseen, onhan Inkoohon aivan vammainen sana. Akaahan olisi korvakuulolta jo vähän parempi, mutta Akaaseen sekin taitaa olla.

 

[Mr.Fox]

Eli Inkooseen, onhan Inkoohon aivan vammainen sana. Akaahan olisi korvakuulolta jo vähän parempi, mutta Akaaseen sekin taitaa olla.

Jolloin esim. Olli Julkunen siirtyi pelaamaan KooKooseen...

On nämä suomen kielen taivutukset kyllä niin paljon päin vittua kuin vain olla ja saattaa. Voin vain kuvitella miltä ulkomaalaisesta tuntuu opetella suomea.

 

[Bast]

Nostaisin esille pari suomen kielen outoa taivutusta, nimittäin paikannimet Karjala ja Kangasala. Jostain kumman syystä Karjalassa asuvia ei kutsuta karjalalaisiksi vaan karjalaisiksi, mikä viittaisi erehdyttävästi siihen, että paikannimi olisi Karja (vrt. karjaalaiset).

Samalla tavalla allatiivi sanasta Kangasala näyttää olevan Kangasalla eikä Kangasalalla, mikä olisi johdonmukaisempaa. Nythän paikannimen pitäisi olla Kangasa. Loogisesti taipuvassa versiossa voisi todeta esimerkiksi, että siskonmies toimii Kangasalalla kangasalalla.

Olisi mielenkiintoista tietää onko näitä poikkeuksia enemmänkin.

 

[finnjewel]

poikkeuksia ynnä muita

Tässäpä muutama havainto:

Valkeala (ent. kunta, nyt osa Kouvolaa): Paikkakunnan asukkaat ovat omasta mielestään valkealaisia, mutta naapuripaikkakuntien kielipoliisien mukaan valkealalaisia.

Virrat (ruots. Virdois) on kieltämättä hankala nimi. Ainoa sikäläinen jonka tunnen menee viikonloppuna Virtoisiin eikä Virroille.

Pieksämäellä asuvat puhuvat kotikaupungistaan sisäpaikallissijassa (Piksämäessä, -mäestä, -mäkeen) ja ovat ainakin joskus pieksämäkisiä.

Riihimäellä kai ollaan aina tyytyväisiä ulkopaikallissijaan.

 

[Loktev]

Vuosikymmeniä Tampereella (toki yhdeksän vuotta myös Turussa) asuneena kerrottakoon että onhan Tampereella myös kaupunginosa nimeltä Vatiala. Osa tamperelaisista asuu Vatialassa, ei Vatialla! Tampereen liepeillä on myöskin Lakiala. Lakialassa asuu myös satoja ihmisiä.
Kyllä Tampereelta on aina lähdetty Kangasalle, mutta vain käyty Kangasalla ja tultu heti kohta takaisin Tampereelle, ei toki Tampereeseen!

 

[Veikko40]

Virrat (ruots. Virdois) on kieltämättä hankala nimi. Ainoa sikäläinen jonka tunnen menee viikonloppuna Virtoisiin eikä Virroille.

Suomen ainoa monikossa oleva kunnan nimi.
Virroilla syntyneenä tiedän, että Virroille mennään käymään silloin tällöin.

T: ent. Virtain miäs eli ex-Virtolainen

 

[DAF]

Muistelen tämän keskustelun käydyn jo ennenkin tässä ketjussa, mutta eivät paikannimien taivutukset (sikäli kun eivät ole selkeästi yleisnimisiä) noudata erityisesti mitään sääntöjä, vaan vaihtelevat. Joissain on kaksi oikeaa muotoa (Kontiolahdella - Kontiolahdessa), joissain kaksi muotoa mutta erimerkityksisiä (Vantaalla, mutta joen kyseessä ollessa Vantaassa) ja useimmissa yksi oikea, joka ei välttämättä noudata erityistä logiikkaa (esimerkkeinä vaikkapa Kitee-Kiteellä, mutta Laukaa-Laukaassa). Nämä on vain opeteltava.

 

[Miguel]

Tästä keskustelunaiheesta tuleekin mieleeni jo pidempään askarruttanut kysymys, nimittäin syntyperän tai asuinpaikan ilmaiseminen tietyissä Pohjanmaan kunnissa. Tero Pitkämäkeä maallikko sanoisi helposti ilmajokelaiseksi, mutta lehdet tuntuvat suosivan muotoa ilmajokinen. (No, nykyään nurmolainen, mutta...) Sama näyttää pätevän ainakin Seinäjokeen. Onko tästä selkeää oikea/väärä-erottelua, ja miten paikalliset itse sanovat, vai onko sielläkin hajontaa?

 

[Uleåborgir]

Muistelen tämän keskustelun käydyn jo ennenkin tässä ketjussa, mutta eivät paikannimien taivutukset (sikäli kun eivät ole selkeästi yleisnimisiä) noudata erityisesti mitään sääntöjä, vaan vaihtelevat. Joissain on kaksi oikeaa muotoa (Kontiolahdella - Kontiolahdessa), joissain kaksi muotoa mutta erimerkityksisiä (Vantaalla, mutta joen kyseessä ollessa Vantaassa) ja useimmissa yksi oikea, joka ei välttämättä noudata erityistä logiikkaa (esimerkkeinä vaikkapa Kitee-Kiteellä, mutta Laukaa-Laukaassa). Nämä on vain opeteltava.

Nämä ovat sellaisia tapauksia, joissa pyritään käyttämään ko. paikkakunnan asukkaiden käyttämää muotoa. MOT:n asutusnimihakemiston mukaan Inkoo taipuu näin: Inkoossa, Inkooseen. Espoo taas Espooseen. Ilmajoen asukas taas taipuu asutusnimihakemiston mukaan ilmajokelainen tai ilmajokinen. Näin on asia myös Seinäjoen kohdalla. Mutta kun olin työharjoittelussa Ilkassa Seinäjoella, niin siellä seinäjokelaiset halusivat olla seinäjokelaisia. Kangasalasta MOT on tätä mieltä: Kangasalla, Kangasalta, Kangasalle ja genetiivi on Kangasalan, asukkaannimitys taas kangasalalainen.

Virrat: Virroilla, genetiivi: Virtain, partitiivi Virtoja. Asukkaannimitys virtolainen.

Paikan- ja asukkaannimitykset ovat siis ns. "analogisia". Salkkareissa silloin ammoin Sauli oli Salkkareiden mukaan Kempeleeltä + muut ulkopaikallissijat. Se sai täällä päin Suomea savun tulemaan korvista.

 

[AnaMasa]

Nyt kun vuosikymmen kohta vaihtuu, niin aloin miettimään. että miten tähän 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen viitataan kätevästi, mutta oikein?

TPS voitti xxxxxxxxxxx 2 kultaa ja yhden hopean.

 

[Radiopää]

Nyt kun vuosikymmen kohta vaihtuu, niin aloin miettimään. että miten tähän 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen viitataan kätevästi, mutta oikein?

Kysymykseesi en vastaa, mutta tässä ketjussa ei kannata alkaa miettimään.

 

[Veikko40]

...miten tähän 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen viitataan kätevästi, mutta oikein?

TPS voitti xxxxxxxxxxx 2 kultaa ja yhden hopean.

Laittaisin 'TPS voitti 2000-2010 2 kultaa ja yhden hopean' =)

Entäs esim. takavasen/taka-vasen/taka vasen?

 

[SGD]

On nämä suomen kielen taivutukset kyllä niin paljon päin vittua kuin vain olla ja saattaa. Voin vain kuvitella miltä ulkomaalaisesta tuntuu opetella suomea.

Ja sitten vielä porukka lähtee talvisin Thaimaaseen.

 

[Loktev]

Hyvä ettei lähde Loimaaseen tai huku Saimaaseen!

Mutta asiaan.

Aamulehden etusivulla oli tänään seuraavat lauseet:

Rankaista vai neuvotella? Iranin ydinaseohjelmasta on tullut Barack Obaman ulkopolitiikan vaiken rasti.

Eikös se pitäisi olla:
Rangaista vai neuvotella?