Kielipoliisit

[Evil]

Jos asiayhteys sallii, valitsisin ensimmäisen persoonan. "Kun joudun aloittamaan... millainen potentiaali minussa..."

 

[moby]

Ruuttu->Ruutun
Ruutu->Ruudun

Taas tuolla maajoukkuetta koskevissa keskusteluissa raiskataan Tuomoa ja Jarkkoa.

Sukunimet ovat muutenkin vaikeita jopa tiedotusvälineissä.

 

[retro]

Ruuttu->Ruutun
Ruutu->Ruudun

Taas tuolla maajoukkuetta koskevissa keskusteluissa raiskataan Tuomoa ja Jarkkoa.

Sukunimet ovat muutenkin vaikeita jopa tiedotusvälineissä.

Eikos tuo mene ennemminkin Ruutu=Ruutun/Ruudun. Vahan kuin Rita=Ridan/Ritan

 

[DAF]

Eikos tuo mene ennemminkin Ruutu=Ruutun/Ruudun. Vahan kuin Rita=Ridan/Ritan

Ei mene. Tämä keskustelu on tässäkin ketjussa käyty jo niin monta kertaa, että linkkaanpa vanhaan, niin ei tarvitse uusiksi käydä: http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=1755394#post1755394

Referenssit Kielikelloon löytyvät samasta viestistä. Siis:

Rita-Ridan ja Ruutu-Ruudun ovat ainoita oikeita suomenkielisiä taivutusmuotoja.

Mutta: Kiiski-Kiiskin/Kiisken (poikkeus)

 

[moby]

Mutta: Kiiski-Kiiskin/Kiisken (poikkeus)

Ainakin Kotkan suunnassa, josta olen kotoisin, kaikki Kiiskit käyttävät muotoa Kiiskin.

Yksi usein väärin taivutettu on tuo Lanki. Ärsyttää lukea mediasta, että "Tommi Lankin mielestä..." jne...

Eikö se kuitenkin taivuteta näin?:

Lanki->Langin
Lankki->Lankin

 

[Eino_Mies]

Näistä sukunimien taivutusmuodoista tuli mieleen juttu eräässä sanomalehdessä, jossa oli henkilö sukunimeltään Korsi. Jutussa oli haastateltu herra Kortta. Mutta jos haastatellaan sekä herraa että rouvaa, niin ovatko he silloin Korsia. Tuo "Kortta" kuulostaa melko huonolta tässä yhteydessä.

Vähän sama, kun aikoinaan Tapparassa tavoiteltiin syötöllä Timo Sutta, ei Susia.

 

[DAF]

Näistä sukunimien taivutusmuodoista tuli mieleen juttu eräässä sanomalehdessä, jossa oli henkilö sukunimeltään Korsi. Jutussa oli haastateltu herra Kortta. Mutta jos haastatellaan sekä herraa että rouvaa, niin ovatko he silloin Korsia. Tuo "Kortta" kuulostaa melko huonolta tässä yhteydessä.

Vähän sama, kun aikoinaan Tapparassa tavoiteltiin syötöllä Timo Sutta, ei Susia.

Susi taipuu toki itsestäänselvästi Sutta, en keksi syytä, miksi nimi Korsi ei taipuisi samoin. Sieltä kun klikkaatte edellisestä postauksestani linkin, löytyy myös listaa poikkeuksista.

 

[mikse]

Yksi usein väärin taivutettu on tuo Lanki. Ärsyttää lukea mediasta, että "Tommi Lankin mielestä..." jne...

Eikö se kuitenkin taivuteta näin?:

Lanki->Langin
Lankki->Lankin

Mun mielestä joko Tommi Lankin mielestä tai Tommi Langen mielestä. Ainakin siis ei-erisnimi taipuu tuolla jälkimmäisellä vrt esim kanki.

 

[Bast]

Mun mielestä joko Tommi Lankin mielestä tai Tommi Langen mielestä. Ainakin siis ei-erisnimi taipuu tuolla jälkimmäisellä vrt esim kanki.

Mutta vanki taipuu sitten taas vangin. Toisaalta hanki on sitten taas hangen.

Offtopicina: näistä saa kyllä paljon hupia, kun taivuttelee sanoja muiden vastaavien, mutta eri tavalla taipuivien sanojen mukaisesti (vrt. muki - muen, laku - laun).

 

[eh]

Mun mielestä joko Tommi Lankin mielestä tai Tommi Langen mielestä. Ainakin siis ei-erisnimi taipuu tuolla jälkimmäisellä vrt esim kanki.

No ei se ainakaan Lankin mielestä voi olla, se on yksiselitteisesti väärin. Sitä en kyllä tiedä, mitä lanki tarkoittaa ja onko sen genetiivimuoto langen vai langin. Langit vai langet?

 

[mikse]

No ei se ainakaan Lankin mielestä voi olla, se on yksiselitteisesti väärin. Sitä en kyllä tiedä, mitä lanki tarkoittaa ja onko sen genetiivimuoto langen vai langin. Langit vai langet?

Ei Lankin voikaan olla kieliopillisesti oikein, mutta erisnimissä nämä voivat mennä miten sattuu, niinkuin tässä ketjussa koko ajan huomataan. Todennäköisesti oikea muoto on se, jota herra Lanki itse haluaa käyttää.

Miksi tuo vanki muuten taipuu niinkuin taipuu? Äkkiä mieleen tulevat muut vastaavat sanat taipuvat kuten hanki tai kanki.

 

[Bast]

Miksi tuo vanki muuten taipuu niinkuin taipuu? Äkkiä mieleen tulevat muut vastaavat sanat taipuvat kuten hanki tai kanki.

Johtuisiko siitä, että kyseessä on lainasana (fånge)?
Muut ovat kai ugrilaista alkuperää (arvaus).
Ei siinäkään silti mitään logiikkaa ole, koska fången voisi hyvin kuvitella taipuvan vangen.

 

[eh]

Ei Lankin voikaan olla kieliopillisesti oikein, mutta erisnimissä nämä voivat mennä miten sattuu, niinkuin tässä ketjussa koko ajan huomataan. Todennäköisesti oikea muoto on se, jota herra Lanki itse haluaa käyttää.

Ei, ei, ei. Kuinkakohan monta kertaa tämä viesti täytyy vielä linkittää...

 

[Kaivanto]

Offtopicina: näistä saa kyllä paljon hupia, kun taivuttelee sanoja muiden vastaavien, mutta eri tavalla taipuivien sanojen mukaisesti (vrt. muki - muen, laku - laun).

Samaan sarjaan menee myös ulkomaisten nimien taivuttaminen suomalaisittain. Esim: "Pääministeri Vladimir Putimen eilisessä puheessaan esiin nostama hirvien taskuongelma puhuttaa duumaa".

 

[DAF]

Ei Lankin voikaan olla kieliopillisesti oikein, mutta erisnimissä nämä voivat mennä miten sattuu, niinkuin tässä ketjussa koko ajan huomataan. Todennäköisesti oikea muoto on se, jota herra Lanki itse haluaa käyttää.

Miksi tuo vanki muuten taipuu niinkuin taipuu? Äkkiä mieleen tulevat muut vastaavat sanat taipuvat kuten hanki tai kanki.

Kuten eh jo linkitti, se, että henkilö saisi itse päättää nimensä taivutuksesta on pääsääntöisesti täysi urbaanilegenda. Edelleen kun luet sitä edellistä postaustani ja sen linkkiä, siellä on Kielikellossa (joka näissä nyt kohtuullinen auktoriteettijulkaisu on) präntätyt poikkeukset säännöstä.

Olennaisin kohta on "Astevaihtelu, joka monen monituisina muunnoksina näkyy kielessämme, koskee myös sukunimiä niin kuin paikannimiäkin." Tästä on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, enkä tiedä, kuuluuko Lanki niihin. Ranki ei ainakaan kuulu.

 

[Palstalegenda]

Iltasanomien paperiversiossa otsikkona: "Olympia-ampuja mielentilaan".

Hitusen kökköä kieltä tuollainen. Eikä aivan hitusenkaan.

 

[thv294]

Iltasanomien paperiversiossa otsikkona: "Olympia-ampuja mielentilaan".

Hitusen kökköä kieltä tuollainen. Eikä aivan hitusenkaan.

Ei tuo tosiaankaan mitään kirjakieltä ole, ammattislangin/-puhetavan käyttö ei yleensä ole virallisessa yhteydessä tai lehtikirjoittelussa suotavaa. Ilmeisesti olen ollut jo sen verran pitkään valtion palveluksessa, että vaikkei tuo särähdä omaan korvaan (tai silmään) hirveän pahasti äkkiseltään, ei tuollainen toki lehteen kuulu. Voi myös olla ettei tila lehdessä riittänyt käyttämään sanaa mielentilatutkimukseen.

 

[Uleåborgir]

Johtuisiko siitä, että kyseessä on lainasana (fånge)?
Muut ovat kai ugrilaista alkuperää (arvaus).
Ei siinäkään silti mitään logiikkaa ole, koska fången voisi hyvin kuvitella taipuvan vangen.

Kielenaineksen iällä on vaikutusta astevaihteluun. Vanki on todellakin ruotsalainen lainasana, mutta sen verran nuori, että sen astevaihtelu on vanki - vangin, eikä vanki - vangen.

Kanki taas on paljon vanhempi lainasana. Se on muinaisindoeurooppalainen lainasana, muinaisgermaanien kielessä se oli hangu tai hanhu. Muinaisintiassa oli sana sanku, joka tarkoitti terävää seivästä. Mm. nykysuomen vanha sana hanka on samaa alkuperää.

"Hanki"-sanasta ei ota Erkkikään selvää, mutta sen astevaihtelun sekä sukukielten, kuten viron, perusteella uskoisin sen olevan kauan suomen kieleen kuulunut sana ja kuuluvan samaan ikivanhaan omaperäiseen itämerensuomalaiseen kerrostumaan kuin esimerkiksi "käsi" tai "itä", joista on puhuttu jo Volgan mutkassa.

Esimerkiksi uusi lainasana "auto" taipuu "auto" - "auton" eikä odotuksenmukaisesti "auto" - "audon". Uudet tai uudehkot lainat eivät ole ehtineet mukautua suomen odotuksenmukaiseen astevaihteluun.

"Vanki" taipuu samoin kuin suurin piirtein samanikäiset i:hin päättyvät lainat "helvetti", "pappi", "tuoli", "risti" ja "merkki". Niissä ei ole odotuksenmukaista i:e-vaihtelua niitä esimerkiksi genetiiviin taivutettaessa.

Vrt. mesi - meden, vesi - veden, tosi - toden, joissa i säilyy.

Vittu jee.

 

[kamik]

Matti Virmanen, Jokereiden vai Jokerien urheilutoimenjohtaja? Mites tuo taivutus tuossa tapauksessa menee?

Itse käyttäisin ensimmäistä.

 

[Eino_Mies]

Matti Virmanen, Jokereiden vai Jokerien urheilutoimenjohtaja? Mites tuo taivutus tuossa tapauksessa menee?

Muistaakseni tätä on kysytty jossain ennenkin ja molemmat ovat oikein. Se on sitten makuasia, kumpaa muotoa haluaa käyttää.

 

[smasa]

Onko konstruktivismi ja sosiaalinen konstruktivismi sama asia, vai onko noilla jokin salakavala vivahde-ero?

Jos tämä riippuu tapauksesta, haen tarkennusta nimenomaan kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa.

 

[Uleåborgir]

Onko konstruktivismi ja sosiaalinen konstruktivismi sama asia, vai onko noilla jokin salakavala vivahde-ero?

Jos tämä riippuu tapauksesta, haen tarkennusta nimenomaan kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan konstruktivismilla tarkoitetaan:

1. rakenteiden merkitystä muotojen luomisessa korostava rakennustaiteen suunta.
2. vars. ven. nonfiguratiivinen geom. aineksia käyttänyt kuvataiteen suunta.

Wikipedian mukaan sosiaalinen konstruktivismi tarkoittaa seuraavaa:

Sosiaalinen konstruktivismi kyseenalaistaa tieteen objektiivisuuden. Sen mukaan tieteeseen vaikuttavat huomattavasti tiedeyhteisön arvot, tavoitteet ja ennakkokäsitykset – eivät vain tiedolliset perusteet.

Eli eroa on.

 

[smasa]

Eli eroa on.

Mitäs pirua nuo sitten voisivat tarkoittaa kansainvälisten suhteiden käytännöissä? Konstruktivistit korostavat kansainvälisiä rakenteita (valtioliitot, transnationaaliset organisaatiot jne) ja sosiaalinen konstruktivismi näkee kansainväliset suhteet ja toimijat sosiaalisesti rakentuneina?

 

[Kaivanto]

ABO-veriryhmäjärjestelmä on alun perin AB0-järjestelmä. Sen veriryhmät ovat "aa", "bee" ja "nolla", eivät "aa", "bee" ja "oo". Nolla tulee siitä, että kyseiseltä veriryhmältä puuttuu sekä a- että b-antigeeni. Pyörylän kutsuminen ooksi on sen verran yleinen virhe, että se ei kai enää ole varsinaisesti virhe vaan kieleen vakiintunut muutos.

 

[Uleåborgir]

Pyörylän kutsuminen ooksi on sen verran yleinen virhe, että se ei kai enää ole varsinaisesti virhe vaan kieleen vakiintunut muutos.

Olet oikeassa, veriryhmäjärjestelmää kutsutaan nykyään ABO-järjestelmäksi. Kielitoimiston sanakirja ei tarjoa enää edes vaihtoehdoksi AB0-veriryhmäjärjestelmää. Muutoksen takana on varmasti myös se seikka, että englanniksihan nollaa kutsutaan usein O:ksi [ou].