Kielipoliisit

[Evil]

Olet oikeassa, veriryhmäjärjestelmää kutsutaan nykyään ABO-järjestelmäksi. Kielitoimiston sanakirja ei tarjoa enää edes vaihtoehdoksi AB0-veriryhmäjärjestelmää. Muutoksen takana on varmasti myös se seikka, että englanniksihan nollaa kutsutaan usein O:ksi [ou].

Milloinkohan nollasta lienee luovuttu? Minulla on sellainen muistikuva, että jo 70-luvulla tiesin veriryhmäni olevan O+, ja sitä sanottiin nimenomaan oo-plussaksi eikä nollaplussaksi.

 

[Vintsukka]

Ottelu tuntui kuitenkin viihdyttävämmältä mitä keväiset playout-ottelut Lukon ja Ässien välillä.

Tuo vaan ei sovi minun korvaani. Kai tuon mitä-sanan tilalla nyt kuitenkin pitäisi olla kuin? Eihän tuo vain ole nykypäivänä hyväksyttyä suomea?

 

[Miguel]

Tuo vaan ei sovi minun korvaani. Kai tuon mitä-sanan tilalla nyt kuitenkin pitäisi olla kuin? Eihän tuo vain ole nykypäivänä hyväksyttyä suomea?

Muistelen tänä keväänä nähneeni Journalisti-lehdessä kirjoituksen, jossa mainittiin suomen kielen tyypillisiä turhia täytesanoja ja yhtenä esimerkkinä mainittiin kuin-sanan käyttö mitä-sanan edessä. En tiedä, perustuiko kirjoitus Kielitoimiston suosituksiin, mutta lehtikielemme määrittäjänä kyseessä oli kohtuullisen arvovaltainen foorumi.

Silti edelleen minun kielikorvaani "kuin" sopii noihin tilanteisiin ja oudolta tuntuisi jättää sitä käyttämättä.

EDIT: hupsista, luinkin lauseen ajatuksella vasta nyt. Toki kuin-sana sopii tuohon tilanteeseen paremmin. Oma huomioni koski tilanteita, joissa "kuin mitä" -sanaparin käyttäminen on yleistä.

 

[Puscutractori]

Muistelen tänä keväänä nähneeni Journalisti-lehdessä kirjoituksen, jossa mainittiin suomen kielen tyypillisiä turhia täytesanoja ja yhtenä esimerkkinä mainittiin kuin-sanan käyttö mitä-sanan edessä.

Muistat oikean asian, mutta väärin päin. Suosituksen mukaan "mikä"-sanan käyttö "kuin"-sanan jälkeen on turhaa. Sama suositus on ainakin Itkosen Uudessa kielioppaassa.

 

[Miguel]

Kah, noin päin se tietysti menee. Ajatusvirheiden sumentama sunnuntai näemmä, vaikkei krapulaakaan ole.

 

[moby]

Salama->Salamia... Aargh. Salamoita?
Salami->?

Ei ymmärrä.

 

[Seppis]

Salama->Salamia... Aargh. Salamoita?
Salami->?

Ei ymmärrä.

Salama->Salamoita

Salami->Salameja

Näin ainakin täällä Poris päi.

 

[DAF]

Salama->Salamia... Aargh. Salamoita?
Salami->?

Ei ymmärrä.

Salama-sana taipuu tässä mielessä kuten monet muutkin vastaavantyyppiset kolmitavuiset sanat, eli sekä salamia että salamoita ovat ihan oikeita muotoja. Merkitys on sama, tietysti voi ajatella, että salamoita olisi suositeltavampi muoto, kun sitä ei sekoiteta makkaraan, mutta tämä ei ole sinänsä mikään sääntö.

Salami-sanassahan salamia ja salameja ovat molemmat toki oikeita, mutta erimerkityksisiä. Jos todetaan, että jossain on salamia (merkityksessä makkara), tarkoitetaan että on jokin määrä sitä makkaraa. Jos sen sijaan jossain on salameja, tuolloin pitäisi olla erilaisia salamimakkaroita.

 

[Puscutractori]

Salama->Salamia... Aargh. Salamoita?
Salami->?

Ei ymmärrä.

Salami-sanan yksikön partitiivi on sattumalta sama kuin salama-sanan monikon partitiivi (rinnakkaismuoto: salamoita). Siinä koko jutun ydin.

 

[Fordél]

Virallisessa tekstissä ei varmaankaan kannata käyttää ilmaisua "hyvin pitkälle" ja jos ei niin millä sen voisi korvata?

Esimerkkilause: Yksilöllä on vapaus määritellä hyvin pitkälle itse miten se...

 

[tiuke]

Virallisessa tekstissä ei varmaankaan kannata käyttää ilmaisua "hyvin pitkälle" ja jos ei niin millä sen voisi korvata?

Esimerkkilause: Yksilöllä on vapaus määritellä hyvin pitkälle itse miten se...

Monesti? Useimmiten? En tiedä, onko nuo yhtään sen virallisempia. Eikä taida tarkoittaa edes samaa asiaa.

 

[Puscutractori]

Virallisessa tekstissä ei varmaankaan kannata käyttää ilmaisua "hyvin pitkälle" ja jos ei niin millä sen voisi korvata?

Pitkälti

 

[Fordél]

Kysytäääs vielä sellainen asia, että mihin kohtaan tulee piste kun lauseen loppuosa on lainattua tekstiä? Esim. jos lause kuuluu vaikka, että

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tiivistänyt määritelmän muotoon ”perustuslainvoimaisesti suojattu kunnallinen itsehallinto merkitsee kuntalaisille kuuluvaa oikeutta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta”.

Tuleeko loppu ". vai ." ?

 

[Teddy_H]

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tiivistänyt määritelmän muotoon ”perustuslainvoimaisesti suojattu kunnallinen itsehallinto merkitsee kuntalaisille kuuluvaa oikeutta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta”.

Tuleeko loppu ". vai ." ?

Täällä todetaan seuraavaa:

Jos lainattava teksti loppuu pisteeseen tai kysymys- tai huutomerkkiin ja lainaus on virkkeen lopussa, ei lainausmerkin jälkeen kirjoiteta pistettä. Tässä on siis poikkeus yleisiin kirjoitussääntöihin, ja tätä on monien vaikea muistaa, koska poikkeus ei ole kovin looginen.

Lainaus siis datatekniikan yleis- ja erikoismies Jukka Korpelan ylläpitämästä nykyajan kielenoppaasta.

 

[Fordél]

Ok ja tattis! Eli kyseinen lause pitää lopettaa muotoon:

...kuntansa hallinnosta ja taloudesta.”

Tuo on kyllä jotenkin omituisen näköistä kun lainausmerkkien väliin tulee vielä tuo piste (loogisempaa olisi lopettaa lause pisteeseen ja lainaus olisi lauseen sisällä), mutta näillä mennään.

 

[Puscutractori]

Ok ja tattis! Eli kyseinen lause pitää lopettaa muotoon:

...kuntansa hallinnosta ja taloudesta.”

Ei, vaan piste tulee lainauksen ulkopuolelle.

 

[Fordél]

Ei, vaan piste tulee lainauksen ulkopuolelle.

Heh eli kirjoittamisen lisäksi ongelmia on myös lukutaidon kanssa.

 

[Puscutractori]

Heh eli kirjoittamisen lisäksi ongelmia on myös lukutaidon kanssa.

No, tuo Jukka Korpelan määritelmä ei ole kauhean selkeä, koska hän ei määrittele, milloin lainattavan tekstin lopussa tarvitaan pistettä ja milloin ei.

Huuto- ja kysymysmerkkien tapauksessa asia on yksiselitteisempi:

Esim.: Kuulin huudon "Kalevi, senkin porsas!" vrt. Vaimon mukaan "Kalevi käyttäytyi kuin porsas".

Esim.: Väittelyn teemana oli "Pääsikö Jeesus taivaaseen?" vrt. Soitettiin kappale teoksesta "Neljä vuodenaikaa".

 

[Kaivanto]

Esim.:

Tällaisessa tapauksessa kaksoispiste nollaa lyhenteen pisteen. Tulisi kirjoittaa "Esim:"

 

[Puscutractori]

Tällaisessa tapauksessa kaksoispiste nollaa lyhenteen pisteen. Tulisi kirjoittaa "Esim:"

Tuon säännön olet keksinyt ihan itse.

Jos loppulyhenteeseen lisätään taivutuspääte, toimitaan mainitsemallasi tavalla.

 

[mikse]

Edit: Olisi taas pitänyt tarkistaa ensin.

 

[Kaivanto]

Jos loppulyhenteeseen lisätään taivutuspääte, toimitaan mainitsemallasi tavalla.

Näinhän se on, nyt menivät multa säännöt sekaisin. Pitäisi tarkistaa ennen nussimisen aloittamista kirjasta, missä p**** sijaitsee.

 

[Loktev]

Nyt kun tuo Berliinin keihäskisa on vielä edessäpäin niin on aivan pakko tuoda esiin Norjan Andreas Thorkildsen. Useat suomalaiset urheilutoimittajat (varsinkin radiossa) ääntävät hänen sukunimensä "Torkildseen" vaikka minun mielestäni se pitää ääntää "Thuurkildseen"! Olenko aivan väärässä?

 

[laiska]

Nyt kun tuo Berliinin keihäskisa on vielä edessäpäin niin on aivan pakko tuoda esiin Norjan Andreas Thorkildsen. Useat suomalaiset urheilutoimittajat (varsinkin radiossa) ääntävät hänen sukunimensä "Torkildseen" vaikka minun mielestäni se pitää ääntää "Thuurkildseen"! Olenko aivan väärässä?

Taidat olla väärässä. Käsittääkseni lausutaan kuten kirjoitetaan (ilman h:ta). Näin muistan jonkun selostajan/toimittajan joskus sanoneen. Tämän kummempaa faktaa ei ole pöytään heittää, joku voinee vahvistaa tämän?

 

[DAF]

Nyt kun tuo Berliinin keihäskisa on vielä edessäpäin niin on aivan pakko tuoda esiin Norjan Andreas Thorkildsen. Useat suomalaiset urheilutoimittajat (varsinkin radiossa) ääntävät hänen sukunimensä "Torkildseen" vaikka minun mielestäni se pitää ääntää "Thuurkildseen"! Olenko aivan väärässä?

Olet. Alunperin suomalaiset äänsivät nimen useimmiten ruotsalaisittain (kuten ehdotat), mutta vuosia sitten kai jo tätä kysyttiin norjalaisilta, ja o ei tuossa nimessä äänny u:ksi.