Onhan tuo diffusoituminen ehkä taas luonnollisemman kuuloinen, mutta diffundoituminen kuitenkin voittaa google fightin, joka on tunnetusti yksi luotettavimpia keinoja saada vastauksia mihin tahansa vertailukysymyksiin. Lähinnä nyt siis kysynkin, olisikohan joku muu luonnontieteilijä törmännyt tähän ja ratkaissut ongelmaa aiemmin?
Olisin kyllä melko varma, ettei se ole, eikä ole ollut koskaan sakki, vaan nimenomaan šakki. Ja siinähän on vissi ero.
Miten niin kielioppi muka vaikeata ulkomaalaisille? Eihän noita osaa naapurin erkkikään.
Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.
"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?
Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.
"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?
Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.
Minusta ällös kuulostaa enemmän kehotukselta kun taas älä kuulostaa puhtaalta kiellolta.Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.
Hienoa, olin kerrankin oikeassa. Nyt poksahti skumppapullo auki.Tässä hieman tietoa optatiivista:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2248
Linkin juttu sisältää vastauksia ainakin muutamiin täällä esitettyihin kysymyksiin.
Fysiikkaa pääaineena lukevana olen kuullut puhuttavan vain diffundoitumisesta. Tietenkään tämä ei välttämättä ole mikään todiste sanan oikeellisuudesta, fyysikoilta ei juuri vaadita kielipäätä.
Kiitokset, selkis. Itselläkin pääaine on fysiikka, ja diffundoituminen oli tutumpi, mutta kuten sanottu, oudompi suussa. Sillä nyt kumminkin mennään, latinalle rispektiä.Kumpikin vaihtoehdoista on oikea. Kyseessä ovat synonyymit. Kahden erillisen kirjoitustavan käyttö johtuu siitä, että "diffusoida" on johdettu germaanisista kielistä ja "diffundoida" latinasta.
Onko "epäonnistua surkeasti" hyväksyttävä ilmaisu kun halutaan korostaa epäonnistumista? Todella yleisessä käytössä varsinkin tv:n urheilu-uutisissa, mutta mielestäni "surkeasti epäonnistumisessa" on kyse varsin hyvästä suorituksesta?
Tuohan on juuri niinkuin sanot. Ei vain voi epäonnistua surkeasti. Tilanne on täysin sama kuin: "Ei paha, päinvastoin." - Jolla ilmeisesti tarkoitetaan hyvää suoritusta, mutta loppu lisäyksen ansiostsa ollaankin oltu totaaleita.
En varmaan itsekään tajunnu mitä kirjoiti, mutta kalsarikänneissä jatketaan!!!
Voihan asian nähdä myös niin, että jos epäonnistuminenkin menee surkeasti on kyseessä todella heikko suoritus. Kirjaimellisesti tulkittuna tässä on kyllä kaksoisnegaatio kyseessä. Vastaavanlainen, ei tosin negaatio, on ilmaisu
Laulussakin sanotaan, että laps' Suomen ällös vaihda pois sä maatas ihanaa. tuokin on kehotuksenomainen lause, ei varsinaisesti kielto tai vaatimus. Eli siis tyyliin ei kannatta vaihtaa pois tms.
eh kirjoitti:Ridasta.
Mc Potkukelkka kirjoitti:Ritasta. Ei kannata ryhtyä oikomaan kaverin kielioppia, jos ei ole ollut hereillä äidinkielen tunneilla.
