Opin aikanaan toisin päin tuon säännön, eli jos kantasana loppuu o-kirjaimeen, i:tä ei tule väliin.Samaistua/samastua: mikäli kantasana on kaksitavuinen ja päättyy ä:hän tai a:han, tulee sanaan tuo -i-. Eli samaistua on oikeampi muoto.
vrt.
Hela - heloittaa
Kirja - kirjoittaa
Kiusa - kiusoitella
jne.
Entä sitten, kun puhutaan puhekielessä me-pronomini + passiivi (me juostaan, me kävellään), niin miten palaa verbistä sanotaan tuo sama? "Me palaa" ei kuulosta hyvältä, me paletaan olisi järkevää, mutta kaukana fiksun kuuloisesta..Jossain palaa. Eli myös minä sanoisin passiivimuodon olevan palaa.
Opin aikanaan toisin päin tuon säännön, eli jos kantasana loppuu o-kirjaimeen, i:tä ei tule väliin.
Pelko - pelottaa
Pakko - pakottaa
Sakko - sakottaa
osv.
Mutta toisaalta
Vittu - vituttaa
Tätähän piti vallan hieman selvittää, koska pelkkä "palaa" ei voi kyllä olla oikein. Kuulostaa toki korvaan fiksummalta. Se tosin johtunee vain siitä, että normaalisti tuota käytettäisiin tuossa muodossa, mutta subjektin kanssa. Tyyliin "Jokerifanin housuissa palaa (soihtu)".
Kaivaa -> kaivetaan
Palaa -> paletaan
Näin se vaan menee. Fiksuus toki on kaukana, niinkuin kieliopista yleensäkin. Vaihtoehtoisesti voi todeta ettei kaikista verbeistä voida muodostaa kunnollista passiivia. Tai yrittäkääpäs kutia-verbin kanssa (minä kutian, sinä kutiat, etc.)...
Osaisiko joku Ruuneperi selittää ja antaa nykysuomen esimerkkejä verbien viidennen moduksen, optatiivin, käytöstä ja muodoista. Taitaa olla vähän kuollut tapaluokka, mutta onko sillä käyttöä nykysuomessa?
Kun tapahtuu diffuusiota, niin onko kyse diffundoitumisesta vai diffusoitumisesta?
Väittäisin, että fysiikassa ainakin puhutaan diffundoitumisesta. Ei ole kyllä tullut asiaa luettua pitkään aikaan. Jossain sementtikemiassa asia on tullut vastaan viime tai edellisvuonna, mutta muistikuvat alkavat olla hatarat. Diffusoitumisestakin voidaan kyllä puhua, joten ehkä joku kemisti osaa selittää, jos niillä on joku vivahde-ero.Kun tapahtuu diffuusiota, niin onko kyse diffundoitumisesta vai diffusoitumisesta?
Aivan katumatta ilmoitan, että itse kirjoitan poikkeuksetta "shakki" enkä sakki.
http://users.jyu.fi/~hetahein/tiede/verbikaava.html
Tossa on paljon muutakin, jolla saa pään sekaisin.
Shakkihan nimenomaan kirjoitetaan shakki eikä sakki. Vuosia sitten kun sanoista alettiin karsia noita h-kirjaimia pois, niin shakista ei h:ta otettu pois, koska sakki tarkoittaa joukkoa.
Fysiikkaa pääaineena lukevana olen kuullut puhuttavan vain diffundoitumisesta. Tietenkään tämä ei välttämättä ole mikään todiste sanan oikeellisuudesta, fyysikoilta ei juuri vaadita kielipäätä.Väittäisin, että fysiikassa ainakin puhutaan diffundoitumisesta. Ei ole kyllä tullut asiaa luettua pitkään aikaan. Jossain sementtikemiassa asia on tullut vastaan viime tai edellisvuonna, mutta muistikuvat alkavat olla hatarat. Diffusoitumisestakin voidaan kyllä puhua, joten ehkä joku kemisti osaa selittää, jos niillä on joku vivahde-ero.
Olisin kyllä melko varma, ettei se ole, eikä ole ollut koskaan sakki, vaan nimenomaan šakki. Ja siinähän on vissi ero.Muistaisin kyllä että se suositus ehti olemaan sakki vähintään jonkun vuoden. Sittemmin järki on ilmeisesti ottanut tiukan pistevoiton. Mikä ei aina Kielitoimiston kohdalla ole taattua.