Kielipoliisit

[Chambza]

Meikäläisen suussa kääntyy muotoon "paletaan".

 

[Väsyneet Kädet]

Itse sanoisin, että "palaa".

 

[julle-jr]

Jossain palaa. Eli myös minä sanoisin passiivimuodon olevan palaa.

 

[Uleåborgir]

Samaistua/samastua: mikäli kantasana on kaksitavuinen ja päättyy ä:hän tai a:han, tulee sanaan tuo -i-. Eli samaistua on oikeampi muoto.

vrt.

Hela - heloittaa
Kirja - kirjoittaa
Kiusa - kiusoitella

jne.

 

[Evil]

Samaistua/samastua: mikäli kantasana on kaksitavuinen ja päättyy ä:hän tai a:han, tulee sanaan tuo -i-. Eli samaistua on oikeampi muoto.

vrt.

Hela - heloittaa
Kirja - kirjoittaa
Kiusa - kiusoitella

jne.

Opin aikanaan toisin päin tuon säännön, eli jos kantasana loppuu o-kirjaimeen, i:tä ei tule väliin.

Pelko - pelottaa
Pakko - pakottaa
Sakko - sakottaa

osv.

Mutta toisaalta

Vittu - vituttaa

 

[Elazi]

Jossain palaa. Eli myös minä sanoisin passiivimuodon olevan palaa.

Entä sitten, kun puhutaan puhekielessä me-pronomini + passiivi (me juostaan, me kävellään), niin miten palaa verbistä sanotaan tuo sama? "Me palaa" ei kuulosta hyvältä, me paletaan olisi järkevää, mutta kaukana fiksun kuuloisesta..

Onpa sitä ihmisellä kysymykset..

 

[Chambza]

Tätähän piti vallan hieman selvittää, koska pelkkä "palaa" ei voi kyllä olla oikein. Kuulostaa toki korvaan fiksummalta. Se tosin johtunee vain siitä, että normaalisti tuota käytettäisiin tuossa muodossa, mutta subjektin kanssa. Tyyliin "Jokerifanin housuissa palaa (soihtu)".

Kaivaa -> kaivetaan
Palaa -> paletaan

Näin se vaan menee. Fiksuus toki on kaukana, niinkuin kieliopista yleensäkin. Vaihtoehtoisesti voi todeta ettei kaikista verbeistä voida muodostaa kunnollista passiivia. Tai yrittäkääpäs kutia-verbin kanssa (minä kutian, sinä kutiat, etc.)...

 

[Uleåborgir]

Opin aikanaan toisin päin tuon säännön, eli jos kantasana loppuu o-kirjaimeen, i:tä ei tule väliin.

Pelko - pelottaa
Pakko - pakottaa
Sakko - sakottaa

osv.

Mutta toisaalta

Vittu - vituttaa

Huomasitko, kun kirjoitin viestiini, että -i- -morfeemi tulee kaksitavuisia a- ja ä- loppuisia sanoja johdettaessa? Olet ihan oikeassa omassa viestissäsi, mutta sinulle taisi tulla huolimattomuusvirhe.

EDIT: vai oliko se sittenkin vain lisäys, jonka minä pahvi tulkitsin väärin?

 

[Bast]

Tätähän piti vallan hieman selvittää, koska pelkkä "palaa" ei voi kyllä olla oikein. Kuulostaa toki korvaan fiksummalta. Se tosin johtunee vain siitä, että normaalisti tuota käytettäisiin tuossa muodossa, mutta subjektin kanssa. Tyyliin "Jokerifanin housuissa palaa (soihtu)".

Kaivaa -> kaivetaan
Palaa -> paletaan

Näin se vaan menee. Fiksuus toki on kaukana, niinkuin kieliopista yleensäkin. Vaihtoehtoisesti voi todeta ettei kaikista verbeistä voida muodostaa kunnollista passiivia. Tai yrittäkääpäs kutia-verbin kanssa (minä kutian, sinä kutiat, etc.)...

Minä ainakin kallistun siihen, että palaa-sanalle ei vain ole tuon kaltaista passiivia. Sellaista ei sitä paitsi tarvita missään. Palaa-sanan yhteydessä käytettävä subjekti on tavallaan samaan aikaan objekti. Jos esimerkiksi housut palavat ne ovat sekä tekijä, että tekemisen kohde. Jos halutaan olla sanomatta tätä kohdetta, sanotaan yksinkertaisesti:"siellä palaa". Aivan sama homma satamisen kanssa. "Siellä sataa" eikä suinkaan siellä sadetaan.

 

[taisto-74]

Optatiivi ahdistaa

Osaisiko joku Ruuneperi selittää ja antaa nykysuomen esimerkkejä verbien viidennen moduksen, optatiivin, käytöstä ja muodoista. Taitaa olla vähän kuollut tapaluokka, mutta onko sillä käyttöä nykysuomessa?

 

[kristian]

Taitaa mennä hiukan aiheen vierestä, mutta lähes joka paikassa, jopa Jatkoajan kolumneissa on viime aikoina kovasti käytetty fraasia "ainoa vaihtoehto".

Miten voi olla vaihtoehto, jos sille ei ole vaihtoehtoa?

Olisi hauskaa, jos moisesta kielellisestä typeryydestä voitaisiin päästä eroon. ;)

 

[mikse]

Osaisiko joku Ruuneperi selittää ja antaa nykysuomen esimerkkejä verbien viidennen moduksen, optatiivin, käytöstä ja muodoista. Taitaa olla vähän kuollut tapaluokka, mutta onko sillä käyttöä nykysuomessa?

http://users.jyu.fi/~hetahein/tiede/verbikaava.html

Tossa on paljon muutakin, jolla saa pään sekaisin.

 

[Chambza]

Kun tapahtuu diffuusiota, niin onko kyse diffundoitumisesta vai diffusoitumisesta?

 

[Elazi]

Kun tapahtuu diffuusiota, niin onko kyse diffundoitumisesta vai diffusoitumisesta?

eiköhän se oo toi jälkimmäinen.. :)

 

[Chambza]

Onhan tuo diffusoituminen ehkä taas luonnollisemman kuuloinen, mutta diffundoituminen kuitenkin voittaa google fightin, joka on tunnetusti yksi luotettavimpia keinoja saada vastauksia mihin tahansa vertailukysymyksiin. Lähinnä nyt siis kysynkin, olisikohan joku muu luonnontieteilijä törmännyt tähän ja ratkaissut ongelmaa aiemmin?

 

[mjr]

Tämä lienee oikea ketju tunnustaa omat syntinsä maan korkeinta kielipoliisia eli Kielitoimistoa vastaan... Aivan katumatta ilmoitan, että itse kirjoitan poikkeuksetta "shakki" enkä sakki, "Keskusta" tai "Kokoomus" enkä keskusta tai kokoomus ja "Talvisota" enkä talvisota. Nämä ovat omasta mielestäni esimerkkejä tilanteista, kun abstrakti logiikka on mennyt terveen talonpoikaisjärjen edelle oikeinkirjoitus-suosituksia laadittaessa. Muitakin tapauksia epäilemättä löytyy.

 

[Chucknorris]

Onko "epäonnistua surkeasti" hyväksyttävä ilmaisu kun halutaan korostaa epäonnistumista? Todella yleisessä käytössä varsinkin tv:n urheilu-uutisissa, mutta mielestäni "surkeasti epäonnistumisessa" on kyse varsin hyvästä suorituksesta?

 

[Ruutuässä]

Kun tapahtuu diffuusiota, niin onko kyse diffundoitumisesta vai diffusoitumisesta?

Väittäisin, että fysiikassa ainakin puhutaan diffundoitumisesta. Ei ole kyllä tullut asiaa luettua pitkään aikaan. Jossain sementtikemiassa asia on tullut vastaan viime tai edellisvuonna, mutta muistikuvat alkavat olla hatarat. Diffusoitumisestakin voidaan kyllä puhua, joten ehkä joku kemisti osaa selittää, jos niillä on joku vivahde-ero.

 

[Urmas Kulkunen]

Aivan katumatta ilmoitan, että itse kirjoitan poikkeuksetta "shakki" enkä sakki.

Shakkihan nimenomaan kirjoitetaan shakki eikä sakki. Vuosia sitten kun sanoista alettiin karsia noita h-kirjaimia pois, niin shakista ei h:ta otettu pois, koska sakki tarkoittaa joukkoa.

 

[taisto-74]

http://users.jyu.fi/~hetahein/tiede/verbikaava.html

Tossa on paljon muutakin, jolla saa pään sekaisin.

Voi kiesus sentään..kuka tätä meidän kieltämme edes jaksaa opiskella?!? Perjantaipullot on kyllä korvattu juhannukseen saakka......

"passiivin optatiivin preesensin yksikön 3. persoona käveltäköön älköön käveltäkö
Argh!

 

[mjr]

Shakkihan nimenomaan kirjoitetaan shakki eikä sakki. Vuosia sitten kun sanoista alettiin karsia noita h-kirjaimia pois, niin shakista ei h:ta otettu pois, koska sakki tarkoittaa joukkoa.

Muistaisin kyllä että se suositus ehti olemaan sakki vähintään jonkun vuoden. Sittemmin järki on ilmeisesti ottanut tiukan pistevoiton. Mikä ei aina Kielitoimiston kohdalla ole taattua.

 

[Shardik]

Väittäisin, että fysiikassa ainakin puhutaan diffundoitumisesta. Ei ole kyllä tullut asiaa luettua pitkään aikaan. Jossain sementtikemiassa asia on tullut vastaan viime tai edellisvuonna, mutta muistikuvat alkavat olla hatarat. Diffusoitumisestakin voidaan kyllä puhua, joten ehkä joku kemisti osaa selittää, jos niillä on joku vivahde-ero.

Fysiikkaa pääaineena lukevana olen kuullut puhuttavan vain diffundoitumisesta. Tietenkään tämä ei välttämättä ole mikään todiste sanan oikeellisuudesta, fyysikoilta ei juuri vaadita kielipäätä.

 

[TheT]

Heh, tämän päivän Iltalehdestä (vai oliko se Sanomat) löytyi juttu Nicke Lignellistä ja hänen lähes kohtalokkaasta kolaristaan rattijuopon kanssa.

Eräs lause pisti silmään "Lignell on toipunut kolarista mainiosti" - tai näin siinä olisi pitänyt lukea, mutta lehdessä lukee "Lignell on toipunut kolarista mainiosta".

Joopa joo, todella mainio kolari.

 

[odwaz]

Muistaisin kyllä että se suositus ehti olemaan sakki vähintään jonkun vuoden. Sittemmin järki on ilmeisesti ottanut tiukan pistevoiton. Mikä ei aina Kielitoimiston kohdalla ole taattua.

Olisin kyllä melko varma, ettei se ole, eikä ole ollut koskaan sakki, vaan nimenomaan šakki. Ja siinähän on vissi ero.

 

[fiftyeight]

http://users.jyu.fi/~hetahein/tiede/verbikaava.html
- - -

Miten niin kielioppi muka vaikeata ulkomaalaisille? Eihän noita osaa naapurin erkkikään.