Kielipoliisit

[Puscutractori]

Onhan tuo diffusoituminen ehkä taas luonnollisemman kuuloinen, mutta diffundoituminen kuitenkin voittaa google fightin, joka on tunnetusti yksi luotettavimpia keinoja saada vastauksia mihin tahansa vertailukysymyksiin. Lähinnä nyt siis kysynkin, olisikohan joku muu luonnontieteilijä törmännyt tähän ja ratkaissut ongelmaa aiemmin?

Kumpikin vaihtoehdoista on oikea. Kyseessä ovat synonyymit. Kahden erillisen kirjoitustavan käyttö johtuu siitä, että "diffusoida" on johdettu germaanisista kielistä ja "diffundoida" latinasta.

 

[Puscutractori]

Olisin kyllä melko varma, ettei se ole, eikä ole ollut koskaan sakki, vaan nimenomaan šakki. Ja siinähän on vissi ero.

Näinhän se menee. Suhuässän käyttäminen on tämän tyyppisissä ilmauksissa hyvä vaihtoehto, koska suomen kielessä on hyvä pyrkiä merkitsemään yhtä äännettä aina yhdellä kirjaimella. Shakki-sanassahan tämä ei toteudu.

 

[Bruno]

Miten niin kielioppi muka vaikeata ulkomaalaisille? Eihän noita osaa naapurin erkkikään.

Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.

"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?

 

[Puscutractori]

Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.

"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?

Kyllä noin voi sanoa. Kuulijassa se tosin saattaa herättää hilpeyttä. Optatiivimuodot kuulostavat nykyisin hyvin vanhahtavilta, ja niitä tapaakin lähinnä vanhoissa runoissa ja lauluissa.

Jotkut saattavat muistaa koulusta laulun, jossa laulettiin: "Ällös pelkää, että jäät hangen kylmään kehtoon auringon sä kerran näät luovan pälvet lehtoon..."

 

[Vintsukka]

Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.

 

[taisto-74]

Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.

"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?

Laskin muuten ylimalkaisesti että yhdestä suomen verbistä saa jotain yli 200 eri muotoa. Huh.

 

[Bruno]

Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.

Itseasiassa tuli mieleen tuo sama asia. Eiköhän se samaa tarkoita. Mutta en kyllä ole koskaan kenenkään kuullut käyttävän tuota ällös- muotoa. Tulee mieleen lähinnä joku kalevala. Taidanpa pysyä tuossa älä- muodossa.

 

[julle-jr]

Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.

Minusta ällös kuulostaa enemmän kehotukselta kun taas älä kuulostaa puhtaalta kiellolta.

Laulussakin sanotaan, että laps' Suomen ällös vaihda pois sä maatas ihanaa. tuokin on kehotuksenomainen lause, ei varsinaisesti kielto tai vaatimus. Eli siis tyyliin ei kannatta vaihtaa pois tms.

 

[Mietsuslav]

Mitenkäs siellä armeijassa Suomi-neidolle laulettiinkaan? "Ollos huoleton, poikas valveil' on" tms.

 

[Puscutractori]

Tässä hieman tietoa optatiivista:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2248

Linkin juttu sisältää vastauksia ainakin muutamiin täällä esitettyihin kysymyksiin.

 

[julle-jr]

Tässä hieman tietoa optatiivista:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2248

Linkin juttu sisältää vastauksia ainakin muutamiin täällä esitettyihin kysymyksiin.

Hienoa, olin kerrankin oikeassa. Nyt poksahti skumppapullo auki.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Kuka osaisi selittää tämän... puhuttaessa tajuttomuudesta, miksi ihminen on tajuton, mutta palaa tajuihinsa? Tajunta ja tajuttomuus siis yksikössä, mutta mikä tekee tuon, että tajunnan palattua puhutaan tajuihin palaamisesta monikossa?

 

[Chambza]

Fysiikkaa pääaineena lukevana olen kuullut puhuttavan vain diffundoitumisesta. Tietenkään tämä ei välttämättä ole mikään todiste sanan oikeellisuudesta, fyysikoilta ei juuri vaadita kielipäätä.

Kumpikin vaihtoehdoista on oikea. Kyseessä ovat synonyymit. Kahden erillisen kirjoitustavan käyttö johtuu siitä, että "diffusoida" on johdettu germaanisista kielistä ja "diffundoida" latinasta.

Kiitokset, selkis. Itselläkin pääaine on fysiikka, ja diffundoituminen oli tutumpi, mutta kuten sanottu, oudompi suussa. Sillä nyt kumminkin mennään, latinalle rispektiä.

 

[Pihvi]

Onko "epäonnistua surkeasti" hyväksyttävä ilmaisu kun halutaan korostaa epäonnistumista? Todella yleisessä käytössä varsinkin tv:n urheilu-uutisissa, mutta mielestäni "surkeasti epäonnistumisessa" on kyse varsin hyvästä suorituksesta?

Tuohan on juuri niinkuin sanot. Ei vain voi epäonnistua surkeasti. Tilanne on täysin sama kuin: "Ei paha, päinvastoin." - Jolla ilmeisesti tarkoitetaan hyvää suoritusta, mutta loppu lisäyksen ansiostsa ollaankin oltu totaaleita.

En varmaan itsekään tajunnu mitä kirjoiti, mutta kalsarikänneissä jatketaan!!!

 

[Bast]

Tuohan on juuri niinkuin sanot. Ei vain voi epäonnistua surkeasti. Tilanne on täysin sama kuin: "Ei paha, päinvastoin." - Jolla ilmeisesti tarkoitetaan hyvää suoritusta, mutta loppu lisäyksen ansiostsa ollaankin oltu totaaleita.

En varmaan itsekään tajunnu mitä kirjoiti, mutta kalsarikänneissä jatketaan!!!

Voihan asian nähdä myös niin, että jos epäonnistuminenkin menee surkeasti on kyseessä todella heikko suoritus. Kirjaimellisesti tulkittuna tässä on kyllä kaksoisnegaatio kyseessä. Vastaavanlainen, ei tosin negaatio, on ilmaisu "lähes täydellisyyttä hipova", jossa pelkkä täydellisyyttä hipova jo kertoo, että parantamisen varaa jäi vain aavistuksen verran. Lähes-sana tekee siitä ehkä sitten jo ihan perussuorituksen, jos se kerran jää hiukan siitä täydellisyyttä hipovuudestakin.

 

[Pihvi]

Voihan asian nähdä myös niin, että jos epäonnistuminenkin menee surkeasti on kyseessä todella heikko suoritus. Kirjaimellisesti tulkittuna tässä on kyllä kaksoisnegaatio kyseessä. Vastaavanlainen, ei tosin negaatio, on ilmaisu

Menee kyllä niin paksuksi, että uskotkohan tuohon itsekään?

Ps. Oikeesti nähdään siel kalsarikänniketjussa.

 

[seeyou@jäähalli]

Laulussakin sanotaan, että laps' Suomen ällös vaihda pois sä maatas ihanaa. tuokin on kehotuksenomainen lause, ei varsinaisesti kielto tai vaatimus. Eli siis tyyliin ei kannatta vaihtaa pois tms.

Muistan nähneeni jossain TV-sketsissä tällaisen:

Äiti tarjoaa lapselleen puuroa. Lapselle puuro ei maistu, joten hän tokaisee: "Mä ällöön puuroo!"

Äiti vastaa laulaen: "Laps' Suomen ällös vaihda pois...", lapsi tokaisee keskeyttäen: "OK, fuck the puuro!"

Liekö ollut tahto Herr... Spede-show?

 

[sake]

Osui heti silmään IS:n sivuilta.. Ilmeisesti ihan uusi ruumiinosa keksitty:

"Nivus vaivaa Valtteri Filppulaa"

http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1507871

 

[Vintsukka]

Uusimman Iltalehden urheiluosion etusivulta bongasin seuraavanlaiset lauseet (aiheina Raipe ja Joona Puhakka):

"Tampereen elävä legenda pelasi perjantaina uransa viimeisen SM-liigaottelunsa..."

"Uimahyppääjä otti perjantaina jo uransa kahdeksannen arvokisamitalinsa..."

Älkää nyt vaan sanoko että tuollainen on nykypäivänä hyväksyttävää suomen kieltä!

 

[Loktev]

Nämä nykyajan radiotoimittajat ovat joskus aika "pihalla". Tänäänkin kuulin radiosta raportin jostakin pääsiäistapahtumasta. Naistoimittaja sanoi jotakin tällaista:
Tilaisuuden päätteeksi yleisöllä oli mahdollisuus pistää jalalla koreaksi! Kyllä minä olen tottunut pistämään jalalla koreasti!

 

[Vuokralainen]

Jotkut sitten juovat viintä.
Liekö murretta?

Itse olen tottunut juomaan viiniä.

 

[Uleåborgir]

Ridasta.

Ritasta. Ei kannata ryhtyä oikomaan kaverin kielioppia, jos ei ole ollut hereillä äidinkielen tunneilla.

Tämä pisti silmään Ke 2.4.2008 SM-liiga otteluseuranta -ketjussa.

Aikoinani mediakoulussa radiotyön kurssilla soitin Kielitoimistoon kysyäkseni, miten nimi Satu taipuu astevaihtelussa. Kielitoimiston rouva sanoi, että suositus on se, että nimi taipuu normaalin astevaihtelun tavoin eli Satua, Sadun, Sadulle, Saduitta.

Nimimerkki eh on ehkä "enemmän oikeassa". Asia on näin, mikäli Rita-nimi on suomenkielinen. Asia on toisin, jos Rita on englantia tai ruotsia tai indokiinaa. Silloin nimessä ei ole tavallista astevaihtelua, ja se taipuu Ritalle, Ritalta, Ritalle...

Huomatkaa, että olen kyseenalaistanut taivutuksen. En ole varma onko nimi "Rita" suomenkielinen. Se voi hyvinkin olla vierasperäinen, jolloin astevaihtelu ei tule voimaan.

 

[Ruutuässä]

Kyllä "Ridasta" on oikea ilmaus, kun Janista puhutaan. Jos ei ole, niin haluan kuulla hyvät perustelut ja senkin jälkeen voidaan asia varmistaa kielitoimistosta. Se on sellainen puhelinnumero, joka on aina hyvä olla kännykässä, kun joku alkaa viisastelemaan liikaa.

 

[eh]

Eihän tuossa ole mitään epäselvää. "Taivutukseltaan valtaosa sukunimistä on ongelmattomia: sukunimiä taivutetaan kuten vastaavia appellatiiveja."

Rita - Ridan, Ruutu - Ruudun jne.

 

[DAF]

Hakutoimintoa käyttämällä tähänkin löytyy vastaus, eikä tarvitse tässä samassa ketjussa käydä samaa keskustelua uudelleen (jo aika monetta kertaa):

http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=1755394&postcount=476

Eli Rita-Ridan-Ridasta. Ei tässä ole mitään epäselvää, kun on vielä kyse todella appellatiivista. Rita on suomen kielen sana, joka tarkoittaa eräänlaista pyydystä.