Kielipoliisit

  • 456 743
  • 2 971

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Väittäisin, että fysiikassa ainakin puhutaan diffundoitumisesta. Ei ole kyllä tullut asiaa luettua pitkään aikaan. Jossain sementtikemiassa asia on tullut vastaan viime tai edellisvuonna, mutta muistikuvat alkavat olla hatarat. Diffusoitumisestakin voidaan kyllä puhua, joten ehkä joku kemisti osaa selittää, jos niillä on joku vivahde-ero.
Fysiikkaa pääaineena lukevana olen kuullut puhuttavan vain diffundoitumisesta. Tietenkään tämä ei välttämättä ole mikään todiste sanan oikeellisuudesta, fyysikoilta ei juuri vaadita kielipäätä.
 

TheT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Leijonat, Montreal Canadiens
Heh, tämän päivän Iltalehdestä (vai oliko se Sanomat) löytyi juttu Nicke Lignellistä ja hänen lähes kohtalokkaasta kolaristaan rattijuopon kanssa.

Eräs lause pisti silmään "Lignell on toipunut kolarista mainiosti" - tai näin siinä olisi pitänyt lukea, mutta lehdessä lukee "Lignell on toipunut kolarista mainiosta".

Joopa joo, todella mainio kolari.
 

odwaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kepa ja Pena
Muistaisin kyllä että se suositus ehti olemaan sakki vähintään jonkun vuoden. Sittemmin järki on ilmeisesti ottanut tiukan pistevoiton. Mikä ei aina Kielitoimiston kohdalla ole taattua.
Olisin kyllä melko varma, ettei se ole, eikä ole ollut koskaan sakki, vaan nimenomaan šakki. Ja siinähän on vissi ero.
 

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
Onhan tuo diffusoituminen ehkä taas luonnollisemman kuuloinen, mutta diffundoituminen kuitenkin voittaa google fightin, joka on tunnetusti yksi luotettavimpia keinoja saada vastauksia mihin tahansa vertailukysymyksiin. Lähinnä nyt siis kysynkin, olisikohan joku muu luonnontieteilijä törmännyt tähän ja ratkaissut ongelmaa aiemmin?

Kumpikin vaihtoehdoista on oikea. Kyseessä ovat synonyymit. Kahden erillisen kirjoitustavan käyttö johtuu siitä, että "diffusoida" on johdettu germaanisista kielistä ja "diffundoida" latinasta.
 

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
Olisin kyllä melko varma, ettei se ole, eikä ole ollut koskaan sakki, vaan nimenomaan šakki. Ja siinähän on vissi ero.

Näinhän se menee. Suhuässän käyttäminen on tämän tyyppisissä ilmauksissa hyvä vaihtoehto, koska suomen kielessä on hyvä pyrkiä merkitsemään yhtä äännettä aina yhdellä kirjaimella. Shakki-sanassahan tämä ei toteudu.
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Miten niin kielioppi muka vaikeata ulkomaalaisille? Eihän noita osaa naapurin erkkikään.

Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.

"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?
 

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.

"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?

Kyllä noin voi sanoa. Kuulijassa se tosin saattaa herättää hilpeyttä. Optatiivimuodot kuulostavat nykyisin hyvin vanhahtavilta, ja niitä tapaakin lähinnä vanhoissa runoissa ja lauluissa.

Jotkut saattavat muistaa koulusta laulun, jossa laulettiin: "Ällös pelkää, että jäät hangen kylmään kehtoon auringon sä kerran näät luovan pälvet lehtoon..."
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.
 

taisto-74

Jäsen
Suosikkijoukkue
5.SS-Panzerdivision "Wiking" Regiment "Nordland"
Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mies ole ollut vähään aikaan yhtä puulla päähän lyöty, kuin tuon linkin klikkaamisen jälkeen.
Esim. aktiivin optatiivin preesensin yksikön 2. persoona -> kävellös, ällös kävele.
Anteeksi nyt vain, mutta en keksi yhtään lausetta mihin voisin sijoittaa noista kumpaakaan. Oli siellä paljon muitakin, mutta tuo nyt esimerkkinä.

"ällös koskaan kävele sitä kautta". Voiko noin sanoa?

Laskin muuten ylimalkaisesti että yhdestä suomen verbistä saa jotain yli 200 eri muotoa. Huh.
 
Viimeksi muokattu:

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.

Itseasiassa tuli mieleen tuo sama asia. Eiköhän se samaa tarkoita. Mutta en kyllä ole koskaan kenenkään kuullut käyttävän tuota ällös- muotoa. Tulee mieleen lähinnä joku kalevala. Taidanpa pysyä tuossa älä- muodossa.
 

julle-jr

Jäsen
Mitä eroa sitten on imperatiivilla ja optatiivilla? Onko "ällös kävele" eri asia kuin "älä kävele"? Minä ainakin ymmärtäisin molemmat lauseet samalla tavalla, eri kieltona.
Minusta ällös kuulostaa enemmän kehotukselta kun taas älä kuulostaa puhtaalta kiellolta.

Laulussakin sanotaan, että laps' Suomen ällös vaihda pois sä maatas ihanaa. tuokin on kehotuksenomainen lause, ei varsinaisesti kielto tai vaatimus. Eli siis tyyliin ei kannatta vaihtaa pois tms.
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Kuka osaisi selittää tämän... puhuttaessa tajuttomuudesta, miksi ihminen on tajuton, mutta palaa tajuihinsa? Tajunta ja tajuttomuus siis yksikössä, mutta mikä tekee tuon, että tajunnan palattua puhutaan tajuihin palaamisesta monikossa?
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Fysiikkaa pääaineena lukevana olen kuullut puhuttavan vain diffundoitumisesta. Tietenkään tämä ei välttämättä ole mikään todiste sanan oikeellisuudesta, fyysikoilta ei juuri vaadita kielipäätä.
Kumpikin vaihtoehdoista on oikea. Kyseessä ovat synonyymit. Kahden erillisen kirjoitustavan käyttö johtuu siitä, että "diffusoida" on johdettu germaanisista kielistä ja "diffundoida" latinasta.
Kiitokset, selkis. Itselläkin pääaine on fysiikka, ja diffundoituminen oli tutumpi, mutta kuten sanottu, oudompi suussa. Sillä nyt kumminkin mennään, latinalle rispektiä.
 

Pihvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, ÄTPPOMK, Everton FC, Canucks
Onko "epäonnistua surkeasti" hyväksyttävä ilmaisu kun halutaan korostaa epäonnistumista? Todella yleisessä käytössä varsinkin tv:n urheilu-uutisissa, mutta mielestäni "surkeasti epäonnistumisessa" on kyse varsin hyvästä suorituksesta?

Tuohan on juuri niinkuin sanot. Ei vain voi epäonnistua surkeasti. Tilanne on täysin sama kuin: "Ei paha, päinvastoin." - Jolla ilmeisesti tarkoitetaan hyvää suoritusta, mutta loppu lisäyksen ansiostsa ollaankin oltu totaaleita.

En varmaan itsekään tajunnu mitä kirjoiti, mutta kalsarikänneissä jatketaan!!!
 

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Tuohan on juuri niinkuin sanot. Ei vain voi epäonnistua surkeasti. Tilanne on täysin sama kuin: "Ei paha, päinvastoin." - Jolla ilmeisesti tarkoitetaan hyvää suoritusta, mutta loppu lisäyksen ansiostsa ollaankin oltu totaaleita.

En varmaan itsekään tajunnu mitä kirjoiti, mutta kalsarikänneissä jatketaan!!!

Voihan asian nähdä myös niin, että jos epäonnistuminenkin menee surkeasti on kyseessä todella heikko suoritus. Kirjaimellisesti tulkittuna tässä on kyllä kaksoisnegaatio kyseessä. Vastaavanlainen, ei tosin negaatio, on ilmaisu "lähes täydellisyyttä hipova", jossa pelkkä täydellisyyttä hipova jo kertoo, että parantamisen varaa jäi vain aavistuksen verran. Lähes-sana tekee siitä ehkä sitten jo ihan perussuorituksen, jos se kerran jää hiukan siitä täydellisyyttä hipovuudestakin.
 

Pihvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, ÄTPPOMK, Everton FC, Canucks
Voihan asian nähdä myös niin, että jos epäonnistuminenkin menee surkeasti on kyseessä todella heikko suoritus. Kirjaimellisesti tulkittuna tässä on kyllä kaksoisnegaatio kyseessä. Vastaavanlainen, ei tosin negaatio, on ilmaisu

Menee kyllä niin paksuksi, että uskotkohan tuohon itsekään?

Ps. Oikeesti nähdään siel kalsarikänniketjussa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Laulussakin sanotaan, että laps' Suomen ällös vaihda pois sä maatas ihanaa. tuokin on kehotuksenomainen lause, ei varsinaisesti kielto tai vaatimus. Eli siis tyyliin ei kannatta vaihtaa pois tms.

Muistan nähneeni jossain TV-sketsissä tällaisen:

Äiti tarjoaa lapselleen puuroa. Lapselle puuro ei maistu, joten hän tokaisee: "Mä ällöön puuroo!"

Äiti vastaa laulaen: "Laps' Suomen ällös vaihda pois...", lapsi tokaisee keskeyttäen: "OK, fuck the puuro!"

Liekö ollut tahto Herr... Spede-show?
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Uusimman Iltalehden urheiluosion etusivulta bongasin seuraavanlaiset lauseet (aiheina Raipe ja Joona Puhakka):

"Tampereen elävä legenda pelasi perjantaina uransa viimeisen SM-liigaottelunsa..."

"Uimahyppääjä otti perjantaina jo uransa kahdeksannen arvokisamitalinsa..."


Älkää nyt vaan sanoko että tuollainen on nykypäivänä hyväksyttävää suomen kieltä!
 

Loktev

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nämä nykyajan radiotoimittajat ovat joskus aika "pihalla". Tänäänkin kuulin radiosta raportin jostakin pääsiäistapahtumasta. Naistoimittaja sanoi jotakin tällaista:
Tilaisuuden päätteeksi yleisöllä oli mahdollisuus pistää jalalla koreaksi! Kyllä minä olen tottunut pistämään jalalla koreasti!
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Jotkut sitten juovat viintä.
Liekö murretta?

Itse olen tottunut juomaan viiniä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös