Kielipoliisit

[Eino_Mies]

Ajatus ja mielikuvitus laukkaa ainakin.

No joo, kyllähän sitä joskus lähtee mielikuvitus laukalle. Ehkä verbi kuvaa sellaista hieman holtitonta liikettä, jonka suunta ja nopeus eivät ole ihan ennalta hallittavissa.

Tästä tuli aasinsiltana mieleen, että mikä sen holtittoman (tai holtillisen) alkuperä sitten lienee.

 

[Kauko Viisas]

No joo, kyllähän sitä joskus lähtee mielikuvitus laukalle. Ehkä verbi kuvaa sellaista hieman holtitonta liikettä, jonka suunta ja nopeus eivät ole ihan ennalta hallittavissa.

Tästä tuli aasinsiltana mieleen, että mikä sen holtittoman (tai holtillisen) alkuperä sitten lienee.

Holtti eli ryhti.

holtti - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja

holtti - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja

kaino.kotus.fi

 

[Kauko Viisas]

Mimosa Jallow oli 12:sta.

Eihän tuo voi olla oikein?

Riippuu tietysti siitä mitä halutaan sanoa:

• Mimosa Jallow oli [yksi] kahdestatoista [uimarista?] = oikein, joskin päin persettä, koska ei kerrota mistä joukosta
• Mimosa Jallow oli kahdestoista = väärin

 

[Mazaa]

Riippuu tietysti siitä mitä halutaan sanoa:

• Mimosa Jallow oli [yksi] kahdestatoista [uimarista?] = oikein, joskin päin persettä, koska ei kerrota mistä joukosta
• Mimosa Jallow oli kahdestoista = väärin

Juuri näin. Urheiluruutu halusi kertoa Mimosan sijoittuneen sijalle 12. Ei mennyt niin kuin Strömsössä.

Ja oikea muoto olisi ollut: Mimosa Jallow oli 12:s.
Tai tätäkin näkyy välillä Mimosa Jallow oli 12.

 

[Txjokeri]

Tai tätäkin näkyy välillä Mimosa Jallow oli 12.

Eikös järjestysnumeron pidäkin päätyä pisteeseen? Tai sitten voisi kirjoittaa näin "Jallow oli XII".

 

[CuJo#31]

Eikös järjestysnumeron pidäkin päätyä pisteeseen? Tai sitten voisi kirjoittaa näin "Jallow oli XII".

Mutta jos joku on kisassa kahdestoista, se lyhennetään muotoon 12:s, ei 12.

 

[DAF]

Mutta jos joku on kisassa kahdestoista, se lyhennetään muotoon 12:s, ei 12.

Kumpikin lyhenne on sijoitustakin ilmaistessa oikein, mutta jos virke päättyy tuohon, on käytettävä muotoa 12:s kaksitulkintaisuuden välttämiseksi.

 

[finnjewel]

Hesarin talous-osiossa otsikko:

"Suomalaisten patoutunut kulutuskysyntä purkautuu vauhdilla, mutta vasta-alkaneet kulutusjuhlat voivat loppua lyhyeen"

Kirjoittaja on ajatellut sanaa vasta-alkaja, mutta tässä tapauksessa olisi sanat "vasta alkaneet" pitänyt kirjoittaa erikseen, koska "vasta" tarkoittaa tässä yhteydessä äskettäin, juuri, hiljattain. (Eikä kyse tietenkään ole kokemattomista kulutusjuhlista.)

 

[finnjewel]

Vahvasti yleistynyt kielivirhe täällä Jatkoajassakin on käyttää väärin verbin mperatiivin 3. persoonan yksikkö- ja monikkomuotoja.
Kun subjekti on yksikössä: olkoon, tehköön, varastakoon. Monikossa vastaavasti olkoot, tehkööt, varastakoot.

 

[Vintsukka]

NHL-osiossa kirjoitetaan jatkuvasti 8-vuoden sopimuksista, mutta toisinaan myös kahdeksan vuotisista soppareista. Sattuu päähän.

 

[Arnold]

Ni!

Kieli | Tietämätön käyttää huutomerkkiä taatusti väärin – Näin toimii suomalaisten kielenkäyttöön uinut uusi tehokeino

Kieli muuttuu alati, niin puhuttu kuin kirjoitettukin. Yksittäisen välimerkin käytöstä voi päätellä myös sen, onko viestin kirjoittaja boomeri.

www.hs.fi

 

[finnjewel]

Minulle, perheenjäsenilleni ja myös ystävilleni on ollut hyötyä siitä, että olen kokenut kapula- ja virkakielen kirjoittaja.
Saan helposti haluamiani päätöksiä virastoilta ja viranomaisilta, koska kirjoitan kieltä, jota siellä ymmärretään.
Sen vuoksi olen auttanut lähipiiriäni anomusten ja valitusten laatimisessa.

Ystävällisin terveisin

finnjewel

 

[vdx mua zorbas]

Sanakirjan mukaan fiasko tarkoittaa täydellistä epäonnistumista.

Iltapäivälehdissä sanaa käytetään seuraavantyyppisissä yhteyksissä: "Ruotsin EM-karsinnat päättyivät fiaskoon", "Raksilan syksyinen jää on fiasko", "Tapparan kapteenifiasko".

Senpä vuoksi sanakirjoihin tulisikin lisätä seuraava täsmennys: Usein ennakkosuosikin tai johtavassa asemassa olevan minkä tahansa tasoinen epäonnistuminen.

 

[Nahkasohva]

Viime aikoina on herättänyt hilpeyttä iltapäivälehtien toimittajien tapa puhua "kalusteista", kun tarkoitetaan "kalustoa". Tätä on näkynyt jo useissa artikkeleissa.

Toinen hieman hassu tapa on puhua "kyvykkyyksistä", kun tarkoitetaan "kykyä". Tässä on vähän samaa henkeä kuin siinä, ettei nykyisin juuri puhuta "asiantuntemuksesta" ja "asiantuntijoista" vaan "asiantuntijuudesta", vaikka tarkoitettaisiin nimenomaan edellisiä.

 

[Glove]

Viime aikoina on herättänyt hilpeyttä iltapäivälehtien toimittajien tapa puhua "kalusteista", kun tarkoitetaan "kalustoa". Tätä on näkynyt jo useissa artikkeleissa.

Toinen hieman hassu tapa on puhua "kyvykkyyksistä", kun tarkoitetaan "kykyä". Tässä on vähän samaa henkeä kuin siinä, ettei nykyisin juuri puhuta "asiantuntemuksesta" ja "asiantuntijoista" vaan "asiantuntijuudesta", vaikka tarkoitettaisiin nimenomaan edellisiä.

Henkilö Ninnannunna puhuu asiantuntijuudella Ukrainan kalusteiden kyvykkyydestä.

Hyvin ne vetää.

 

[Radiopää]

Viime aikoina on herättänyt hilpeyttä iltapäivälehtien toimittajien tapa puhua "kalusteista", kun tarkoitetaan "kalustoa". Tätä on näkynyt jo useissa artikkeleissa.

Minussa taas herättää raivoa, kun ihmiset sekoittavat motivaation ja motiivin. Liikenteen ja liikkeen sekoittaminen pitäisi olla kuolemansynti.

 

[vdx mua zorbas]

Viron kielestä tulee mieleen, että kun sitä kuulee, niin siitä ymmärtää kokonaisuutena yllättävän vähän ja yksittäisistä sanoista taas yllättävän paljon.

Lähivuosina on tarkoituksena mennä käymään Virossa ensimmäistä kertaa, joten olen ajatellut ottaa kieltä hieman haltuun. En ole koskaan lukenut virolaista tekstiä, mutta käänsin Translaattorilla muutamia todennäköisiä vastaantulevia tarpeita:

Paljonko maksaa: Kui palju see maksab

Panin eilen siskoasi: Panin eile su õe maha

Vedän sinua turpaan: Ma tõmban sulle pähe

Huomenna ostan uuden auton: Homme ostan uue auto

Haista vittu: Aja persse

Täähän on saatana silkkaa suomea, miksei tästä puhuta enempää!

 

[Domi28]

Jatkoajan artikkelin otsikossa lukee: Antti Erkinjuntti liittyy kasvattiseuransa RoKin vahvuuteen.

Eikö tuon pitäisi olla muodossa "kasvattajaseuransa vahvuuteen"?
Minulle ainakin tulee tuosta kasvattiseurasta mieleen, että Erkinjuntti on kasvattanut RoKin.

 

[finnjewel]

"Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen ympärillä kuhisee"

Tämäkin on hitusen pielessä. Ennemmin sanoisin, että kohisee.
Kuhina on eläinten parveilua.

 

[peterra]

@Domi28 kasvattiseura saa googlesta n. 9500 osumaa eikä ole täysin tavaton tuossa muodossaan. Kasvattajaseura saa n. 95 000 osumaa eli on huomattavasti suositumpi sana. Kuitenkin ihan täysin identtinen merkitys kummallakin on ja selvästi kasvattiseura on myös vaihtoehto muidenkin kuin yhden toimittajan mielestä. Kumpi sitten on idiomaattisempi niin suomalaiset ovat ainakin Googlen perusteella jälkimmäisen takana yhden suhteessa kymmeneen.

 

[finnjewel]

Hei kaikki poliisit. Askarruttanut pitkään eräs asia. Olen hyvin reilu viiskymppinen ja naisenetsimisen lomassa haluaisin lähestyä teitä seuraavalla kysymyksellä.

Tykkään viljellä lausemuotoa "Herahti vesi kielelle kun mietti Ronal... Tajinea, kala-taginea!"

Miten tuo pitää kirjoittaa? Mitä tapahtuu kolmen pisteen jälkeen? SaiPalle harvinaista, mutta... - Ok, takaisin kysymyksen pariin. Tuleeko siihen semmoinen viiva? Onko iso alkukirjain vai pieni? Onko mahdollinen viiva irti seuraavasta sanasta vai kiinni siinä?

Muistan lukeneeni Waltarin kielioppipokkarin, mutten muista miten nää meni. Kiusallista kirjoittaa internettiin mahdollisesti päin helvettiä. Kaikki näkee.

Mietin kaljaa... - limpparia.
Mietin kaljaa... - limpparia!

Mietin kaljaa... -limpparia.
Mietin kaljaa... -limpparia!
- - - -
Mietin kaljaa... - Limpparia.
Mietin kaljaa... - Limpparia!

Mietin kaljaa... Limpparia.
Mietin kaljaa... limpparia.

Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Mahdollisesti useampikin on oikein, mutta mikä niitten ero sitten on?

E: Nuubialaiset vastaukset luetaan myös.

Melko kokeneena kielipoliisina väitän, että vain toiseksi viimeinen on oikein.
Kolme pistettä päättää lauseen siinä missä yksikin piste.

 

[Vuokralainen]

Luistimet pitäisi saada luistelukuntoon.

Teroitetaan vai terotetaanko terät?

 

[finnjewel]

Kiitän sinua tästä. Waltarilta ei ole vielä tullut vahvistusta, odotan sitä vielä.

Mielestäsi melko kokeneena pollarina sanot tämän olevan oikein:

"Mietin kaljaa... Limpparia."

Muuttuuko kirjoitusasu jos sanoo: "Mietin kalj... Eiku limpparia."

Tykkäisin tällaiseen laittaa ensinnäkin huutomerkin loppuun, jotta siitä tulisi enemmän jopemainen sivupersoona-lausahdus.

Onko tuo väliviiva siis joka tapauksessa tarpeeton näissä? Ärsyttää tosiaan viljellä näitä kun joka näpyn jälkeen on epävarma olo.

Muistaakseni Waltari-oppaassa oli jotenkin joku väliviiva.

Kirjoitusasu (=välimerkit) ei muutu, mutta kieliasusta tulee Eiku:lla parempi. Kuten myös huutomerkin panemisella Eiku -osan perään.
Ajatusviivan käytöstä kannattaa etsiä tietoa kirjoitusoppaista.

 

[Vuokralainen]

Ihan tyhmä oletus, että natiivin puhujan pitäisi osata kaikki kiemurat.

Tämä on totta.
Tää meidän kieli on niin saatanan vaikea, että näitä vaan tulee väilillä eteen.

 

[Nahkasohva]

Luistimet pitäisi saada luistelukuntoon.

Teroitetaan vai terotetaanko terät?

Teroitetaan. Nämä on aina nopea katsoa Kielitoimiston sanakirjasta.

Edit. Tässä ihan hyvä ohje vastaaviin tapauksiin:

i vai ei i:tä? (aloittaa, kehottaa)

nauhoitus niskoittelu osoite, osoitus pahoittelu paikoitus painotus pakotus, pakote paloittelu pelote, peloittelu pingotus pujotus, pujottelu punoitus rahoitus rajoitus raotus rasvoitus…

www.kielitoimistonohjepankki.fi