Täytyy kuitenkin muistaa, että oppimisvaikeus ei ole oppilaan oma syy, syyt löytyvät ympäristöstä, perimästä, neurologisista vammoista tai muutoksista jne. Ja kyse ei ole huonommuudesta vaan erilaisuudesta, lukihäiriöinen ymmärtää tekstin eri lailla, eikä hän sille voi mitään. Akateemisilta taidoiltaan heikompi oppilas on minulle yhtä arvokas kuin paremmin pärjääväkin.
Mitäs shittiä tämä nyt on? Totta kai lukihäiriöinen on usein juuri normaalia huonompi, mitä tulee lukunopeuteen, tekstin ymmärtämiseen ja kielelliseen hahmotuskykyyn ynnä muuhun. Miksi sitä nyt ei ääneen voi sanoa? Eikä sillä mitään merkitystä paremmuuteen sinänsä ole mistä häiriö johtuu, tai voiko henkilö itse asialle mitään.
Yhtä lailla lyhytkasvuinen henkilö voi koripallossa huonompi kuin pitkä, vaikka heillä olisi muuten samat ominaisuudet ja samanlainen harjoitustausta ynnä muuta. Ei se lyhytkasvuisen omaa syytä luultavasti ole, mutta huonompi mikä huonompi. Vastaavasti lyhytkasvuinen voi olla parempi mäkihypyssä. Toki voisi asian kaunistelemiseksi sanoa, että ei se 205 cm pitkä ja 120 kg painava kaveri huonompi ole mäkihypyssä, hän vain hyppää eri tavalla, eli vähän lyhyemmän matkan kuin kilpailijat ja paikat ei kestä hyppytreeniä.
Suurin piirtein kaikki ominaisuutemme, kaikki mitä me teemme tai mitä meille tapahtuu, riippuu perintötekijöistä ja ympäristötekijöistä eli ihan vaan sattumasta. Silti jossain asiassa jokainen on huonompi kuin joku muu, ellei nyt aleta pohtia huonouden käsitettä jotenkin normaalista poikkeavalla tavalla.