Kielimiehiä, eli tongue mans?

[Mr.Fox]

Portugali on sitten harvinaisen vaikea kieli!

Pari päivää sitten mä seikkailin Portugalin Postin sivuilla. Kielivaihtoehtona on myös englanti, mutta esim. postilähetyksistä/-paketeista ei ollut tarvitsemaani tietoa käännettynä. Espanjaa mä kuitenkin ymmärrän jonkun verran sekä kirjoitettuna että puhuttuna, joten oletin homman olevan helpompaa. Siitä ei tullut yhtään mitään! Mä seikkailen silloin tällöin melko ahkerastikin jollain itäeurooppalaisten lätkäjengien kotisivustoilla - suoraan sanottuna enemmän mä ymmärrän jostain puolan-, slovakin- tai vaikka kroatiankielisistä lätkäsivustoista kuin Portugalin Postin kotisivusta.

Noh, sitten mun piti saada yhteyttä erääseen perheyrittäjään - luonnollisesti ilman kotisivuja - eräästä portugalilaisesta pikkukunnasta. Siinä ei muuten ole itku kaukana, kun metsästät jonkun paikallisen carlosalvesin yhteystietoja jostain Karvatoosan (paras DE-Wiki: Carvalhosa) kyläpahasesta jostain Pacos de Ferreiran kunnasta... Luojan kiitos Carlos sentään puhuu ja kirjoittaa hyvää englantia!

 

[penaz]

Portugali on sitten harvinaisen vaikea kieli!

Itselläni portugali oli vuosien ajan toinen kotikieli. Joskus yllätyin, miten paljon kieli muistuttaa romanian kieltä, vaikka maat ovat aika kaukana toisistaan. Avasin kerran vuosia sitten tv:n ja siellä joku mies puhui minulle vierasta kieltä, josta ymmärsin hyvin paljon. Haastattelun jälkeen toimittaja kertoi haastatellun olleen Romanian presidentti. Portugalin kielen osaaminen auttaa toki kommunikoimaan espanjalaisten kanssa (portugalilaiset ymmärtävät erittäin hyvin espanjaa, mutta espanjalaisilla on vähän vaikeampaa toisin päin). Italiaakin on aika helppoa oppia ja se on suomalaisille erittäin helppo puhua, kun kieltä äännetään suurin piirtein samoin kuin suomea. Ja sama toisin päin. Kuunnelkaapa vaikka Ässien italialaismaalivahti Bernardin suomen kieltä. Selvemmin hän sitä puhuu kuin savolaiset.

 

[bebeto]

Itselläni portugali oli vuosien ajan toinen kotikieli. Joskus yllätyin, miten paljon kieli muistuttaa romanian kieltä, vaikka maat ovat aika kaukana toisistaan. Avasin kerran vuosia sitten tv:n ja siellä joku mies puhui minulle vierasta kieltä, josta ymmärsin hyvin paljon. Haastattelun jälkeen toimittaja kertoi haastatellun olleen Romanian presidentti. Portugalin kielen osaaminen auttaa toki kommunikoimaan espanjalaisten kanssa (portugalilaiset ymmärtävät erittäin hyvin espanjaa, mutta espanjalaisilla on vähän vaikeampaa toisin päin). Italiaakin on aika helppoa oppia ja se on suomalaisille erittäin helppo puhua, kun kieltä äännetään suurin piirtein samoin kuin suomea. Ja sama toisin päin. Kuunnelkaapa vaikka Ässien italialaismaalivahti Bernardin suomen kieltä. Selvemmin hän sitä puhuu kuin savolaiset.

Olen antanut kertoa itselleni että romanian kielessä on paljon samaa kuin latinassa. Olenko pahasti hakoteillä?

 

[Morgoth]

Olen antanut kertoa itselleni että romanian kielessä on paljon samaa kuin latinassa. Olenko pahasti hakoteillä?

Et, romanian kielessä jopa 70 % sanoista on lainasanoja ranskasta, espanjasta, italiasta ja portugalista. Romaanisia kieliä, jotka tietysti pohjautuvat latinasta. Vaimo osaa ranskaa erittäin hyvin ja katselimme joskus jotakin tv-ohjelmaa yhdessä ja hän yllättyi, koska pystyi seuramaan todella pitkälle puhetta romaniaksi ilman mitään tekstitystä. Itse olen pitänyt romaniaa ihan jonain slaavilaisena kielenä, mutta kaikkea sitä oppii.

 

[penaz]

Olen antanut kertoa itselleni että romanian kielessä on paljon samaa kuin latinassa. Olenko pahasti hakoteillä?

Samaa kieliperhettä. Luin aikoinaan Turun klassikossa pitkän latinan (7 vuotta). Tuon ajan olisi voinut hyödyllisemmänkin kielen opiskeluun käyttää, mutta meistä moni ei muutenkaan niin vakavasti kouluun suhtautunut niin yhtä hyvin sitä sitten saattoi hankkia klassistakin sivistystä.
Kivoja muistoja koulusta, persoonallisia opettajia ja yllättävän hyvin luokkamme on maailmassa on pärjännyt.

Tiukemman linjan opettajamme mielestä ihmiset, jotka eivät osaa latinaa ovat barbaareja, ne jotka osaavat latinaa ovat puolibarbaareja ja ne jotka osaavat kreikkaa ja latinaa ovat sivistyneitä ihmisiä. Koulussamme kreikan kieli oli valinnainen aine.

 

[bebeto]

Samaa kieliperhettä. Luin aikoinaan Turun klassikossa pitkän latinan (7 vuotta). Tuon ajan olisi voinut hyödyllisemmänkin kielen opiskeluun käyttää, mutta meistä moni ei muutenkaan niin vakavasti kouluun suhtautunut niin yhtä hyvin sitä sitten saattoi hankkia klassistakin sivistystä.
Kivoja muistoja koulusta, persoonallisia opettajia ja yllättävän hyvin luokkamme on maailmassa on pärjännyt.

Tiukemman linjan opettajamme mielestä ihmiset, jotka eivät osaa latinaa ovat barbaareja, ne jotka osaavat latinaa ovat puolibarbaareja ja ne jotka osaavat kreikkaa ja latinaa ovat sivistyneitä ihmisiä. Koulussamme kreikan kieli oli valinnainen aine.

Minä kävin kouluni Tampereen klassillisessa lyseossa joka oli siihen aikaan ainoa koulu Tampereella jossa latinaa pystyi opiskelemaan. Itselläni oli ykköskielenä englanti mutta latina meni siinä sivussa. Heikosti tosin.

 

[penaz]

Minä kävin kouluni Tampereen klassillisessa lyseossa joka oli siihen aikaan ainoa koulu Tampereella jossa latinaa pystyi opiskelemaan. Itselläni oli ykköskielenä englanti mutta latina meni siinä sivussa. Heikosti tosin.

Vanhoina "hyvinä aikoina"(kävin oppikoulua 66-74) klassillisissa kouluissa (Helsinki, Kuopio, Tampere ja Turku) jokaisen oppilaan oli pakko ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa pitkä latina. Se oli kouluissa ensimmäinen vieras kieli. Toisen kotimaisen ruotsin opiskelu alkoi vuotta aikaisemmin.

 

[bebeto]

Vanhoina "hyvinä aikoina"(kävin oppikoulua 66-74) klassillisissa kouluissa (Helsinki, Kuopio, Tampere ja Turku) jokaisen oppilaan oli pakko ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa pitkä latina. Se oli kouluissa ensimmäinen vieras kieli. Toisen kotimaisen ruotsin opiskelu alkoi vuotta aikaisemmin.

Ja minä kun luulin olevani palstan vanhuksia. Kävin Clasua 70-luvulla enkä kirjoittanut koska homma jäi vähän kesken. Clasu oli tuolloin poikakoulu ja tytöt hyväksyttiin opinahjoon vasta vuotta myöhemmin kun kouluun astuin. Oi niitä aikoja. Jos haluaa oman opinahjonsa häntää nostaa niin mm. Yrjö Jylhä, Toivo Kärki, Lauri Viita, Erkki Lepokorpi ja Jouko Turkka ovat entisiä Clasun oppilaita.

 

[Kirjoittelija]

Vanhoina "hyvinä aikoina"(kävin oppikoulua 66-74) klassillisissa kouluissa (Helsinki, Kuopio, Tampere ja Turku) jokaisen oppilaan oli pakko ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa pitkä latina.

Oletko paljon ulkomaanreissuilla päässyt keskustelemaan latinaksi? Onnistuuko esim. juna-aseman sijainnin kysyminen ja oluen tilaaminen? Multa ei luonnistuisi, vaikka oli yläasteella latina kymppi. Oppikouluun en toki olisi päässyt edes sisään.

 

[YamahaGPR]

Mein english nicht so good butt twat ist moore yuor proplem ;=D

 

[Mr.Fox]

Löytyisikö täältä englanninkielisen maahantuontitermistön hallitsevaa tongue mania?

Mä sivusinkin aihetta jo toisessa ketjussa, mutta se jäi oikeasti vaivaamaan. Mulle on tulossa paketti Portugalista, mutta kuitenkin mantereelta. Mulla oli jo valmiiksi epäilys, että Suomen Tulli kiinnostuu paketista. Tilauksessa ei ole mitään laitonta - ehkä vain hieman harvinaisempi? Samaten lähetys on lähtenyt Portugalin maaseudulta. Kieltämättä tullimiehenä voisin itsekin kiinnostua paketista vastaavanlaisilla taustatiedoilla. Luonnollisesti sinnehän se sitten hellsingin lentokenttätulliin oli jäänyt. Tänään paketti on kuitenkin vapautettu - mutta tuleeko siitä kuitenkin jotain velvoitteita mulle?

"Released by customs WITH DUTIES"

Tullin vapauttama tullimaksujen kanssa? - eli tarkoittaako tuo WITH DUTIES, että tuotteista on verot jo maksettu lähtömaassa? Vai tarkoittaako se sitä, että Tulli vapauttaa tuotteen, mutta mun pitää siitä tehdä vielä jotain lisäselvityksiä/maksaa jotain lisämaksuja? Google Translator ei paljoa tässä vaiheessa auta...

"Released by customs with duties" = "Julkaisija tullin tullit"
"Released by customs with duties" = "Släppt av tullen med tullar"

 

[finnjewel]

Löytyisikö täältä englanninkielisen maahantuontitermistön hallitsevaa tongue mania?

Mä sivusinkin aihetta jo toisessa ketjussa, mutta se jäi oikeasti vaivaamaan. Mulle on tulossa paketti Portugalista, mutta kuitenkin mantereelta. Mulla oli jo valmiiksi epäilys, että Suomen Tulli kiinnostuu paketista. Tilauksessa ei ole mitään laitonta - ehkä vain hieman harvinaisempi? Samaten lähetys on lähtenyt Portugalin maaseudulta. Kieltämättä tullimiehenä voisin itsekin kiinnostua paketista vastaavanlaisilla taustatiedoilla. Luonnollisesti sinnehän se sitten hellsingin lentokenttätulliin oli jäänyt. Tänään paketti on kuitenkin vapautettu - mutta tuleeko siitä kuitenkin jotain velvoitteita mulle?

"Released by customs WITH DUTIES"

Tullin vapauttama tullimaksujen kanssa? - eli tarkoittaako tuo WITH DUTIES, että tuotteista on verot jo maksettu lähtömaassa? Vai tarkoittaako se sitä, että Tulli vapauttaa tuotteen, mutta mun pitää siitä tehdä vielä jotain lisäselvityksiä/maksaa jotain lisämaksuja? Google Translator ei paljoa tässä vaiheessa auta...

"Released by customs with duties" = "Julkaisija tullin tullit"
"Released by customs with duties" = "Släppt av tullen med tullar"

Koska "duty free" tarkoittaa verovapaata, niin "with duties" tarkoittanee verollista (enempi vähempi), eli oikeilla jäljillä lienet.

 

[Kirjoittelija]

En nyt muista mikä se kielellisesti hankala asia on nimeltään, mutta pääosin ruotsia tai vaikka venäjää äidinkielenään puhuvat paremmalla aksentilla kun vaikka suomalaiset.

Mitä kieltä? Englantia suomalaiset kyllä puhuvat paremmin kuin venäläiset mutta huonommin kuin ruotsalaiset.

Se hankala asia saattaa olla nimeltään intonaatio. Minulle on joskus Lontoossa sanottu, että mun pitäisi pyrkiä puhumaan tavalla, joka on enemmän "lively". En kuitenkaan pysty siihen, sillä monotonisen paasaava puhetapa on äidinkielen peruina liian syvällä selkärangassa. Tukholmassa sanottiin joskus, että olet varmaan Suomesta, sillä vain suomalaiset puhuvat englantia noin paskasti.

Hauskin tapaus englannin kielen tiimoilta on kuitenkin se, kun lähdimme Bilbaossa metroasemalta etsimään uimarantaa, ja vielä minuakin huonommin englantia puhuva kaverini tiedusteli paikalliselta näin: "Excuse me, where is the bitch?" Nauroin puoli minuuttia kippurassa mutta ranta onneksi löytyi.

 

[Sergei Akueero]

Hassua, kun tuntuu että oma englannin puhuminen on paljon parempaa aina natiivin keskustelukumppanin kanssa. Muiden eurooppalaisten (ei-brittien ym.) kanssa englantia puhuessa, menee välillä oma puhekin yllättävän kankeaksi, mutta natiivin puhujan kanssa sitä saa omaan puheeseenkin jotenkin aina paremman "flow:n" päälle.

 

[avatar]

Hassua, kun tuntuu että oma englannin puhuminen on paljon parempaa aina natiivin keskustelukumppanin kanssa. Muiden eurooppalaisten (ei-brittien ym.) kanssa englantia puhuessa, menee välillä oma puhekin yllättävän kankeaksi, mutta natiivin puhujan kanssa sitä saa omaan puheeseenkin jotenkin aina paremman "flow:n" päälle.

Sama. Ja myöskin se sitten vaihtelee, miltä aksenttialueelta natiivi englantia puhuva on. Irkku, britti, jenkki, aussi. Väkisinkin jos pitkään puhuu, omakin kieli taipuu enemmän ja enemmän samaan suuntaan.

Pätee myöskin ruotsiin ja norjaan. Suomenruotsalaisen kanssa jos puhuu ruotsia, tulee ihan kauhea fiilis. Varsinkin norjalaisten kanssa jonkin aikaa puhuttuaan, kun kuulee suomenruotsia, tuntuu ensin siltä, että aivan kuin puhuja olisi joku kehitysvammainen.

 

[sampio]

Suomalainen alemmuuskompleksi saa kokonaan uusia ulottuvuuksia, kun enää edes ruotsinkielisemmekään eivät osaa ruotsia.

 

[ernestipotsi]

Tanska se vasta kehitysvammaiselta kuulostaakin. Ne, jotka ovat nähneet dokumentin Red Chapel tietävät, että tavallisen tanskalaisen ja kehitysvammaisen tanskalaisen puheessa ei näin suomenkieliselle ole juuri mitään eroa.

 

[avatar]

Tanska se vasta kehitysvammaiselta kuulostaakin. Ne, jotka ovat nähneet dokumentin Red Chapel tietävät, että tavallisen tanskalaisen ja kehitysvammaisen tanskalaisen puheessa ei näin suomenkieliselle ole juuri mitään eroa.

Okei. En kyllä ymmärtänyt paskaakaan, mitä Red Chapelin keharit puhuivat. Jonkin sanan sieltä täältä rekisteröin.

Talvella juttelin viikonlopun parin tanskalaisen kanssa, itse toki norjaa puhuen, jota ymmärtävät. Aika harvoin tarvitsi kysyä, mitä sanoivat. Vaikeaa se on, mutta jos kielikorva harjaantuu perus riikinruotsin ulkopuolelle, kaikki on mahdollista.

 

[septi]

Tällainen ketju kun osui vastaan niin kokeillaan josko täältä löytyisi vastaus itseäni piinaavaan mysteeriin. Englantini on sujuvaa, mutta sanonnat aika hakusessa ja tässä taitaa olla sellaisesta kyse.

Yhden suosikkibiisini sanoitus vaivaa päätä, eli mitä tarkoittaa "All that falls around us" suora suomennos kun ei toimi. Konteksti tulee tässä.

THE AUTUMN OFFERING LYRICS - "Fear Will Cast No Shadow" (2007) album

The weapons they trust
Will slowly wither and rust
Ensuring all that falls around us failed you

 

[pernaveikko]

Tällainen ketju kun osui vastaan niin kokeillaan josko täältä löytyisi vastaus itseäni piinaavaan mysteeriin. Englantini on sujuvaa, mutta sanonnat aika hakusessa ja tässä taitaa olla sellaisesta kyse.

Ei tuossa sen ihmeempää sanontaa ole, mutta sanoma. Puhutaan vallanpidosta ja sen epäonnistumisesta.

 

[Kirjoittelija]

THE AUTUMN OFFERING LYRICS - "Fear Will Cast No Shadow" (2007) album

Ei tuossa sen ihmeempää sanontaa ole, mutta sanoma.

Kun tuon yhtyeen lyriikoita silmäilee, niissä näyttää todellakin olevan sanomaa. Syvällistä sellaista. On verta, kuolemaa, myrkkyä, paholaisia, mätänemistä, raiskausta, jne. Pirjo Heikkilä kiteyttää sen sanoman aika osuvasti tässä pätkässä:
Marco Hietala Roast - Pirjo Heikkilä - YouTube

 

[septi]

Kun tuon yhtyeen lyriikoita silmäilee, niissä näyttää todellakin olevan sanomaa. Syvällistä sellaista. On verta, kuolemaa, myrkkyä, paholaisia, mätänemistä, raiskausta, jne. Pirjo Heikkilä kiteyttää sen sanoman aika osuvasti tässä pätkässä:

Puhuin nyt tästä yhdestä biisistä josta ei mielestäni noita mainitsemiasi elementtejä löydy.

 

[Kirjoittelija]

Vasemmisoliiton ketjussa keskustellaan Li Anderssonista. Siellä esitettiin tällainen mielenkiintoinen väite:

Suomenruotsalaisena on ollut mahdollisuus siitä ruotsista napata se helppo lisä-ällä, ei sillä että se jotenkin tämän arvoa laskisi.

Väitteen esittäjä itse ei osannut kertoa, mitä etua suomenruotsalaisuudesta ruotsin yo-kokeessa on. Siksi kokeilen, löytyisikö vastaus kysymykseeni täältä.

Li Andersson on ruotsinkielinen ihminen. Hän osallistuu ruotsin kielen kokeeseen, jossa hän kilpailee arvosanoista muiden ruotsinkielisten ihmisten kanssa. Millä tavalla Anderssonin suomenruotsalaisuus tekee tuossa kokeessa menestymisestä helppoa?

 

[tomageeni]

Väitteen esittäjä itse ei osannut kertoa, mitä etua suomenruotsalaisuudesta ruotsin yo-kokeessa on. Siksi kokeilen, löytyisikö vastaus kysymykseeni täältä.

Li Andersson on ruotsinkielinen ihminen. Hän osallistuu ruotsin kielen kokeeseen, jossa hän kilpailee arvosanoista muiden ruotsinkielisten ihmisten kanssa. Millä tavalla Anderssonin suomenruotsalaisuus tekee tuossa kokeessa menestymisestä helppoa?

Käsittääkseni vain joko suomen tai ruotsin voi kirjoittaa äidinkielenä. Tällöin se toinen jää "ylimääräiseksi" jolloin sen voi kirjoittaa sitten vieraana kielenä. Äkkiseltään voisi ajatella että jos Li Andressonin tasoinen suomenkielen taitaja kirjoittaa suomen vieraana kielenä - vaikka sitten pitkällä oppimäärällä - niin se on aika varma ällä. Tai sitten päinvastoin jos on kirjoittanut suomen äidinkielenä ja ruotsin sitten vieraana kielenä.

Painotan etten Li Anderssonin tapauksesta tiedä miten hän on aineensa valinnut, mutta ehkä alkuperäisen viestin kirjoittaja tarkoitti tätä. Tosin "varma ällä" kaksikielisille henkilöille ei mielestäni sikäli ole epäoikeudenmukaista, että yo-kokeessahan pyritään arvioimaan osaamista, ja jos puhuu kahta kieltä natiivisti niin silloin kielitaito vain on laajempi ja sillä sipuli.

 

[Kirjoittelija]

Äkkiseltään voisi ajatella että jos Li Andressonin tasoinen suomenkielen taitaja kirjoittaa suomen vieraana kielenä - vaikka sitten pitkällä oppimäärällä - niin se on aika varma ällä.

Niin voisi. Tämä ei kuitenkaan vastaa siihen kysymykseen, mitä etua suomenruotsalaisuudesta saa ruotsin kielen yo-kokeessa. Sitä vastausta odottelen edelleen. En minä suomen kielen kokeessakaan kokenut suurta etulyöntiasemaa saavani siitä, että olen suomenkielinen. Suomenkielisiä ne muutkin kokeeseen osallistujat olivat.