The Original Jags
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Vielä tuosta Ak Bars Kazanin muuttuneesta luonteesta. Joukkuetta pidettiin oikeutetusti pitkään Venäjän virallisena "ostojoukkueena" jostakin 2000-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin asti. Silloin seuraan kerättiin ostopelaajina mm. supertähti Aleksei Morozov sekä hänen ketjukaverinsa Danis Zaripov ja Sergei Zinovjev, Ilja Nikulin, Jevgeni Medvedev, Jarkko Immonen, Niko Kapanen, Tony Mårtensson, Aleksei Jemelin, Janne Pesonen, Konstantin Kornejev, Petri Vehanen, Denis Kuljash ja Lauris Darzinsh (sekä muutamia "huteja" kuten Hannes Hyvönen ja Antti Miettinen) eli pelaajia jotka olivat siihen aikaan Venäjän ja muiden Euroopan maiden aivan parhaimmistoa. Menestystäkin tuli kiitettävästi näillä pelaajilla. Yksikään heistä ei ollut seuran oma kasvatti.
Kontrasti nykyjoukkueeseen on iso.
Ykkösmaalivahti Emil Garipov (s. 1991) on Kazanin oma kasvatti.
Puolustuksen ykkösmies Albert Jarullin (s. 1993) on Kazanin oma kasvatti. Samoin jo vähän pidempään mukana ollut Vasili Tokranov (s. 1989). Viime ja tällä kaudella läpimurtonsa tehneet Zijat Paigin (s. 1995), Damir Musin (s. 1994) ja Roman Abrosimov (s. 1994) ovat kaikki myös Kazanin omia poikia. Tällä kaudella pelaavaan kokoonpanoon murtautunut ja kolme tehopinnaakin tehnyt Mihail Sidorov (s. 1997) pelasi viime kaudella Kazanin MHL-joukkueessa, mutta on Jaroslavlin kasvatteja. Kazan ei enää niinkään hanki muualta valmiita (ainakaan venäläisiä) pelaajia, vaan enemmän nuoria raakileita joita haluaa jalostaa ja kasvattaa.
Hyökkäyksen puolella puhtaita omia kasvatteja on vähemmän, lähinnä Artjom Lukonjanov (s. 1989), Maksim Lazarev (s. 1996) ja kokenut Dimitri Obuhov (s. 1983). Kazanin tulevaisuuden suuri lupaus Andrei Svetshnikov (s. 2000) meni ja lähti pelaamaan ensi kaudeksi USA:n junioriliigoihin, eli hänen ura on tuhottu ennenkuin se edes alkoikaan. Kazan on muutenkin menettänyt viimeisen kolmen vuoden aikana liian paljon pelaajia Kanadan ja USA:n junioriliigoihin. On käsittämätöntä, että pelaajat edelleen lähtevät sinne, vaikka jo etukäteen on varmaa että tuollainen päätös on yhtä kuin oman uran tuhoaminen. Lähtijät ovat olleet tietysti Kazanin kiekkokoulun parhaimmistoa. Esimerkiksi Paigin (s. 1995) ei ollut junnuna niin hyvä että olisi kelvannut Pohjois-Amerikkaan. Jotenkin vain Paigin on Venäjällä kehittynyt paremmaksi pelaajaksi kuin kaikki ne ikäluokkansa lahjakkuudet, jotka lähtivät Kanadaan.
Kontrasti nykyjoukkueeseen on iso.
Ykkösmaalivahti Emil Garipov (s. 1991) on Kazanin oma kasvatti.
Puolustuksen ykkösmies Albert Jarullin (s. 1993) on Kazanin oma kasvatti. Samoin jo vähän pidempään mukana ollut Vasili Tokranov (s. 1989). Viime ja tällä kaudella läpimurtonsa tehneet Zijat Paigin (s. 1995), Damir Musin (s. 1994) ja Roman Abrosimov (s. 1994) ovat kaikki myös Kazanin omia poikia. Tällä kaudella pelaavaan kokoonpanoon murtautunut ja kolme tehopinnaakin tehnyt Mihail Sidorov (s. 1997) pelasi viime kaudella Kazanin MHL-joukkueessa, mutta on Jaroslavlin kasvatteja. Kazan ei enää niinkään hanki muualta valmiita (ainakaan venäläisiä) pelaajia, vaan enemmän nuoria raakileita joita haluaa jalostaa ja kasvattaa.
Hyökkäyksen puolella puhtaita omia kasvatteja on vähemmän, lähinnä Artjom Lukonjanov (s. 1989), Maksim Lazarev (s. 1996) ja kokenut Dimitri Obuhov (s. 1983). Kazanin tulevaisuuden suuri lupaus Andrei Svetshnikov (s. 2000) meni ja lähti pelaamaan ensi kaudeksi USA:n junioriliigoihin, eli hänen ura on tuhottu ennenkuin se edes alkoikaan. Kazan on muutenkin menettänyt viimeisen kolmen vuoden aikana liian paljon pelaajia Kanadan ja USA:n junioriliigoihin. On käsittämätöntä, että pelaajat edelleen lähtevät sinne, vaikka jo etukäteen on varmaa että tuollainen päätös on yhtä kuin oman uran tuhoaminen. Lähtijät ovat olleet tietysti Kazanin kiekkokoulun parhaimmistoa. Esimerkiksi Paigin (s. 1995) ei ollut junnuna niin hyvä että olisi kelvannut Pohjois-Amerikkaan. Jotenkin vain Paigin on Venäjällä kehittynyt paremmaksi pelaajaksi kuin kaikki ne ikäluokkansa lahjakkuudet, jotka lähtivät Kanadaan.