Mainos

Kevään 2011 karsinnat: Joko nyt?

  • 225 370
  • 880

Raúl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
No minä ainakin olen valmis ottamaan sen riskin, että muutama seura menee nurin ja joutuu hakemaan uutta vauhtia II-divisioonasta, jotta SM-liigan ja Mestiksen välille saataisiin taas pysyvää vaihtelua.

Ja miten näet näiden muutaman seuran tuhoutumisen edistävän pysyvää vaihtelua liigan ja Mestiksen välillä? Mestiksessä on vain jokunen edes teoriassa liigaan kykenevä joukkue. Muutaman nykyisen seuran alasajo ei todellakaan lisäisi vaihtuvuutta liigojen välillä, vaan kasvattaisi kuilua entisestään.

II-divisioonasta ei todellakaan nousta hetkessä liigakelpoiseksi organisaatioksi. TPS ja Pelicans ovat sellaisia, KooKoo, Sport ja Jukurit ehkä voisivat olla muutaman vuoden sisällä. Näistä parin kaatuminen ei lisäisi vaihtuvuutta eikä kilpailua, päinvastoin.
 

Fordél

Jäsen
Korjasin nyt taulukon niin, että laskin pisteet uudestaan kaudesta 2004-2005 lähtien, jolloin pistelasku meni uusiksi. Ongelmana on tietysti uudistunut jatkoaika ja rangaistuslaukauskisat sekä niistä saadut kaksi pistettä, joita ei ennen ollut, mutta otin ne mukaan laskentaan sellaisenaan. Tällä tuskin on suurta merkitystä lukuihin. Itse asiassa katsoin muutaman kauden kohdalta asiaa myös niin, että jos laskettais pelkät varsinaisen peliajan voitot sarjan kärkijoukkueen ja häntäpään joukkueen väliltä, olisivat "eroprosentit" vieläkin karummat.


2000-2001 Jokerit 77p. - Ässät 30p: 39 %
2001-2002 Tappara 79p. - SaiPa 31p: 39 %
2002-2003 HPK 87p. - Ilves 29p: 33 %
2003-2004 TPS 80p. - Pelicans 27p: 33 %
2004-2005 Kärpät 80p. - Pelicans 20p: 25 %
2005-2006 Kärpät 86p. - KalPa 26p: 30 %
2006-2007 Kärpät 82p. - KalPa 39p: 47 %
2007-2008: Kärpät 89p. - Ässät 30p: 33 %

2008-2009 JYP 75p. - SaiPa 45p: 60 %
2009-2010 JYP 80p. - Ilves 41p: 51 %
2010-2011 JYP 83p. - Pelicans 36p: 43 % (Tilanne 3.3.)


Summa summarum: keskimäärin prosentit eivät muuttuneet mihinkään eli edelleen suljetussa liigassa liigan viimeinen joukkue on saanut keskimäärin kolmanneksen runkosarjan voittajan pistemäärästä. Kun liiga on puolestaan avattu, on viimeisen pistemäärä noussut puoleen sarjan kärkijoukkueen pisteistä. Suunta on toki laskeva, mutta tulevaisuus näyttää mihin ero jatkossa kehittyy.
 

Fordél

Jäsen
Pahimmassa tapauksessa kaatuu kaksi seuraa. Nousija joka lunastaa kalliin lisenssin ja rakentaa joukkueen velkarahalla sekä liigasta pudonnut seura jolle jää paljon kuluja jotka on mitoitettu liigassa pelaamista varten. Esimerkiksi hallivuokrat.

Pahimmassa tapauksessa voi toki kaatua kaksi seuraa, mutta ei se ole kovin todennäköistä ainakaan mainitsemillasi perusteilla. Ensinnäkin liigaan noustessaan Mestisseura saa hyvän tulolähteen TV-sopparista. Toisaalta taas valtaosa jäähalleista on kaupunkien omistuksessa, joten niiden hallivuokrat tuskin vaihtelevat suuresti sen mukaa pelaako seura liigassa vai ei ja toiseksi niiden hinnasta pystytään kyllä neuvottelemaan.

Onko sulla mielessä muita kuluja, jotka on mitoitettu liigassa pelaamista varten ja joista ei voida karsia putoamisen myötä?

Suljetun liigan aikana liigaseurojen yhteen laskettu nettotulos on muuten kehittynyt seuraavanlaisesti

2001-2002 -7,6 milj.
2002-2003 -3,6 milj.
2003-2004 -3,1 milj.
2004-2005 -4,0 milj.
2005-2006 -3,1 milj.
2006-2007 -6,2 milj.
2007-2008 -7,5 milj.

Liigan avaamisen jälkeen yhteenlasketut tappiot ovat pienentyneet. Kaudella 2009-2010 HS uutisoi liigaseurojen tehneen yhteensä jo miljoonan euron verran voittoa. SM-liigan mukaan tämä johtuu seurojen tiukasta talouskuurista. Joillain seuroilla kuten Pelsuilla se lienee alkanut jo suljetusta liigasta, josta lahtelaiset saivat varmasti hyötyä. Toisaalta taas esim. TPS eli suljetun liigan aikana pahasti yli varojensa. Edelleen lähtisin siis siitä, että suljettu sarja ei takaa mitenkään erityisen vakaata toimintaympäristöä vaan avaimet ovat lähinnä seurojen itsensä käsissä. Molemmissa sarjoissa voit tehdä asiat hyvin tai huonosti.
 
Viimeksi muokattu:

Mike Hyndman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat
No minä ainakin olen valmis ottamaan sen riskin, että muutama seura menee nurin ja joutuu hakemaan uutta vauhtia II-divisioonasta, jotta SM-liigan ja Mestiksen välille saataisiin taas pysyvää vaihtelua.

Minä taas puolestani en sitä riskiä haluaisi kenenkään ottavan. Kiekkoseurojen konkurssit ovat erittäin hyvä syy kaupungeissa olla panostamatta halleihin ja muihin olosuhteisiin, kun kiekkoilusta kiinnostumattomat ihmiset pääsevät valtuustoissa ja muualla vetoamaan ammattikiekkoilun taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kannattamattomuuteen.

Konkurssien tullessa yhteiskunnalliset velvoitteet jäävät hoitamatta verojen ja muiden henkilöstökulujen kanssa. Lisää entisestään monissa kansanryhmissä vastustusta kiekkoilua kohtaan.

Yksikin konkurssi on liikaa ja se luo kiekkoilun ympärille negatiivisen ilmapiirin nimenomaan maksamatta jääneiden yhteiskunnallisten velvoitteiden takia.

Konkurssissa ei ole mitään hyvää koskaan eikä pidä ollakkaan. On itsekästä oman edun tavoittelua havitella jotakin, toisen liiketaloudellisen epäonnistumisen kautta.

Konkurssin tullessa se on monille toiminnassa mukana olleille ihmisille ja heidän perheilleen melkoinen tragedia, joten eiköhän unohdeta ne konkurssiin menemiset ja yritetään keksiä mieluummin keinot niiden välttämiseen.

Näilläkin palstoilla vittuillaan kymmenien vuosien takaisista konkursseista
joiden kanssa seurojen nykyisillä toimijoilla ei ole mitään tekemistä.

Konkurssin jäljet näkyvät siis pitkään negatiivisena taakkana.

Reipas, KalPa, Kärpät.........
 

Mike Hyndman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat
Pahimmassa tapauksessa voi toki kaatua kaksi seuraa, mutta ei se ole kovin todennäköistä ainakaan mainitsemillasi perusteilla. Ensinnäkin liigaan noustessaan Mestisseura saa hyvän tulolähteen TV-sopparista. Toisaalta taas valtaosa jäähalleista on kaupunkien omistuksessa, joten niiden hallivuokrat tuskin vaihtelevat suuresti sen mukaa pelaako seura liigassa vai ei ja toiseksi niiden hinnasta pystytään kyllä neuvottelemaan.

Onko sulla mielessä muita kuluja, jotka on mitoitettu liigassa pelaamista varten ja joista ei voida karsia putoamisen myötä?

Pelicans on ainakin tehnyt kymmenen vuoden vuokrasopimuksen hallista. 300 000 eur / kausi. Siinä tuskin on paljon varaa neuvotella, kun kulut ovat samat vaikkei pelattaisi ollenkaan. Ei varmasti ole neuvotteluvaraa sarjatason mukaan, kun on halliin hankittu mediakuutiot ja muutenkin remontoitu isolla rahalla.

Pelicanshan on onneksi Kaarnan voimin tehnyt erinomaista taloudellista työtä ja voi olla meillä talous kestäisi myös mestis piipahduksen. Nousun olisi tapahduttava heti tai muuten yhtälö käy nykypuitteissa mahdottomaksi.

Mestiksestä tippuu myös HeKi, jos Pelicans putoaa. Nostetaanko sinne sitten joku ilman karsintoja?
 

Fordél

Jäsen
Pelicans on ainakin tehnyt kymmenen vuoden vuokrasopimuksen hallista. 300 000 eur / kausi. Siinä tuskin on paljon varaa neuvotella, kun kulut ovat samat vaikkei pelattaisi ollenkaan. Ei varmasti ole neuvotteluvaraa sarjatason mukaan, kun on halliin hankittu mediakuutiot ja muutenkin remontoitu isolla rahalla.

Koska sopimus on tehty?

Sen verran tunnen kuntapuolta, että neuvottelun varaa löytyy aina. Tuota sopimusta voitaisiin varmasti tarkastella uusiksi jos Pelicans sattuisi tippumaan ja muuttaa takaisin nykyiseen muotoon jos se nousee takaisin. En usko, että kovin moni päättäjä haluaa leimautua "Pelicansin tuhoajaksi", jos se joutuisi Mestiksessä käyttämään jo pelkkään halliin monen Mestisseuran koko budjetin verran rahaa. Toki eihän näistä koskaan tiedä, mutta aika usein kunta tulee näissä asioissa vastaa.

Mestiksestä tippuu myös HeKi, jos Pelicans putoaa. Nostetaanko sinne sitten joku ilman karsintoja?

No tämä ei ole kait kirkossa kuulutettua, joten vaikea ottaa kantaa. Mutta jos tippuu niin varmasti karsinnoinen nokkimisjärjestyksessä seuraavana oleva nostettaisiin.
 

Mike Hyndman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat
Koska sopimus on tehty?

Sen verran tunnen kuntapuolta, että neuvottelun varaa löytyy aina. Tuota sopimusta voitaisiin varmasti tarkastella uusiksi jos Pelicans sattuisi tippumaan ja muuttaa takaisin nykyiseen muotoon jos se nousee takaisin. En usko, että kovin moni päättäjä haluaa leimautua "Pelicansin tuhoajaksi", jos se joutuisi Mestiksessä käyttämään jo pelkkään halliin monen Mestisseuran koko budjetin verran rahaa. Toki eihän näistä koskaan tiedä, mutta aika usein kunta tulee näissä asioissa vastaa.

Tähän voin sanoa ettei varmasti tule vastaan. Hallisopimus on tehty halliyhtiön kanssa ennen mittavaa remonttia. Pelicans maksaa remontin kustannukset/osan nimenomaan korotetun vuokran muodossa. Lahdessa väännettiin jo remontistakin niin kauan, että kausikin jouduttiin aloittamaan vieraskiertueella.

Lahdessa on niin paljon muillakin seuroilla puutteita tiloista, ettei yksinkertaisesti ole mahdollista antaa jollekin sopimushelpotuksia jonkun toisen kustannuksella.

Suurin osa tavallisista kaupunkilaisista ei todellakaan katselisi hyvällä joutuessaan hallin maksumiehiksi.

Kyllähän näitä palveluita kuitenkin rajallinen joukko käyttää ja kulut tulisi itsenäisesti hoitaa ilman yhteiskunnan jatkuvaa pönkitystä.
 

Fordél

Jäsen
Tähän voin sanoa ettei varmasti tule vastaan. Hallisopimus on tehty halliyhtiön kanssa ennen mittavaa remonttia. Pelicans maksaa remontin kustannukset/osan nimenomaan korotetun vuokran muodossa. Lahdessa väännettiin jo remontistakin niin kauan, että kausikin jouduttiin aloittamaan vieraskiertueella.

Edelleen uskon, että hädän hetkellä kaikki on neuvoteltavissa ja esim. sopimuksen maksuehtoja voidaan pidentää muuttuvien olosuhteiden takia. Jos Pelicansilla ei ole hätää niin tottakai silloin helpotuksia ei tulisi ja näillä näkymin hätää ei ole niin liigapaikan kuin varsinkaan talouden suhteen.
 

12961

Jäsen
Edelleen uskon, että hädän hetkellä kaikki on neuvoteltavissa ja esim. sopimuksen maksuehtoja voidaan pidentää muuttuvien olosuhteiden takia. Jos Pelicansilla ei ole hätää niin tottakai silloin helpotuksia ei tulisi ja näillä näkymin hätää ei ole niin liigapaikan kuin varsinkaan talouden suhteen.

Kunnalliset tahot eivät varmasti tule hallivuokrassa vastaan, koska olisihan tippunut joukkue varoissaan saatuaan liigaosakkeen lunastuksesta suuret summat rahaa. Tästä kuormasta sitten syötäisiin niin kauan, että se loppuu, ja kiinteät kulut (esim. juuri hallivuokra) muuttuvat kestämättömän koviksi.

Kunnallisilla päättäjillä ei ole halua nähdä tämänkaltaista asiaa pitkällä tähtäimellä. Heitä ei kiinnosta putoajan halu nousta takaisin. Liigaosakkeesta saadulla varallisuudella on helppo perustella hallivuokran alentamisen tarpeettomuus.

Pelicansille vuokra ei lienisi samanlainen ongelma kuin tepsille.
 

Fordél

Jäsen
Kunnalliset tahot eivät varmasti tule hallivuokrassa vastaan, koska olisihan tippunut joukkue varoissaan saatuaan liigaosakkeen lunastuksesta suuret summat rahaa. Tästä kuormasta sitten syötäisiin niin kauan, että se loppuu, ja kiinteät kulut (esim. juuri hallivuokra) muuttuvat kestämättömän koviksi.

Siksi kirjoitinkin, että "hädässä" tai "Pelicansin tuhoajiksi" eli kyse oli spekulaatiosta tilanteessa, jossa Pelsut ovat taloudellisesti heikossa tilanteessa tai jopa kuilun partaalla. Nythän se sitä ei ole ja tuskin olisi tiputtuaankaan, joten luonnollisesti silloin vastaantuloa tuskin tapahtuu.

Vaasassa, jossa suuret hallivuokrat aiheuttivat/aiheuttavat ongelmia, kunta tuli vastaan rahallisesti kun hätä oli suuri. Jos oikein muistan niin taisipa KooKookin saada aikanaan jeesiä kaupungilta eli kyllä hädän hetkellä monessa kunnassa on tultu vastaan.
 

12961

Jäsen
Siksi kirjoitinkin, että "hädässä" tai "Pelicansin tuhoajiksi" eli kyse oli spekulaatiosta tilanteessa, jossa Pelsut ovat taloudellisesti heikossa tilanteessa tai jopa kuilun partaalla. Nythän se sitä ei ole ja tuskin olisi tiputtuaankaan, joten luonnollisesti silloin vastaantuloa tuskin tapahtuu.

Vaasassa, jossa suuret hallivuokrat aiheuttivat/aiheuttavat ongelmia, kunta tuli vastaan rahallisesti kun hätä oli suuri. Jos oikein muistan niin taisipa KooKookin saada aikanaan jeesiä kaupungilta eli kyllä hädän hetkellä monessa kunnassa on tultu vastaan.

Tilanne ei silti ole kestävä, ja putoaja joutuisi todennäköisesti tahkoamaan mestistä liigatason kuluilla ja Mestistason tuloilla. Ei tuosta putoamisen yhteydessä saadusta rahakasasta esim. Turkuhallin vuokria kahta-kolmea vuotta kauempaa syödä. Samaan yhtälöön kun laskee mukaan putoavat yleisömäärät (Turussa arviolta <2000 katsojaa) niin päätelmät ovat aika yksioikoiset.

Pelicansista en tiedä sen tarkemmin, mutta TPS:lle putoaminen tarkoittaisi käytännössä näivettymistä ja perässä tulevaa konkurssia. Ensimmäistä se tarkoittaa käytännössä jokaikiselle putoavalle porukalle, kaiken muun väittäminen on kaunistelevaa haihattelua.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Tilanne ei silti ole kestävä, ja putoaja joutuisi todennäköisesti tahkoamaan mestistä liigatason kuluilla ja Mestistason tuloilla. Ei tuosta putoamisen yhteydessä saadusta rahakasasta esim. Turkuhallin vuokria kahta-kolmea vuotta kauempaa syödä. Samaan yhtälöön kun laskee mukaan putoavat yleisömäärät (<2000 katsojaa) niin päätelmät ovat aika yksioikoiset.

Pelicansista en tiedä sen tarkemmin, mutta TPS:lle putoaminen tarkoittaisi käytännössä näivettymistä ja perässä tulevaa konkurssia.

Tottakai seura näivettyisi, jos se tippuisi alemmalle sarjatasolle. Kyllä me Mestisseurojen fanit tiedämme mikä ero on pelata liigaa ja Mestistä. No onneksi liiga on ollut viime vuosina auki niin täälläkään ei ole näivetytty.

Itse en kuitenkaan usko konkurssiin. Monessa paikkaahan on tuotu esiin kuinka TPS:n ei anneta mennä konkurssiin vaan hädän hetkellä taustalta löytyisi rahaa. Ja tekihän seura edellisellä kaudella varsin hyvän tuloksen.
 

12961

Jäsen
Itse en kuitenkaan usko konkurssiin. Monessa paikkaahan on tuotu esiin kuinka TPS:n ei anneta mennä konkurssiin vaan hädän hetkellä taustalta löytyisi rahaa. Ja tekihän seura edellisellä kaudella varsin hyvän tuloksen.

Viimeksihän rahoitus hoidettiin osakeannilla, jossa 2 suurta paikallista, yrittäjätaustaista toimijaa (TS-yhtymä ja Varamiespalvelu) lähtivät pienehköillä osuuksilla TPS:n omistajiksi. Lisäksi nämä kaksi syytävät jatkuvasti sponsorisopimuksin palloseuraan huomattavasti suurempia rahoja kuin osakeannissa.

Rahaa löytyy käytännössä niin kauan kuin TPS pelaa SM-liigassa. Sarjatason nostamiseen riittävän rahan löytymiseen sen sijaan en usko. Ei kiinnosta ennen kuin asia on unohtunut, mahdollisesti joskus 20 vuoden päästä. Ennen kiinnostuksen heräämistä seura kerkiää konkurssiin ylisuurine kiinteine kuluineen.

Käytännössähän tuo sarjaan takaisin nousemisen rahoittaminen tarkoittaisi sitä, että maksettaisiin koko Mestisaika kaupungille ylisuurta hallivuokraa, lisäksi rahoitettaisiin pelaajabudjettia entistä suuremmissa määrin (lipputulot ja muut sponsoritulot tulisivat putoamisen yhteydessä pienenemään rajusti), jonka jälkeen liigaosake pitäisi vielä lunastaa takaisin. Puhutaan huomattavan suuresta rahamäärästä, josta osa on tukijayritysten varakkaan yksityisomistajakunnan kannalta ajateltuna suoraa tulonsiirtoa kunnille (hallivuokran rahoittaminen). Lienee selvää, että tämä on näiden yksityishenkilöiden näkemänä melkoinen punainen vaate?

Olisihan suuri tukija Mestiksessä myös kaupungin kannalta lisäsignaali sille, ettei hallivuokria tarvitse kohtuullistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Voi herranjumala sentään. Suomessa pleijareihin pääsee 10 seuraa joista ehkä puolella on realistinen mahdollisuus mestaruuteen. Ero tason laajuudessa Nhl:n ja Sm - liigan välillä on todella suuri ja tähän yhtälöön ei suljettu liiga sovi.

niin NYT ja MENNEISYYDESSÄ.. entäpä TULEVAISUUDESSA
Liigojen välinen ero ei ole merkittävä vaan Liigan sisäisten erot. NHL:ssä on tarkoituksellisesti tasattu Liigan sisäisiä eroaja, joten miksi SM –Liigan sisäisten erojen tasaaminen ei johtaisi samaan tulokseen? Tasaisen ja mielenkiintoiseen Liigaan?

Olisikohan Ilves panostanut junnuihinsa noin vahvasti ellei se olisi ollut vähällä pudota liigasta vuosi sitten? Muutenkin puhut pahasti ristiin itsesi kanssa kun rahaa pitäisi olla että säilytetään kilpailukyky ja se sitten takaisi mahdollisuuden junnutuotannon hyödyntämiseen.

Ei, ei olisi panostanut, koska vanha johto olis ehkä jatkanut. Pointti EI ole siinä, mitä joku yksittäinen seura tekee, vaan mihin Liigajärjestelmä ohjaa seuroja.

Mitäköhän? 90 - luvun lopulla Suomessa puhuttiin Sm - liigasta "maailman toisiksi kovimpana liigana" ja silloin puheilla olikin katetta. Seuraavan 10 vuoden aikana taso on laskenut tasaisesti ja suurin osa tästä tapahtui suljetun liigan vuosina.

Yrität siis vihjata, että sulkeminen oli se syy, joka on johtanut suhteellisen kilpailukyvyn vähenemiseen?
No sopisi siis perustella eikä vaan heittää ilmaan ”totuuksia”.

Suhteellisen kilpailukyvyn laskun syyhän on raha. Muualla on rahamääriä satu nostettua, suomessa ei. Yleisömäärät (joka on pohjana rahamäärien kasvulle, sarjan kiinnostavuuden lisääntymiselle yrityselämän puolella) eivät ole kasvaneet.

Yleisömääriä taas ei pidä käyttää todisteena yhtään mistään. Tietty määrä suomalaisia haluaa nähdä jääkiekkoa joka tapauksessa oli liiga auki tai ei; kokonaan toinen juttu on paljonko liigaa sitten todella arvostetaan. Jos laji - ihmisiltä, esim. urheilijoilta ja valmentajilta kysytään, on avoimen liigan kannatus suuri ja juuri näiden ihmisten mielipide on mielestäni tärkein jos puhutaan Sm - liigan houkuttavuudesta sarjana.

Täysin ”mutua”, joka peilaa vain omaa mielipidettäsi.
Toki tuo voi pitää paikkansa meille nykyiselle katsojaporukalle. Mutta onko sinulla mitään visioita siitä, miten sinne halliin saataisiin lisää väkeä? Tavallinen kaduntallaajahan innostuu silmittömästi, kun menet kertomaan kuinka on ehkä paras syy lähteä katsomaan lätkää, että Liiga on auki… taitas jäädä kuulijalta monttu auki..

En ymmärrä näkemystä jonka mukaan suomalaisen jääkiekon arvoa mitattaisiin vain sen mukaan kuinka moni suomalainen huippu pelaa Suomessa.

Se ei ole syy, vaan seuraus. Useammat suomalaiset tähdet pelaisivat Suomessa jos tällä oltaisiin kilpailukykyisiä palkanmaksajia, ja jos ollaan, ollaan pelillisesti mielenkiintoinen Liiga.
Mutta jos tyytyy siihen, ett SM –liiga on Elitserienin kasvattajasarja, niin silloin on turha kait edes miettiä miten Liiga voisi kehittyä Elitesereinin kilpailijana.

Se on urheilua ja se on elämää: paikka ylhäällä pitää ansaita ja kun kyse on urheilubisneksestä eikä bisnesurheilusta, tulisi urheilun olla se ensisijainen ansaitseminen mittari.

Niin, tämä on arvolatautunut henkilökohtainen mielipide. Eikä siinä ole mitään väärää.

Mutta koko lätkäskenen kehittymistä ajatellen tuo katsontakanta jarruttaa SM –liigan kehitystä ja jätättää sitä jälkeen taloudellisesti kilpailevista sarjoista. Sen pitkänajan vaikutukset on jo näkyvissä Ruotsin porskuttaessa ja meillä alempien joukkueiden jatkuva porunaine on resurssit.

Missä on kyky katsoa kymmenienvuosien aikajänteillä ja ilman yksittäisen seuran etua?

vaikeata tuntuu olevan edes esittää mitään tulevaisuusvisiota omista lähtökohdistaan. Ainoa tapa on kaivaa menneitä ja todeta nykytilanteesta ”ei kannata”
 

TM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mestiksestä tippuu myös HeKi, jos Pelicans putoaa. Nostetaanko sinne sitten joku ilman karsintoja?

Eihän HeKi mihinkään ole tippumassa. Karsinnat alkavat otteluilla Hokki-KOOVEE tai TuTo-KOOVEE ja RoKi-HCK tai HCK-RoKi. Pelithän sen sitten näyttävät, kuka pelaa ensi kaudella Mestiksessä.
 

Raúl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Eihän HeKi mihinkään ole tippumassa. Karsinnat alkavat otteluilla Hokki-KOOVEE tai TuTo-KOOVEE ja RoKi-HCK tai HCK-RoKi. Pelithän sen sitten näyttävät, kuka pelaa ensi kaudella Mestiksessä.

Aika hankalaa HeKin budjetilla on saada kasaan minkään sortin joukkuetta ilman Pelicansin apuja. Budjettihan oli HeKin osalta käsittämättömän pieni tällekin kaudelle, tarkkaa lukua en muista. HeKillä ei ole tällöin realistista mahdollisuutta pelata Mestistä, jos Pelicans tippuu. Se on sitten eri asia, onko tällainen farmimeininki kahden korkeimman sarjatason välillä mitenkään järkevää, jos kilpailua aiotaan oikeasti lisätä. Silloin Mestiksestä pitäisi lopettaa tosin monta muutakin joukkuetta.

Pelicans ei ole vielä varma karsija, eikä varsinkaan varma putoaja, joten turhan pitkälle näitä spekulaatioita ei kannata viedä.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät

En jää kaivelemaan noita yksittäisiä kohtia vaan esitän muutaman kysymyksen: liiga oli suljettuna vuosina 2000 - 2008. Millä tavalla tämä malli edisti suomalaisen jääkiekon kehittymistä ja Sm - liigan kilpailukykyä? Millä lailla se kasvatti yleisömääriä ja kohensi seurojen taloutta? Millä tavalla liiga oli silloin tasaisempi ja jännittävämpi kuin nyt?

Odotan mielenkiinnolla vastauksia kun toistuvasti intät että juuri näiden syiden takia liigan tulisi pysyä suljettuna.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Summa summarum: suljetussa liigassa liigan viimeinen joukkue on saanut keskimäärin kolmanneksen runkosarjan voittajan pistemäärästä. Kun liiga on avattu, on viimeisen pistemäärä noussut puoleen sarjan kärkijoukkueen pisteistä.

Otos ei ole tietenkään avoimen liigan osalta suuri, mutta en usko, että se tulee tuosta selkeästi pienenemään. Tämä tilasto siis tukisi väitettä, että karsintasysteemi ja avoin sarja tuo tasaisemman sarjan. Jos tasaista sarjaa pidetään yhtenä keskeisenä mielenkiinnon lisääjänä katsojien keskuudessa (kuten pidät), kannattaa SM-liiga pitää avoinna.




Otos on aivan liian pieni, mutta keskustelun pohjaksi voidaan ottaa oletuksena että on (koska muutakaan dataa ei ole käytössä).

Tilastosi se ei kerro mitään hännänhuipun seuraavan kauden menestyksestä. Miten seuraava kausi on hännänhuipulla mennyt? Miten on viiden kauden aikana tapahtunut kehitystä? Eli kuinka paljon vaihtuvuutta sarjan kärjessä tapahtuu avoimessa v. suljetussa sarjassa.

Suljettu sarjahan ei vaikuta taikaiskusta heti, mutta tehdään nyt vertailu suljetun ja sitä edeltävän avoimen sarjan välillä jumbojen ja kärjen vaihtuvuudesta

2000 luvun (suljetun sarjan vaikutusaikana) Liigaa pelanneesta 14 joukkueesta ainoastaan 3 ei ole voittanut yhtään mitallia (Saipa, Pelicans ja Lukko) ja näistäkin Lukko on sijoittunut runkosarjassa kolmen kärkeen. Kolmen viimeisen joukkoon sijoittuneista 10! eri joukkueesta on seitsemän voittanut myös mitallin.

90 –luvun avoimen sarjan aikana Liiga pelanneista 15 joukkueesta seitsemän! ei koskaan voittanut minkään väristä mitallia (vs. 3kpl 2000 -luvulla). Kolmen viimeisen joukkoon sijoittuneista vain viisi voitti vuosikymmenellä myös mitallin (vs. 7kpl 2000 -luvulla).

suljetun sarjan aikana vaihtuvuus kärjessä on siis ollut suurempaa ja Liiga tasaisempi kuin avoimen sarjan aikana.


Millä tavalla liiga oli silloin tasaisempi ja jännittävämpi kuin nyt?

ks. yllä
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Millä lailla se kasvatti yleisömääriä

SM-liigan runkosarjan yleisökeskiarvo 2000-luvulla 5 081 katsojaa /ottelu. Vastaavasti 90 –luvulla 2000 vuodesta alaspäin saman verran kausia keskiarvo oli 4 859 katsojaa /ottelu.

(yllättäen kautta-aikain korkein yleisökeksiarvo on vuodelta 92 jolloin keskiarvo oli 5 113)

Eli suljetun sarjan aikana yleisökeskiarvo on noussut… tosin marginaalisesti



Elitserienin runkosarjan yleisökeskiarvot 2000-luvulla on noussu huimasti 5 200 -> 6 553.. sopii miättiä…
 

Mike Hyndman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat
Liigan avaamisella tai sulkemisella ei ole ollut mitään merkitystä seurojen talouden hoidolle. Ihan samaa varojensa yli elämistä on nähty suljetun ja avoimenkin liigan aikana.

Budjetit ovat nousseet useilla seuroilla juuri mainittujen TV oikeuksien ja playoff otteluiden ensimmäisten kierrosten tulonjaon muutoksen myötä. Eli seurat saavat sääli ja varsinaisen playoffsarjan ensimmäisen kierroksen tulot omaan käyttöönsä entisen yhteisen potin sijaan. Jotkut ovat ne budjetoineet ja toiset eivät.

Liigan avaaminen ei vaikuta budjettikehitykseen vaan se, että rahaa on yksinkertaisesti ollut tarjolla aiempaa enemmän.
 

Takkuturkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalervo Kummola
SM-liigan runkosarjan yleisökeskiarvo 2000-luvulla 5 081 katsojaa /ottelu.

Joo mutta Ilmalan Areenan hatusta vedetty mielikuvitusyleisö kyllä nostaa tota keskiarvoa katteettomasti. Siellähän ilmoitetaan aina 1000-2000 katsojaa enemmän kuin mitä penkeillä istuu. Ilmeisesti takana on tosin jollakin tapaa "laillinen" logiikka, vaikka en sitä itse tunnekaan.
 
Tilastosi se ei kerro mitään hännänhuipun seuraavan kauden menestyksestä.

Onko kyseisellä asialla mitään tekemistä karsintojen tarpeellisuuden kanssa?

Karsinnat kiinnostavat suuresti yleisöä ja pelkästään sen vuoksi on perusteltua pitää liiga auki.

9.4.2009 pelattiin kaksi SM-liigan alaista ottelua. Pronssiottelu Blues-KalPa sekä 6. karsintaottelu Sport-Ässät.

tuosta voi käydä kurkkaamassa kumpi kiinnosti JA:ssa enemmän Otteluseuranta to 9.4.2009 Sport-Ässät Blues-KalPa - Jatkoajan keskustelupalsta

Linkki vie Jatkoajan keskustelupalstalle otteluseurantaan 6.4.2009
 

Mike Hyndman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat
Veksille tiedoksi ,että monet pelaajatkin ovat olleet sitä mieltä, että pronssimitalista pelaamisen voisi jättää kokonaan pelaamatta. Ei kiinnosta ketään, missään.
Ei edes lahdessa jossa ei ole koskaan saatu yhtään mitalia.
 

Oadie

Jäsen
Suljettu sarjahan ei vaikuta taikaiskusta heti, mutta tehdään nyt vertailu suljetun ja sitä edeltävän avoimen sarjan välillä jumbojen ja kärjen vaihtuvuudesta
Avoimen sarjan myötä Ässät kävi karsimassa, nyt porskuttaa Liigan kärkipäässä, Ilves kävi karsimassa nyt varmasti sääläreissä. Eli ainakin avoimessa sarjassa nämä joukkueet ovat osoittaneet nousujohteisia otteita karsinnoissa käytyään. Suljetusta sarjasta en muista niitä jumboja, mutta eikö Kalpa ainakin siellä hännänhuippuna ollut monta vuotta.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
2000 luvun (suljetun sarjan vaikutusaikana) Liigaa pelanneesta 14 joukkueesta ainoastaan 3 ei ole voittanut yhtään mitallia (Saipa, Pelicans ja Lukko) ja näistäkin Lukko on sijoittunut runkosarjassa kolmen kärkeen. Kolmen viimeisen joukkoon sijoittuneista 10! eri joukkueesta on seitsemän voittanut myös mitallin.

90 –luvun avoimen sarjan aikana Liiga pelanneista 15 joukkueesta seitsemän! ei koskaan voittanut minkään väristä mitallia (vs. 3kpl 2000 -luvulla). Kolmen viimeisen joukkoon sijoittuneista vain viisi voitti vuosikymmenellä myös mitallin (vs. 7kpl 2000 -luvulla).

suljetun sarjan aikana vaihtuvuus kärjessä on siis ollut suurempaa ja Liiga tasaisempi kuin avoimen sarjan aikana.

Minusta liigan tasaisuutta pitäisi kyllä arvioida koko liiga huomioiden mikäli tarkoittaisi juurikin sen vertailemista mikä on kärjen ja hännänhuippujen välinen ero. Jos nyt näitä tilastoja käytetään kuitenkin mittarina, en edelleenkään näe tässä riittävää perustetta pitää sarjaa suljettuna. Mikäli oletetaan suljetun mahdollistavan joukkueen kärsivällisen rakentamisen koska putoamisen vaaraa ei ole, täytyy kysyä moniko seura hyödynsi aidosti tätä mahdollisuutta? Moniko mainituista mitaleista saavutettiin nimenomaan siksi että liiga oli suljettu? Itselleni tulee mitalin mahdollistaneesta kehitystyöstä mieleen lähinnä Kalpa joka oli kahdesti peräkkäin jumbo ja kerran toisiksi viimeinen mutta rakensi tuona aikana pohjaa 09 pronssille. Varauksin samaan ryhmään menevät Ässät ja Jyp, joista jälkimmäisen Missio tosin epäonnistui. Muuten saavutetut mitalit olisivat olleet saavutettavissa muutenkin eli suljetusta liigasta oli tässä asiassa vain vähän hyötyä varsinkin kun huomioidaan ne ilmiöt joita järjestelmä synnytti sarjan pohjalle.

Toinen asia: kertooko mitalitilasto todella sarjan tasaisuudesta pitkällä aikavälillä? Mielestäsi hännänhuippujen seuraava kausi tulee huomioida sarjan tasaisuutta arvioitaessa, entäpä mitalistien seuraava? Kuinka moni mitalisti floppasi seuraavalla kaudella? Mieleen tulevat ainakin Ässät ja Hpk. Kertooko raju hissiliike sarjan sisällä suljetun sarjan tasaisuudesta vai pikemminkin siitä että seurojen toiminta oli suljetussa sarjassa ihan yhtä lyhytnäköistä kuin 90 - luvun hulluina vuosinakin? Eikös suljetulla liigalla ollut nimenomaan tarkoitus luoda kestävää kehitystä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös