Just tässä pohdin, että pitäisikö soitella erääseen valtion virastoon työpaikan perässä vai ei. Sinänsä pätevyys riittää koulutuksen ja työkokemuksen myötä paperilla, mutta ilmoituksessa oli listattu myös kriittisiä osaamisalueita työn kannalta, joista kokemus nollatasoa. No, ei kai soitolla mitään menetäkään.
Top-50 on nyt kasassa kirjanmerkeissä. Löytyy esiintyjien nimet, scenen otsikko ja site josta se scene sit aina löytyy eli esim. Doctor Adventures tai Milfs Like It Big jne. Pleikkarilla kun tekee listan ja etsii niihin otsikot, niin monta tuntia siihen saa kyllä aikaa kulumaan. Suht helppo jutska kuitenkin silleen, kun tosi monen esiintyjän nimet muistaa ulkoa ja kirjoittaa sit vaan sen ukon tai akan nimen siihen hakukenttään. Scenejen otsikoissa ja niiden haussa on sit enemmän työtä, mutta tietty nekin löytyy hienosti just tuolta Data18-sivustolta. Otsikoiden kirjoittaminen tuonne kirjanmerkkeihin on se eniten aikaa vievä homma kun pleikkarilla et pysty niitä sinne suoraan vaan kopioimaan. Mut hoidetaan homma kotiin ja loppuun asti tällä kertaa.
Tää valkoinen teema palstalla on ihan hyvä taas pitkän tauon jälkeen.
Just tässä pohdin, että pitäisikö soitella erääseen valtion virastoon työpaikan perässä vai ei. Sinänsä pätevyys riittää koulutuksen ja työkokemuksen myötä paperilla, mutta ilmoituksessa oli listattu myös kriittisiä osaamisalueita työn kannalta, joista kokemus nollatasoa. No, ei kai soitolla mitään menetäkään.
Nyt alkaa olla (n. kahden sadan) piirakkaurakka rypytyksen osalta voiton puolella. Paistamista on vielä pitkäksi aikaa. "Käteen sattuu, selkä väsyy... On niin kurjaa kun ei ole lunta, taikina on huonoa, puuro kovaa..." Siinähän sitä on äidin repertuaaria. Minä vain myöntelen kun en jaksa kinata. Olen jo niin tottunut hänen marmatukseen ja aiheet on hyvin samat vuosia. Ruokaa pitäisi tässä lämmitellä kun alkaa olla nälkä.
Oot kyllä aika kova mimmi... no, leipuri nyt ainakin....
Äitisi varmasti rakastaa noita yhteisiä puuhahetkiä kanssasi ja tuo sen esiin kovin suomalaiskansallisella tavalla - minunkin mieltäni lämmittää tuommoinen jouluvalmistelu yhdessä.
Me taas vaimoni kanssa saimme tänään tehtyä Joulun ruoka- ja juomaostokset suurimmaksi osaksi - jotain pientä vielä jäi seuraaville päiville. Yritimme hoitaa homman mahdollisimman stressittömästi ja onnistuimmekin siinä. Varasimme aikaa riittävästi ostoksiin ja niiden lomassa kahvi-/sämpylähetkeenkin. Vain tuo penteleen maski meinasi ruveta kyrsimään, kun hiosti mokoma lopussa.
Olutta ei tarvitsekaan hakea kaupasta joulua varten kun Belgiasta tuli laatikollinen olutta. Eri pätevää tämmöinen, jaloviinaa pitää vielä hakea pullo. Tässä on minun jouluvalmisteluni.
Nyt alkaa olla (n. kahden sadan) piirakkaurakka rypytyksen osalta voiton puolella. Paistamista on vielä pitkäksi aikaa. "Käteen sattuu, selkä väsyy... On niin kurjaa kun ei ole lunta, taikina on huonoa, puuro kovaa..." Siinähän sitä on äidin repertuaaria. Minä vain myöntelen kun en jaksa kinata. Olen jo niin tottunut hänen marmatukseen ja aiheet on hyvin samat vuosia. Ruokaa pitäisi tässä lämmitellä kun alkaa olla nälkä.
Jos laskin oikein, niin Jaromir Jagr on pelannut urallaan 2693 aikuisten peliä ja tehnyt niissä 2847 pistettä. Tamin jälkeen toiseksi kovin eurooppalainen?
Jos laskin oikein, niin Jaromir Jagr on pelannut urallaan 2693 aikuisten peliä ja tehnyt niissä 2847 pistettä. Tamin jälkeen toiseksi kovin eurooppalainen?
Kovin leipuri oli kyllä äitini joka teki taikinan, kuoret ja rypytti suurimman osan. Minun tehtäväni oli keittää kaksi kymmenen litran kattilallista riisipuuroa, laittaa peltejä valmiiksi, paistaa, voidella ja "pakata" yms. avustavat tehtävät (tuo, nuoda, vie...). Minä olin kyllä sitten se kovin keittäjä ja paistaja. Kyse ei ollut siitä että Iisoppi tekee hommat ja mutsi marmattaa.
Äitini sellainen ihminen joka harvoin osaa olla hiljaa... Juttua tulee maan ja taivaan väliltä. Välillä jopa tulee sanottua että mitäs mökötät taas (kun äiti on pidemmän aikaa hiljaa ja omissa ajatuksissaan). Hyvin paljon äidin jutuissa on sitä tyytymättömyyttä vallisevaan tilanteeseen. Ja ehkä ne vaan tarttuu paremmin korvaani kun se muu tarina mitä sieltä tulee...
Vähän päälle kaksi sataa piirakkaa tuli. Enempään emme kyllä venyisikään. Oli se kyllä ihan rankka urakka mutta nyt on äidillä (joulu)piirakoita jakaa ystäville ja tutuille.
Ei kai sieltä Uudeltamaalta olla tulossa tänne Hämeeseen koronaa tuomaan... ;-)
No ei tuo sää minun hallussani ole, en ole mikään noita... Mutta voin toiveen valkoisesta joulusta lähettää taivaaseen mutta en usko senkään toimivan.
Sain eilen taas viime vuoden tapaan tuollaisen tuotekassin joululahjaksi töistä. Tuotekassissa oli sisältönä annas-ruskeita pipareita, marenkeja, tuc-suolakeksejä neljällä eri maulla, kahvia kaksi pakettia (oikein Presidenttiä toinen paketti ja toinen paketti jotain Kipinä-erikoiskahvia), maissikakkuja,maitosuklaa pallopipareita, vihreitä kuulia, suklaakonvehteja, sitten jotain juustojen kanssa tarjottaviksi tarkoitettuja juustoja ja sinappisilliä. Sekä suklaamanteleita. Ja käsintehtyä glögiä yksi lasipullollinen (äkkiä vilkaistuani ei sisällä onnekseni alkoholia)
Siinäköhän oli koko tuotekassin sisältö? Käsittääkseni kyllä. Kiitollinen ja iloinen mielihän tuollaisesta tulee kun tuollaisen kassin saa. Minulla oli kyllä jo entuudestaan paljon syötävää jouluksi mutta olihan tuossa kassissa paljon sellaistakin mille on silti aina käyttöä, kuten kahvipaketit. Ja nuo tucit ja muut juustojen kanssa tarjottavat keksit otan myös ilolla vastaan sillä minulla on tänä vuonna sattumoisin myös koottuna se juustotarjotin. Nuo keksit ja juustot sopivat sitten hyvin yhteen. Ja moni kassin tuote varmaan säilyykin taas aika pitkään?
Ja tänään olen sitten päättänyt ostaa uuden matkapuhelimen! Minulle itselleni joululahjaksi minulta itseltäni. Tämä vanha kun alkanut hieman reistailemaan jo. No, onhan tämä vanha kapula jo lähes kaksi vuotta vanhakin jo. En mitään ihmeellistä kännykkää osta, vaan tuollaisen noin 247 euron arvoisen. Motorola sekin ja sisältää hyvän kameran.Nyt en malta odottaakaan että pääsen kännykkäkaupoille työpäiväni jälkeen!
Kun ei tämä joulu minua vararikkoon vienytkään vaikka kyllä yllättävän paljon rahaa upposi ja vielä vähän uppoaakin joulun viettoon tänä vuonna. No täytyy ajatella ruokien kannalta ainakin niin että siinä on kyllä sitten ruokaa pidemmäksi aikaa, ei vain kolmeksi päiväksi.
Ja nyt enää oikeasti vain pari hassua kuukautta ja ulosotossa oleva velka pitäisi olla kuitattu. Sitten vain uudelleen rahaa keräämään säästöönkin. Vaikka ei tämä kännyn ostokaan minulta kaikkia säästöjä siis vie, vaan jäähän säästöön silti melkein tonnin verran rahaa. Ja se on ihan hyvin minulle.
Ei kai sieltä Uudeltamaalta olla tulossa tänne Hämeeseen koronaa tuomaan... ;-)
No ei tuo sää minun hallussani ole, en ole mikään noita... Mutta voin toiveen valkoisesta joulusta lähettää taivaaseen mutta en usko senkään toimivan.
Tänä vuonna on kaikin puolin erilainen joulu. Tulen mutsin kanssa kaksistaan mökille. Älä sure, ostamme kamat jo täältä, emme tule sinua tahi lähipiiriäsi tartuttamaan.
Turkuun oli kutsu, mutta totesimme ettei tänä vuonna kannata kokoontua. Normaalisti kun porukkaa (ilman minua kun olen yleensä kaukana lämmössä jouluisin) on ympäri Suomea ja vähän muualtakin kokoontunut.
Näillä mennään.
E: mut jos kuitenkin vähän pyytäisit sinne Salpausselän pohjoispuolelle lunta?
Toisaalta tämä kuuluisi ketjuun, jossa mietitään että itkettäskö vai naurattasko, koska SDP:n toimistolla jo taatusti mietitään, että nythän saadaan hyviä ehdokkaita.
Perheen yhteinen siivous"hetki" on kyllä tosi mukava. Aluksi teini epäili että koko siivous on natsi-Iisopin keksintö. No ei ole ja mies siitä sanoikin että siivous in yhteinen juttu ja se tehdään koska sitten on kiva koristella siisti talo. Nyt se yksi maleksii naama nutturalla "pölyjä pyyhkimässä". Mies kyllä vaikuttaa siltä että kohta tulee kurinpalautusta (sanallisesti siis). Eipä tässä mitään... jatketaan. Ei siivous ole minullekaan koskaan herkkua ole ollut. Mukavaa joulun odotusta vain kaikille niille jotka sitä viettää ja voimia myös heille jotka eivät joulusta piittaa.
Perheen yhteinen siivous"hetki" on kyllä tosi mukava. Aluksi teini epäili että koko siivous on natsi-Iisopin keksintö. No ei ole ja mies siitä sanoikin että siivous in yhteinen juttu ja se tehdään koska sitten on kiva koristella siisti talo. Nyt se yksi maleksii naama nutturalla "pölyjä pyyhkimässä". Mies kyllä vaikuttaa siltä että kohta tulee kurinpalautusta (sanallisesti siis). Eipä tässä mitään... jatketaan. Ei siivous ole minullekaan koskaan herkkua ole ollut. Mukavaa joulun odotusta vain kaikille niille jotka sitä viettää ja voimia myös heille jotka eivät joulusta piittaa.
Niin no joulusiivoushan on ihan uusi keksintö. Missä vitun nollanollalandiassa nää natsiteinit oikein elää? Varmaan joululahjaa Iisopilta kuitenkin odottaa?
No en ole mikään salapoliisi, neiti etsivä, lastentarhan kyttä. Ajokortti ja rekisteriote. Passi ja hammasharja. Ei ole mun homma selvittää kuka on kenenkin muija. Puoli kapakkaa soittelee perään. No on niitä muitakin baareja.
No en ole mikään salapoliisi, neiti etsivä, lastentarhan kyttä. Ajokortti ja rekisteriote. Passi ja hammasharja. Ei ole mun homma selvittää kuka on kenenkin muija. Puoli kapakkaa soittelee perään. No on niitä muitakin baareja.
Sarjan oli tarkoitus jatkua tuosta vielä vissiin lähes silloiseen nykypäivään (en ole varma) mutta rahahanat meni kiinni (Yle?). Loppu on julkaistu kirjana ja minullakin se kirja jossain pitäisi olla mutta en tiedä missä.
Päällimmäiset muistot kirjasta spoilerissa. Lukeminen omalla vastuulla...
Loppuhan oli vähän kurja. Joku vanhuuden höperö (tai en nyt niin muista) lapseton Lindhof testamenttasi kartanon kodinhoitajalle joka kuvattiin kirjassa onnenonkijana (muistaakseni). Jotain sukulaisia (esim. sisarusten lapsia) olisi ollut mutta he eivät voineet testamentille mitään. Siihen loppui Lindhofien tarina kartanollaan.
Ja tämä kaikki ihan vaan vuosien takaa kaivettu muistista eli pieleen voi mennä. Siitä olen melko varma että Lindhofit menettivät kartanon jollekin naiselle joka oli kietonut vanhan Lindhovin sormensa ympärille.
Oliko tuo lopetus siis kirjasarjassa? Sain tämän tv-sarjan pakettiin ja tässä tuo kartano jää Lennart Lindhofille joka siis on Felixin serkku. Felixillä alkaa kytkin luistamaan ja joutuu Lapinlahdelle hullujenhuoneelle ja Lennartille jää sitten kartanonhoito. Mutta Linthooveille tuo kartano kuitenkin vielä jää.
TV-sarjan sain siis tässä nyt päätökseen ja onhan se todettava että kokonaisuutena tämä viimeinen kausi oli kyllä melkoista skeidaa. Tai noh, hyviä näyttelijäsuorituksia nähtiin ja olihan sitä Felix-herran sekoilua ihan viihdyttävää seurata, mutta kyllä tuossa silti vähän laimea kuva jäi. Tapahtumat ovat tuossa 1900-luvun alussa joten siinä kuvataan vähän turhankin paljon samoja teemoja mitä esim. Täällä Pohjantähden alla -teoksissa ja tuollainen varsinainen kartanon herrojen elämä jää vähän sivummalle.
Se mikä tässä kohtalaisen pahasti kusi oli kyllä myöskin tuo aika kevyt aikahyppy 30 vuotta eteenpäin kolmoskauden ja neloskauden välillä. Tässä kun pääsi käymään se ettei vanhoja hahmoja ollut enää juurikaan mukana aiemmilta kausilta (paitsi se tuhatvuotias Axel Inberg) ja jos joitain olikin niin näyttelijät oli vaihtuneet. Välillä oli äärimmäisen hankala pysyä kartalla että kuka on kukakin ja mitä sukua kenelle.
Liekö sitten kuinka paljon tässä näkynyt se että sarja jouduttiin vähän kuin "lopettamaan kesken" eli tuohon kolmos- ja neloskauden väliin olisi kyllä ehdottomasti pitänyt saada jotain vähän tukevampaa tarinaa esitettäväksi. Nythän nähiin asioihin viitattiin lähinnä heittämällä jotain että "se teki sitä tätä ja tuota ja sitten kävi näin" ja eipä asiasta enää sitten puhuttukaan.
Vähän jäi sellainen "juostenkustu" lopetus tästäkin sarjasta, liekö sitten pahastikin Carl Mestertonin perisynti tällainen kun Metsoloissa kävi vähän sama. Toki ei lähellekään niin pahasti kuin tässä, Metsoloissa ehkä ihan ne pari viimeistä jaksoa olivat sellaisia että pikkusen turhan kiireellä hoidettiin asiat maaliin, Hovimäessä oikeastaan koko viimeinen tuotantokausi oli enemmän tai vähemmän turha. Tai ainakin ihan liikaa irrallaan kolmesta ensimmäisestä kaudesta.
Kokonaisuutena sarja kääntyy vahvasti toki plussan puolelle ja ehkä sellaisen kasin antaisin kouluarvosanana, mutta taso heittelee kyllä vähän liikaa. Eka tuotantokausi etenee hyvinkin sujuvasti ja on ihan kympin arvoista suorittamista, kakkoskausikin suurelta osin mutta kolmoskaudella tulee sitten pientä notkahtelua alussa, loppua kohti sekin menee kyllä parempaan suuntaan. Neloskaudella sitten hyvät näyttelijäsuoritukset pelastavat jonkin verran, mutta tiputtavat kokonaisarvosanan sieltä vahvasta kiitettävästä tuonne kasin paikkeille kyllä.
Tuli sitä Axel Inbergin ikää mietittyä, tutkin tuossa interwebsiä niin hahmo oli sarjaan tullessa 21-vuotias ja esiintyi viimeisen kerran toiseksi viimeisessä jaksossa 105-vuotiaana. Ja hahmolla oli tosiaan sama näyttelijä koko ajan. Hyvin vahvat kummelifiilikset tuli kyllä tästä kun viimeistä kautta seurasi. Vertailun vuoksi esim. Carl-Magnuksella oli kolme (tai neljä jos lasketaan vauva) eri näyttelijää koko sarjan aikana vaikka ei elänyt kuin jotain viisikymppiseksi.
Oliks tää Nobelaner se @pettter in suosikki? 1e 15c tölkki tosiaan tuolla Litukassa. Tästä on hirmu pitkä aika kun Nobea viimeksi oon juonut. Joskus silloin amisaikoina vuosia sit tuli kitattua kunnolla näitä keskellä päivää ja arvatkaa huvikseen oliko siinä vaiheessa haluja mennä sirkkelin äärelle. Amiksen vessaan vaan heti kittaamaan kun oli kerta reppu täyteen ostettu. No ei olisi varmaan tärissyt niin kuin muuten, mut vaarallista tietty silti. Turvallisuus ennen kaikkea, se on se tärkeä jutska muistaa.
Oliks tää Nobelaner se @pettter in suosikki? 1e 15c tölkki tosiaan tuolla Litukassa. Tästä on hirmu pitkä aika kun Nobea viimeksi oon juonut. Joskus silloin amisaikoina vuosia sit tuli kitattua kunnolla näitä keskellä päivää ja arvatkaa huvikseen oliko siinä vaiheessa haluja mennä sirkkelin äärelle. Amiksen vessaan vaan heti kittaamaan kun oli kerta reppu täyteen ostettu. No ei olisi varmaan tärissyt niin kuin muuten, mut vaarallista tietty silti. Turvallisuus ennen kaikkea, se on se tärkeä jutska muistaa.
Jouluna on kiva ilahduttaa lähimmäisiään, tietenkin muulloinkin. isälle minulla ei ole muuta lahjaa tänä vuonna mutta isä hakee luotani huomenna näitä leivonnaisia ja yhden konvehtirasian, yhteensä kassillisen verran. Toivottavasti näistä on iloa ja tuottaa joulumieltä! Kaikki kuvan leivonnaiset olen itse leiponut nyt jouluksi.
Ja nyt minulla on tämä uusi kännykkä. Kiva kun tällä näyttää saavan kuviakin tänne suoraan lisättyä? Ilman että tarvitsee tietokoneen kautta pyöritellä niitä kuvia. ja on tästä varmasti muutenkin paljon iloa ja hyötyä!
Liitteet
IMG_20201222_175914_01.jpg
446 KB
· kertaa luettu: 131
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy
