Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

[Lätkä-Bongari Iso-E]

En muista koska viimeksi olen ollut jatkiksen vapaalla lukemassa muuta kuin modeille asiaa ja (v)ihastuttavat modet. Ihan samat jutut pyörii. Kiva juttu!

 

[Turha Kaukalo]

Ihme tyyppi tää Allardyce, sanonpahan. Kun hankkii Valioliiga-näkyvyyden niin Jässi saakeli penkillä. Ihme vittuilua.

 

[Cemetery Gates]

Jatkoajan (v)ihastuttavat Moderaattorit -ketju

Ensin Tarmo, sitten Lomppi. Nimimerkkejä yhdistävinä tekijöinä Kärpät sekä harvinaisen huvittava urputus modeille. Mikä teitä puolen Suomen fanipoikia(?) oikein vaivaa, tekeekö talvi tosikoksi?

 

[Virveliä kainaloon]

Ensin Tarmo, sitten Lomppi. Nimimerkkejä yhdistävinä tekijöinä Kärpät sekä harvinaisen huvittava urputus modeille. Mikä teitä puolen Suomen fanipoikia(?) oikein vaivaa, tekeekö talvi tosikoksi?

"Mikään ei muutu" ja lämpimikseenhän tuo Lomppi ilmoittaa kirjoittelevansa. Ja johan tässä kesää kohti mennään ja linnut laulaa, mitäs tässä suotta tosikkoilemaan. Ja sarkasmiahan tuon urputuksen on pakko olla, toki voin myydä hiekkalapion kohtuuhintaan, jos tosissaan loukkaantuu tuollaisesta kevennyksestä...

 

[pettter]

Joo tossa puolisen tuntia sitten kävin pihalla. Ihmettelin kun siellä oli niin paljon liikennettä, mutta sitten hoksasin että kellohan oli jotain kuusi. Onneksi en kännipäissäni vittuillut tossa lähikaupan kassalla sille yhdellekin tyypille että "hanki elämä" tai "nauttisit elämästä, luuseri", vaikka mieli teki. Hitto se oli varmaan jo herännyt töihin.

 

[Ralph]

Aikun teki hyvää lukea tämä:

Ilmoitus: apulais-GM ja Dissonanssi

Viikon saa NHL-osiokin olla rauhassa.

 

[Sledge Hammer!]

Terence Hill ja Bud Spencer ansaitsisivat kunnia-Oscarit

 

[Vanha Len]

Terence Hill ja Bud Spencer ansaitsisivat kunnia-Oscarit

Eiks niil muka sit oo jo niitä?

 

[alwahla]

Mitä enemmän intianenglantia kuuntelee, sitä enemmän se ärsyttää. Miksi muuten lähes kaikki intialaiset sarjoissa ja leffoissa esitetään hyvinä hahmoina? Johtuuko se edelleenkin hindulaisuuteen liittyvästä mystiikasta?

 

[pehtoori]

Mitä enemmän intianenglantia kuuntelee, sitä enemmän se ärsyttää. Miksi muuten lähes kaikki intialaiset sarjoissa ja leffoissa esitetään hyvinä hahmoina? Johtuuko se edelleenkin hindulaisuuteen liittyvästä mystiikasta?

Mulla on aina mahdottomia vaikeuksia esim. puhelinpalavereissa olla pokalla naamalla ja vaan kuunnella nuita Intian pirulaisia, ne kun oikeasti jauhavat kaikki sillä samalla aksentilla. Onhan se hellyyttävän kuuloista.

Ja AINA (Paavo M. Petäjämäisesti korostaen) ensimmäisenä alkaa ajatella Simpsoneita --> Apusta tulee kaikille hyvä mieli --> Apu on Intiasta --> Ne on kaikki hyviä jätkiä. Hindulaisuushan on myös hyve.

Thank you, come again!

 

[Musta Nuoli]

Miksi muuten lähes kaikki intialaiset sarjoissa ja leffoissa esitetään hyvinä hahmoina? Johtuuko se edelleenkin hindulaisuuteen liittyvästä mystiikasta?

Hyvä kysymys. Maa tuntuu olevan pullollaan joukkoraiskaajia ja lisäksi Intiassa on voimissaan rasistis-fasistis-sadistinen kastijärjestelmä, joka on laillisesti kielletty mutta käytännössä edelleen vallitseva systeemi. Lisäksi maassa ei osata kontrolloida yhtään syntyvyyttä, mikä johtaa maapallon väkiluvun kasvuun juuri tuolla seuduin.

Bonuksena Intia saattaa jonain kauniina päivänä aloittaa nuclear holocaustin ystävänsä Pakistanin kanssa jostain totaalisen merkityksettömästä rajariidasta. Siinä sitten ollaan ydintalven keskellä, kun Abu ja Paki ovat painaneet punaista nappia jonkun turhan rotkon omistuksesta.

Myös sikäläinen uskonto on vielä tekopyhempää kuin länsimaiset uskonnot. Kovasti täälläkin hipit hekumoivat hindulaisuuden hienouksilla ja elämän kunnioittamisella, lehmätkin ovat pyhiä - mutta edelleen ne joukkoraiskaukset ja väkijoukkojen elämöinnit ovat arkipäivää, samoin kuin ihmisten asettaminen pysyviin kasteihin.

Mitä ihmeellistä siis intialaisissa oikein on? Riisi ja curry ei oikein vielä riitä perusteeksi.

 

[alwahla]

Liikenne on kaaottista, luonto ja suurimmat kaupungit ovat pahasti saastuneita ja lisäksi hindut vuosituhannesta toiseen lykkäävät kuolleet läheisensä maansa tärkeimmän joen vietäväksi. Sen saman joen, josta sadat miljoonat saavat juomavetensä ja jossa miljoonat käyvät peseytymässä.

Jos Intia sijaitsisi esimerkiksi Afrikassa, ihannoitasiinko sitä samalla tavoin kuin nyt?

 

[Kumielvis]

Vittumaisista aksenteista pakko avautua nyt kun vituttaa. Olosuhteiden pakosta olen nyt viiden huoneen solukämpässä pari kuukautta ja tuo naapurikämpän ranskalaismuikkeli on kyllä maailman ärsyttävin. Ihan uskomattoman raskaan kuuloista molotusta mistä ei meinaa saada mitään selvää, ihan uskomattoman kamala aksentti. Siihen päälle pakottava tarve puhua ihan hulluna ja vitun nopeasti vaikkei ole mitään asiaa. Yhteisessä olohuone/keittiössä pelottaa aina käydä kun ei jaksaisi yhtään työpäivän jälkeen sosialisoida sen kanssa. Siinä on vähän kurja yrittää vääntää itelleen sapuskaa kun toinen tulee molottamaan silmät kiiluen jostain Suomen ekonomiasta tms ja ei kuitenkaan viitsisi kauhean epäkohtelias olla.
Hymy ja nyökkäys. Sitä ne intialaisetkin tekee aina.

 

[Pausima]

Miksi muuten lähes kaikki intialaiset sarjoissa ja leffoissa esitetään hyvinä hahmoina? Johtuuko se edelleenkin hindulaisuuteen liittyvästä mystiikasta?

Kuvitteleppa tilanne jossa intialainen pahis osoittaa Bruce Willisiä aseella ja sitten kun tää kaveri esittää uhkauksensa niin sieltä pamahtaa ilmoille semmonen Simpsonien Apu -tyyppinen ääni ja aksentti. Okei, nyt mun on pakko saada nähdä elokuva, jossa noin tapahtuu!

 

[Volframikarbidi]

Petankki (ransk. pétanque) on kyllä minusta oikein kiva peli, mutta miksei porukka ole innostunut pelaamaan sitä näin talvisaikaan? "Önnönnöö kylmää ja lunta ja pimeetä ja nyyh nyyh nöö." Yksinkään ei jaksas heitellä.

Ihme vätystelyä. Ja tarviiko sitä nyt sinne ihan umpihankeen mennä paiskomaan kuulaa? Kolattuja pihoja ja parkkipaikkoja löytyy ihan varmana.

Kesä on jokaisen korvien välissä. Grilli vaan viereen tirisemään, poppi kovalle ja ei kun snadia kolkuttelemaan. Mölkkykin toimis kyl.

 

[banaaninviljelijä]

Ei mulla muuta, mutta ehkä liian paljon suomalaisia tällä Etelä-Karibianmeren saarella samaan aikaan minun kanssa.

 

[Luke]

Jos supersankarit ottaisivat matsia keskenään, niin He-Man voittaisi kaikki. Luultavasti Batman olisi finaalissa vastassa, mutta siinä ei paljon buum ja bang auttaisi, kun He-Man niistäisi battisen ketoon.

 

[Virveliä kainaloon]

Jos supersankarit ottaisivat matsia keskenään, niin He-Man voittaisi kaikki. Luultavasti Batman olisi finaalissa vastassa, mutta siinä ei paljon buum ja bang auttaisi, kun He-Man niistäisi battisen ketoon.

Batman ottaisi jo alkukierroksilla Vesimieheltä turpaan. Iron manin kanssa voivat mennä sinne douppaussarjaan. Ja eiköhän Teris ton kisan voittaisi.

 

[Kaulasuoja]

Jos supersankarit ottaisivat matsia keskenään, niin He-Man voittaisi kaikki. Luultavasti Batman olisi finaalissa vastassa, mutta siinä ei paljon buum ja bang auttaisi, kun He-Man niistäisi battisen ketoon.

Hah hah!
Molemmat ovat ihan paperia kun vastaan tulee Mustanaamio.

 

[ms.qvist]

Siitä on jo ehtinyt kulua reilu kuukausi kun viimeksi katsoin kokonaisen kiekko-ottelun, tuolloin kyseessä oli Winter Classic - joka oli suuren luokan pettymys minulle pelinä ja tapahtumana, mutta se ei kuitenkaan ollut syy miksi en kiekkoa jaksa katsoa.

Näiden viikkojen aikana olen huomannut etten oikeastaan edes kaipaa kiekkoa, se tuntuu siirtyneen täydelliseen sivuosaan elämässäni ja hyvin pienimuotoinen NHL:n ja KHL:n seuraaminen tuntuu riittävän minulle. Onko seuraava askel se, että kiekko menettää lopullisesti merkityksen elämässäni ja siirrytään aikaan jälkeen kiekon? Hyvin paljon mahdollista!

On vaan sellainen tunne etten kaipaa senkaltaista viihdettä mitä nykyaikainen kiekko on, se ei tarjoa minulle sitä mitä minä haluan joten miksipä tuhlata aikaa marginaalia enempää sen seuraamiseen? Turhaahan se on ja nyt aikaa jää enemmän muille harrastuksille, kuten elokuville ja kirjallisuudelle.

vlad.

 

[Palstalegenda]

On vaan sellainen tunne etten kaipaa senkaltaista viihdettä mitä nykyaikainen kiekko on, se ei tarjoa minulle sitä mitä minä haluan joten miksipä tuhlata aikaa marginaalia enempää sen seuraamiseen? Turhaahan se on ja nyt aikaa jää enemmän muille harrastuksille, kuten elokuville ja kirjallisuudelle.

Eilinen jääpallon MM-finaali sai minut miettimään, että oikeastaan jääpallo on lajina monella tapaa kiehtovampi kuin nykyinen jääkiekko, jossa on nykyisin paljon lieveilmiöitä.

Lähtökohta on tämä: en ole ikinä käynyt yhdessäkään jääpallo-ottelussa.

- Jääpalloilu on lähempänä urheilun niitä arvoja, jossa urheilu on urheilua eikä niin paljon showbisnestä.
- Jääpalloa pelataan pääasiassa ulkona, joten ekologisesti sen harrastaminen on paljon hyväksyttävämpää kuin jäähallikulttuurin jääkiekkoilu.
- Onhan siinä jotakin primitiivisen hienoa, kun esimerkiksi eilinen MM-loppuottelu pelattiin noin 30 asteen pakkasessa. Yleisö hurrasi katsomossa karvalakit päässä.
- En missään nimessä vastusta jääkiekkoilun tappeluja kategorisesti, mutta jääpalloilun maine herrasmiesmaisempana pelinä on ihan mukava lähtökohta.
- Jos ei olisi mitään jääpelejä keksitty, niin nyt jos ihan tyhjältä pohjalta miettii, niin mikä pakko siitä joukkuelajista, jota pelataan jäällä, olisi tehdä sellainen, että siellä saa esimerkiksi taklata. Se taklaaminen saattaa nostaa kynnystä aloittaa laji.
- Semmoinen mielikuva on, etteivät jääpalloilijat ole sellaisia yökerhojen urpoja, joita jääkiekkoilijoista löytyy prosentuaalisesti huomattavasti enemmän.
- Ei varmaan ole Karjala-lippiksiä jääpallofaneilla.
- Miksi pitää pelata sellaisella läpyskällä. Pallopelejä kuuluu pelata pallolla. Tosin, se kiekon muoto on hyvä allegoria nuuskapurkille.

No, tässä olympialaistenkin sävyttämässä kuussa katselen monia jääkiekko-otteluita enkä varmasti ainuttakaan jääpallo-ottelua. Olen yhteiskuntani uhri.

 

[ms.qvist]

Eilinen jääpallon MM-finaali sai minut miettimään, että oikeastaan jääpallo on lajina monella tapaa kiehtovampi kuin nykyinen jääkiekko, jossa on nykyisin paljon lieveilmiöitä.

...

No, tässä olympialaistenkin sävyttämässä kuussa katselen monia jääkiekko-otteluita enkä varmasti ainuttakaan jääpallo-ottelua. Olen yhteiskuntani uhri.

Minulla oikeastaan urheilun seuraaminen on siirtynyt hyvin marginaaliseen asemaan elämässäni - tämä käsittää siis aivan kaikki lajit. Tuntuisi hyvin oudolta, että viettäisin aikaa viikossa tunteja jonkin lajin seuraamiseen, puhumattakaan, että istuisin päivittäin tunti tolkulla naama kiinni ruudussa tahi näytössä urheilua seuraten. Puistattava ajatus suorastaan!

Tulevat olympialaisetkaan eivät herätä minussa minkään sortin kiinnostusta urheilullisessa mielessä - poliittisesti kylläkin. En usko, että tulen seuraamaan kisoja montaakaan minuuttia, koska en koe, että niillä on mitään tarjottavaa minulle. Joku voittaa jonkin lajin, entäpä sitten? Mielummin käytän aikani johonkin muuhun, vaikkapa sitten leffojen katseluun tai kirjojen lukemiseen - jälkimmäinen nyt ainakin kehittää enemmän kuin jonkin kiekon tai lykkimisen katsominen.

vlad.

 

[Kisapuisto]

On vaan sellainen tunne etten kaipaa senkaltaista viihdettä mitä nykyaikainen kiekko on, se ei tarjoa minulle sitä mitä minä haluan joten miksipä tuhlata aikaa marginaalia enempää sen seuraamiseen? Turhaahan se on ja nyt aikaa jää enemmän muille harrastuksille, kuten elokuville ja kirjallisuudelle.

Minä en ole vuosikausiin seurannut aktiivisesti muuta kuin SaiPan menestystä ja sitten maajoukkueen arvokisoja. Paikan päällä olen käynyt katsomassa pelin viimeksi yli vuosi sitten. Olen asunut pääkaupunkiseudulla jo jonkun aikaa, ja täällä noita pelejä olisi katsottavissa joka toinen päivä, mutta kun ei kiinnosta joku Jokerit-Jyp tai Blues-Kalpa. Ei sitten niin yhtään. Pelaajat tienaa kuusinumeroisia summia ja vakuuttaa seurauskollisuuttaan, ja seurapomot vakuuttaa kuinka tänä kautena on virheistä otettu opiksi ja nyt meillä on homma kunnossa ja faneille tätä tehdään. Pelataan kaksi kierrosta, niin myydään jo ykkösvahti Venäjälle. Sitten kun alkaa näyttää aavistuksen siltä, että playoff-viiva jääkin haaveeksi, niin tyhjennetään koko pajatso ja pelaajat etsii itsekin aktiivisesti uutta seuraa. Sitten 15.2. vaihdetaan vaikkapa Kalpasta Kärppiin, pelataan kaksi kuukautta uudessa seurassa ja voitetaan mestaruus, ja taas kehutaan, kuinka juuri tämä on se mun seura ja hitto kun oli hyvä kausi. Samalla taas joku junnu, joka alkukauden sai pelata edes niitä jämäminuutteja, katselee mestaruusjuhlia sivusta ja miettii sitä oman seurauskollisuuden järkevyyttä.

Jääkiekosta on mennyt maku. Amatöörit yrittää puuhastella mukamas ammattilaissarjassa. Liigasta on viety urheilullisuus ajat sitten, kun kukaan ei voi pudota vaikka hoitaisi asiat miten päin persettä tahansa. Mitä jää jäljelle, kun urheilusta viedään urheilullisuus?

Ulkomaisia pelaajia roudataan jatkuvalla syötöllä, ja kotimaisia vahvistuksia etsitään kissojen ja koirien kanssa, ja entisiä "vahvistuksia" potkitaan samalla ovenavauksella ulos. Sitten tämän takia tästä lystistä maksat jossain Hifkin kotipelissä 40 euroa per lippu ja erätauolla juot seitsemän euron (vai paljon se nykyään maksaakaan?) kaljan, kun jollain ne pelaajien (nykyisten pelaajien, jo aiemmin erotettujen ja vielä tulevien vahvistusten) palkatkin pitää maksaa. Sitten katsot kun "amattilaiset" läpsyttelee pelin läpi vastassaan jo ajat sitten luovuttanut Kalpa/TPS jonka pelaajat toivovat että tulisi joku ja ostaisi pois ja kotijoukkueen pelaajatkin ajattelee jo ensi kautta että mistä saisi kymppitonnin enemmän liksaa kun 125 000 €/kausi ei ihan vielä riitä kattamaan kuluja, niin jo on urheilun jännitys huipussaan.

Mä jo jossain toisessa ketjussa sanoin joku aika sitten, että jos haluaa nähdä ihan oikeaa urheilua ja urheilun iloa, kannattaa mennä katsomaan jotain pikkunassikoiden yleisurheilukisoja, hiihtokisoja tai ylipäätään lasten urheilua. Aikuisten "urheilusta" se urheilun perimmäinen idea on tippunut ajat sitten pois.

 

[Milles Mortenson]

kirjoitus

Oli hyvä avautuminen. Minuakin on jo pitkään ärsyttänyt monen lajin asema yhteiskunnassa. Lajeissa, joissa rivipelaajatkin alkavat tienaamaan selkeästi enemmän kuin tavallinen ihminen, on jotakin mätää. Suomessa ainakin jääkiekosta on tullut sellainen lypsylehmä, että ei mitään rajaa. Vedetään kassa tyhjäksi johonkin "nimipelaajaan", homman toimiessa toimisto luovuttaa, mutta muistaa tietenkin valittaa, kun fanit ovat heidät hylänneet.

 

[Kisapuisto]

Oli hyvä avautuminen. Minuakin on jo pitkään ärsyttänyt monen lajin asema yhteiskunnassa. Lajeissa, joissa rivipelaajatkin alkavat tienaamaan selkeästi enemmän kuin tavallinen ihminen, on jotakin mätää. Suomessa ainakin jääkiekosta on tullut sellainen lypsylehmä, että ei mitään rajaa. Vedetään kassa tyhjäksi johonkin "nimipelaajaan", homman toimiessa toimisto luovuttaa, mutta muistaa tietenkin valittaa, kun fanit ovat heidät hylänneet.

Sitä tienaamista ja (anteeksi vain kaikille) seurahuoraamista sitten ne pelaajat perustelevat sillä, että ura on lyhyt ja pitää tienata jotain eläkepäivien varalle. Siis hetkinen, pelaajan ura loppuu kait keskimäärin n. 35-vuotiaana. Sen jälkeen on vielä n. 30 vuotta aikaa tehdä töitä ennen eläkeikää. Vai onko jääkiekkoilijan ajatusmaailma se, että kun ura loppuu, niin sitten ei voi tehdä enää mitään. Jälleen jatkokysymys, miksi ei voi? Onko jääkiekkoilijan ajatusmaailma se, että eläke alkaa heti kun ura loppuu?

Ja tokihan jokainen joukkuepamppu muistaa ennen kautta kertoa, kuinka tärkeitä fanit on. Tai no, Hjallis ei enää ole viitsinyt tehdä edes sitäkään vaan on haukkunut fanit jo ennen kauden alkua, mikä on kaikessa järjettömyydessään toisaalta ihan piristävä poikkeus käytäntöön. Mutta kun kausi on vedetty ihan vihkoon, nimimiehet myyty ja lyöty hanskat tiskiin, niin sitten ihmetellään miksi katsomot on tyhjiä ja kumma kun faneja ei käy katsomoissa, että fanien vika kun tappiota tulee.

Lajien asemasta yhteiskunnassa kertoo myös jokavuotiset kitinät urheilija-apurahoista. Kuka saa ja kuka ei. Kitisijöiden joukossa on aina joku, joka on jo uransa aikana tienannut ihan hyvin rahaa, mutta silti pitäisi päästä apurahoille. Tero Pitkämäki ja Matti Heikkinen esimerkiksi ovat taasen sen verran suoraselkäisiä kavereita, että eivät edes hakeneet koko apurahaa parina viime vuonna, kun tuloja riittää muutenkin. Ainakin näin käsittääkseni, voi olla että elän illuusiossa. Rehellisyyden nimissä toki täytyy sanoa, että ihan sama on taiteilijaeläkkeiden kanssa. Joka vuosi saa lukea, kun joku artisti, joka on uransa aikana myynyt satojatuhansia levyjä ja keikkailee edelleen kymmeniä kertoja vuodessa ja asuu talvet etelän lämmössä tai kirjailija, joka on myynyt uransa aikana satoja tuhansia kirjoja, kiukuttelee siitä kun kielteinen päätös tuli postiluukusta ja kiroaa sen takia yhteiskunnan alimpaan helvettiin. Oiskohan pitänyt silloin aikanaan tajuta vähän säästää tai juoda vähän vähemmän punaviiniä?