Ensimmäinen Wanaja Festari päivä ohi. Tuossa 0.30 aikaan olin kotona kun olin ensin kävellyt puolisen tunnin kotimatkan Hämeen linnalta. Ihan tuossa lähtiessä pois festarialueelta ja kotimatkalla oli siinä hilkulla oliko jo juopuneista festarikävijöistä häiriöksi asti. Kyllä ne mekkalaa piti mutta lähinnä kyllä omissa seurueissaan. Antoivat olla minun rauhassa.
Yksi kovasti humalainen henkilö vaan huusi kovaan ääneen minulle ollessani vielä festarialueen pisuaarilla että sairas mies, sairas mies. Tätä jäin hieman ihmettelemään, pitääkö pelätä ja mikä juttu tämä on. Vai oliko vain tuulesta temmattuja humalaisen huutoja?
Ensimmäinen festaripäivä oli ihan onnistunut. Musiikki ja keikat oli ainakin hyvää settiä. Tykkäsin eniten Maija Vilkkumaan ja Juha Tapion keikoista. Näistä Tapion esitys huipensi illan.
Siinä kahden vaiheilla vain onko minusta nykykunnossa festarikävijäksi. Alkoholia en tietenkään juonut mutta kun nuo minun jalat tulee yhä niin herkästi kipeiksi. Plussaa kuitenkin siitä että festarialueella löytyi tarvittaessa aina joku paikka missä istuakin ja pääsi hieman lepuuttamaan jalkoja. Siitä huolimatta nyt kotona päivän jälkeen on selkä ja jalat hieman kipeät. Jalat kyllä aika paljonkin kipeät. Mutta kaippa ne huomiseksi palautuu ja pääsee vetämään läpi kakkosfestaripäivänkin kunnialla.
Jo kehuttujen Tapion ja Vilkkumaan lisäksi perjantaina esiintyivät Pyhimys, Behm ja Jonne Aaron. Tuttuja en nyt kuitenkaan festarialueella nähnyt kuin yhden entisen työkaverini vuosien takaa. Oli kiva edes häntä nähdä vuosien jälkeen.
Palvelut festarialueella pelasi mielestäni hyvin. Jonottaa ei ainakaan tarvinnut juuri yhtään.