Päättyihän se koronakaranteeni minun osaltani vihdoin ja viimein. Jos laskee yhteen kauanko tuota karanteenia kesti, niin vastaus on jopa varmaan 11 vuorokautta! Kokemus ei ollut todellakaan mikään kaksisin, mutta tuli se silti kestettyä. Kestettyä niin kuin miehet kestää, jupisematta ääneen mitään sen isompia ärräpäitä, enemmänkin sitten valitettua tänne Jatkikseen johon on kyllä itkua mahtunut vuosien aikana.
Eli karanteeni oli sitä että joutui olemaan kahden miespotilaan kanssa samassa pelkässä potilashuoneessa koko tuon karanteeniajan. Ainoastaan vessassa sai käydä. Ruokailutkin hoidettiin tuolla huoneessa. Kolkon näköinen huone, väritön ja tylsä. Sekä ainoat huonekalutkin mitä oli käytettävissä oli tuollainen vähän pehmustettu tuoli, sänky ja kälyinen kirjoituspöytä.
Minä olen saanut syödä kaikki ruokailut onneksi tuon pöydän ääressä, mutta tarkoituksenani ei ole ollut sitä omaksi paikakseni omiakaan vaikka se onkin huoneessa paras paikka syödä. Mutta eipä ole muilla ollut hinkua sen äärellä syödä ja sehän sopii minulle. Vielä jatkossakin muutaman päivän ajan syömme huoneissamme.
Mutta olihan tuo koronaeristys aikamoinen kokemus ja valitettavasti negatiivisessa mielessä. Minä olen muutenkin inhonnut tylsyyttä ja toimettomuutta ja tuolla niihin oli vähän jopa totuttava. En tiedä oliko siinä sitten mukana vähän apaattisuuttakin, kyvyttömyyttä keskittyä tai alakuloa mutta vaikka olisin voinut suoratoisto-ohjelmia enemmänkin hyödyntää niin ei vain riittänyt läheskään aina keskittyminen.
Mutta nyt se on ohi. Koville joutui, eihän se mikään fyysinen rääkki ollut tietenkään vaan ehkä siksikin kun ei oikein ollut tällaiselle minunlaiselle menevälle tyypillekään muuta tarjolla kuin maleksiminen monen päivän ajan niin olihan se vaikeaa. Kokemus oli ankea, juu sitä se varmasti oli.
Kahviakaan en saanut monena päivänä kuin kupillisen aamulla. Ja aikamoinen kahvin himo tulikin. Äsken oli sitten käytävä heti kanttiinissa ryystämässä jonkun 0,5 litran kupillisen verran kahvia. Maistui hyvältä. Ja siinä kyytipoikana porkkanapiirasta. Hyviä tuotteita tuolla kanttiinissa.
No, jos tässä oli minun osaltani toisaalta tämän koronan sairastaminen niin itse sairastamisessa olen päässyt suht helpolla. Ainoa oire ollut tuo nenän tukkoisuus, joka sekin on helpottunut. Ja oliko toisella kuumeen ottokerralla kuumetta just vähän yli sen 37 eli 37,1. Muuten on ollut kumeettomia mittauksia vaikka kuumetta ovat paljon mittailleetkin. Pahinta täddä sairastamisessa oli tuo eristäytyminen ja sekin on nyt kestetty. Tosin, minulla onkin kolme piikkiä otettuna.
