Hatunnosto, jos pystyt pitämään naaman peruslukemilla. Tämä on kyllä semmoinen päivä, että suorastaan vituttaa, jos jotakuta edes hymyilyttää. Tänään ei ole mitään aihetta hymyillä, se pitäisi Suomessa olla jokaisella nettiyhteyden omaavalla tähän mennessä tiedossa. Lehtiäkään ei voi lukea, koska sieltä tursuaa tuota saamarin MM-paskaa.
No onneksi hyvät ja mukavat työkaverit ja asukkaat auttoivat paljon siinä että oli helppoa kuitenkin olla positiivinen tänäänkin töissä. Hyvän työpaikan olen löytänyt vaikeuksienkin jälkeen ja se hymyilyttää. Etenkin työvuoron aamu tuli kuudelta liian nopeasti vastaan ja oli vaikeaa motivoida itseään töihin mutta onneksi töissä on alkanut minullakin löytymään jo sellaista rutiiniakin että selvisin. Sämpylät tuli paistettua heti aamusta hyvällä tasolla ja se on hieno juttu.
Ymmärtäväinen esimies, hyvät työkaverit ja rutiini tekivät tästä työpäivästä kuitenkin sellaisen että selvisin varmasti puhtain paperein tästäkin työvuorosta. Keittiön emäntäkin kuitenkin sanoi minulle ennen kuin lähdin töistä että koita nyt jaksaa ja tsempata. Hopea on hieno saavutus sekin. Hymyilytti kun oli kerrankin esimies joka ymmärsi tällaisen jääkiekonkin aiheuttaman vitutuksen päälle. Edellisessä työpaikassani olisi esimies vaan ihmetellyt miksi nyt olen niin maani myynyt. Hyvät välit on kyllä häneenkin mutta ei hän ymmärtäisi tällaisien asioiden päälle.
Ja se on hieno juttu että alkaa löytymään jo sellaista rutiiniakin minulta selvitä työvuoroistani. Motivaationi oli hukassa tänään mutta niin vain sieltä taas tuli ne tutut ja vaaditut salaatitkin. Hyvällä tasolla mielestäni vieläpä. Salaattinurkkaus jäi minulta kyllä nyt tosi epäsiistiksi mutta se johtui siitä että työvuoron loppui jo etuajassa tänään. Onneksi löytyi tilalleni nurkkauksen siivoaja.
Tämän päiväinen työvuoro tuli liian nopeasti vastaan mutta ennen kaikkea rutiinillakin siitä selvisin. Ja minua jotenkin hymyilyttää vaikeuksien jälkeen se että rutiinilla tuövuorostani selvisin.
Tämä eilinen finaalitappio jatkoajalla vituttaa korkeintaan vielä tänään. Tuskinpa tästä tulee sellaista Torinon kaltaista legendaa joka ottaa päähän vielä 15 vuoden jälkeenkin. Finaalitappio silloin Ruotsille, Saku Koivun katkennut maila ja Teppo Nummisen kyyneleet ottavat päähän vieläkin. Eilinen jatkoaikatappio Kanadalle vituttaa korkeintaan tämän päivän ja huomenna hopea on jo hieno saavutus näistä kisoista.
Harmittaa vain sekin että en osannut repiä tarpeeksi riemua kevään 2019 mestaruudesta. Silloin minut hyvin lätkäfaniksi tietävä hoitajakin totesi kuitenkin minusta että ei sinusta uskoisi että Suomi voitti eilen MM-kultaa. Sama hoitaja oli todennut minusta aiemmin muun muassa että olen kovin HPK-fani jonka hän tietää. Ehkä se olikin siinä, mahani oli täyttynyt liikaa kun ennen Leijonien mestaruutta oli kultaa voittaneet sekä HPK että Kauhajoen Karhu Basket. Kevät 2019 oli minulle kolmen kullan kevät.
www.estrella.fi