Ja sitten ihmettelevät että miksi ei kelpaa kenellekään.
Tällä tapauksessa ei tuota murhetta ollut ja sen pystyin toteamaan heti. Kuitenkin niitä paskoja miehiä ja suhteita oli piisannut.
Sikäli molemmat edettiin varovasti, mutta riittävän aktiivisesti. Whatssappi lauloi hänen aloitteestaan erittäin tiheästi ja itsekin toki osoitin etten jalkoihin halunnut jäädä. Eli mitään muiden jätkien pelailua ei ollut syytä epäillä. Käytiin myös avoimesti läpi omat historiamme. Ja muutenkin synkkasi kun hiukan nolosti tunnustettiin miten paljon tv-sarjat esimerkiksi kiinnostivat. Eli homma oli periaatteessa hyvässä alussa.
Se orastava ongelma oli että kaikki jutut kääntyivät tavalla tai toisella häneen ja ymmärsin tuota sinällään kyllä. Kuitenkin rajansa kaikella. Oli muutama sinällään mitätön asia joka olisi pyynnöstäni vaatinut pari-kolme-minuuttia hänen aikaansa. Lupasi että tsekkaa seuraavana päivänä ja ikinä ei aiheeseen palannut.
Sitten viimeiseksi jääneessä keskustelussa mainitsin että voi suoraan sanoa jos ei kiinnosta ja ei tarvitse valehdella. Nostin myös esiin tuon outouden ettei minun ajatukseni tuntuneet nappaavan. No, totesi vain ettei kukaan ole häntä valehtelijaksi syyttänyt ja sitten uhriutumisen kautta game over.
Kieltämättä vähän vituttaa edelleen kun ei tiedä olisiko pitänyt vain petumatikaismaisesti syödä paska kun sitä hyvääkin oli aistittavissa. Vai olisiko sitä vain uponnut syvemmälle.
Nelikymppinen nainen, totaalinen mysteeri.
