Jassoo taas ois perjantai. Kerkesin jo riipaista seitinohuet, ja nyt ajattelin katella Netflixiä aamun pikkutunneille asti. Ois yli 20 lämmintä ulkona ja mitä mainioin terassikeli, mutta eipä nuo ole auki. Juon sitten oluet tässä avoimen ikkunan vieressä - paistaa se aurinko tähänkin saatana...
Tuolla kaupungilla poliisit joutuivat ampumaan jonkun koronapotilaan, jonka kuppi meni ihan nurin ja rupesi räkimään ihmisten päälle. Kävi sitten poliisin kimppuun ja se oli siinä. Kaikkea se tämäkin tauti teettää.
Nyt kun täällä kotona on kykitty jo reilu kuukausi, ajattelin kyllä rajoitusten hellittäessä ottaa teltan ja makuupussin ja painua luontoon viikonlopuksi. Mulla on jo paikkakin katottuna. Se on sellainen aika synkkä metsä pienen vuoriston ympärillä. Siellä ei törmää ihmisiin, mutta karhuja ja susia voi kuulemma tulla vastaan. Menen silti. Jos en tule takaisin, toivottavasti maistui. Maksa on ainakin hyvin marinoitu.
Joo nyt loppu höpöttäminen ja alkaa ryypiskely. Hellurei!
