Enää kolme yötä jouluaattoon. Ja se on oikeastaan hyvä asia jo senkin vuoksi että jouluaaton jälkeen sitä pitäisi ainakin alkaan nukkumaan jo normaalisti eli tosi hyvin. Tänäänkin heräsin kuitenkin jo neljältä kun ei unta vain riittänyt enempää ja en malttanut nukkua pidempäänkään. Onneksi menin jo vähän jälkeen iltaysin maatekin ja nukahdin melkein heti sänkyyn mentyäni että ehdin kyllä koisaamaan jonkun kuusi tuntia.
Minä olen tosiaan jouluihminen. Joulu on iso juhla ja en oikein malta tosiaan nukkuakaan kunnolla enää ennen viimeisiä öitä ennen jouluaattoa. Nukkuminen just vähän ennen joulua on aina ollut tällaista lapsesta asti. Lapsena sen vaan ehkä ymmärsi paremmin, aikuisena pitäisi saada jo nukuttua paremmin mutta tähän pätee varsin hyvin sanonta se on helpommin sanottu kuin tehty.
Mikä siinä joulussa on sitten niin hienoa? Miksi sitä odottaa niin malttamattomasti? En osaa sanoa mikä joulussa on parasta, siksi aina muotoilenkin parhaaksi asiaksi sen että silloin saa olla iloinen ja kiitollinen niin monesta asiasta ja sen kokonaisuuden vuoksi joulu on niin hieno juhla. On lämmin ja herttainen tunnelma, ihmisten laupeat mielet, hyvät ruoat ja muut herkut, lahjan antamisen ilo, hienot ja upeat joulukoristeet sekä hyvä joulumusiikki. Nämä ainakin tekevät joulusta niin upean juhlan. Joulussa on taikaa jostain syystä. Yleensä ne riidat ja pahanmielisyydet unohtuvat ja ihmiset ovat laupeita toisilleen. Sekä joulu yhdistää meitä ihmisiä.
Ainakin minä olen saanut aina viettää joulun jossa ihmisten rakkaus toisia kohtaan on ollut vahvasti läsnä. Ja joulu on usein aika perinteellinen juhla. Jouluaatto on vuodesta toiseen melkein samanlainen ohjelmaltaan. Ensin toivottavasti herätään joskus kuuden- seitsemän aikaa. SItten siinä vedellään aamupalaksi jo sitä joululimppua maksapasteijalla monen monta siivua ja juodaan kahvia. Sitten katsellaan Joulupukin kuumaa linjaa. Haetaan ehkä kaupasta päivän lehdet. Tykkään jouluna lukea myös iltapäivälehtiä koska ne on jouluaiheita täynnä.
Kahdeltatoista on joulurauhan julistus. Sitten on joka toinen vuosi tullut sisko perheineen meille isän ja minun luo kylään joulukahveille tai sitten me ollaan menty siskolle riisipuurolle. Ennen äiti kun vielä eli niin syötiin riisipuurot kotona aina joulurauhan julistuksen aikaan. Se oli vahva perinne.
Sitten kun on riisipuurot syöty ja vietetty aikaa hyvällä porukalla sulassa sovussa niin nukutaan pienet ettoset eli päiväunet. Voidaan katsella myös jotain elokuvia siinä ennen neljää. Sitten kello neljältä iltapäivällä on aika lämmittää joulusauna! Yleensä saunassa olen maksimissaan tunnin mutta joulusauna on aina erityinen. SIellä ollaan vähintään puolitoista tuntia, mieluiten jopa kaksi tuntia ja puidaan asiat poikki ja pinoon. Vähän toivottavasti tänä vuonna vihdotaankin nyt kun ostin isälle lahjaksi myös tuon kuivatun vihdan.
Isä on yleensä lähtenyt joulusaunasta aiemmin pois kuin minä ja valmistelee jo jouluateriaa. Siinä kuuden aikoihin saunan jälkeen on sitten aika herkutella jouluruoilla. Meillä ei ruokia laiteta mitenkään erityisesti pöytään mutta kaunishan se ruokapöytä silti aina on kun tarjottavaa riittää. Ruoan jälkeen jaetaan sitten lahjat. Lahjojen jaon jälkeen on sitten pakko kuunnella ennen sitä varsinaista jouluyötä ainakin biisit Näin sydämeeni joulun teen ja Jouluyö, juhlayö. Niin ja haudoillakin käydään joko jouluaattona tai sitten joulun aikana joka tapauksessa.
Sellainen jouluaatto meillä yleensä on. Se on aika perinteellinen päivä, ohjelman sisältö on ainakin pääpiirteittäin samanlainen vuodesta toiseen. Niin yksinkertainen sapluuna mutta kaunis. Ja koko päivän leijailee ilmassa lämmin joulun henki. Kyllä sitä viimeistään yleensä vuosi toisensa jälkeen jouluaattoiltana muistaa taas miksi sitä odottikin jälleen tänäkin vuonna tätä päivää niin hartaasti.
Toivotan jo nyt hyvää joulua kaikille! Kun se sopii hyvin tämän viestin loppusanoiksi. Vedetään loppusuora vielä jouluvalmisteluiden kanssa ja nautitaan sitten siitä rakkaasta joulun ajasta.
Ilman joulustressiä täällä on joulua valmisteltu tähän asti ja toivottavasti stressi pysyy pois loppuun asti! Jännittää saa mutta ei ressata.
Täällä vielä tehtävänä tämän viikonlopun aikana porkkana-ja lanttulaatikot, bebet, herraväen leivät ja parit herttoniemen kakut. Toisen kakuista olen päättänyt viedä työkokeilupaikalle aaton aattona kiitokseksi jo nyt työkokeilusta ja hyvän joulun toivotuksena.
Touhua ja tohinaa siis riittää tänä viikonloppuna vielä mutta kivaahan se oikestaan vain on!