Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 342 161
  • 66 863

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Tässä maailmassa ei ole koskaan ollut, eikä ole vieläkään, helppoa tietä onneen tai rauhaan.

Miksi sinä niin luulet? Minun kohdallani riittää se, että toteutan itseäni eli aivojeni oikkuja ja kuuntelen mihin suuntaan ne minua haluavat ohjata. Jos minun pitää muuttaa tonne niin muutan tonne, jos minun pitää jutella tolle daamille niin juttelen tolle daamille, jos pitää kiivetä vuorelle niin kiipeän vuorelle.

Sellainen odotustila on se mikä jarruttaa onnen ja rauhan tuntemuksia koska silloin sä olet levoton ja et tyytyväinen.

Mä olen alati onnellinen ja zen.
 

Hera80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Miksi sinä niin luulet? Minun kohdallani riittää se, että toteutan itseäni eli aivojeni oikkuja ja kuuntelen mihin suuntaan ne minua haluavat ohjata. Jos minun pitää muuttaa tonne niin muutan tonne, jos minun pitää jutella tolle daamille niin juttelen tolle daamille, jos pitää kiivetä vuorelle niin kiipeän vuorelle.

Sellainen odotustila on se mikä jarruttaa onnen ja rauhan tuntemuksia koska silloin sä olet levoton ja et tyytyväinen.

Mä olen alati onnellinen ja zen.
Toisin sanoen ajatuksesi ohjaavat tekojasi kuin pikkulapsella ikään. Olet kaikkea muuta kuin zen.
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Toisin sanoen ajatuksesi ohjaavat tekojasi kuin pikkulapsella ikään. Olet kaikkea muuta kuin zen.

Höpsis. Jos asioille voi tehdä jotakin, tee asioille jotakin. Jos taas et voi tehdä asioille mitään, niin ihan turha on mitään stressiä ottaa tai vittuuntua kun et lopputulokseen kuitenkaan voi vaikuttaa.

Zen on kirjaimellisesti oman tietämyksen kehittämistä, ja pikkuskidithän on onnellisia jos ei ole mitään huonoja ulkoisia vaikutteita sitä pilaamassa.
 

Hera80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Höpsis. Jos asioille voi tehdä jotakin, tee asioille jotakin. Jos taas et voi tehdä asioille mitään, niin ihan turha on mitään stressiä ottaa tai vittuuntua kun et lopputulokseen kuitenkaan voi vaikuttaa.
Toi on eri asiaa kuin edellinen viestisi. Sinulla on näköjään vielä paljon matkaa jäljellä.
 

Hera80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Toi on täysin sama asia mitä edellinen viestini, laitoin vielä edittiin tuon zenin määritemän mikä on sinulle ilmeisen vieras. Matkaa jäljellä juu varmasti, onneksi.
Vaikutat aggressiiviselta, joten keskustelua turha jatkaa.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
En minä lupautunut Ekiksi Ekin paikalle. Sun pitää ihan itse ratkaista noi ongelmasi.
Entäs kun haluaisin Elize Rydin ja Amy Leen pyllistävän mulle vierekkäin ja kerjäävän, että seivästäsin heidät lemmenvaltikallani ? Niimpä. Ei kaikille asioille mahda mitään, vaikka niille jotain voisi tehdä.
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Entäs kun haluaisin Elize Rydin ja Amy Leen pyllistävän mulle vierekkäin ja kerjäävän, että seivästäsin heidät lemmenvaltikallani ? Niimpä. Ei kaikille asioille mahda mitään, vaikka niille jotain voisi tehdä.

No tähän ongelmaan minulla oli jo tarjota ratkaisu:

Höpsis. Jos asioille voi tehdä jotakin, tee asioille jotakin. Jos taas et voi tehdä asioille mitään, niin ihan turha on mitään stressiä ottaa tai vittuuntua kun et lopputulokseen kuitenkaan voi vaikuttaa.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Miksi sinä niin luulet? Minun kohdallani riittää se, että toteutan itseäni eli aivojeni oikkuja ja kuuntelen mihin suuntaan ne minua haluavat ohjata. Jos minun pitää muuttaa tonne niin muutan tonne, jos minun pitää jutella tolle daamille niin juttelen tolle daamille, jos pitää kiivetä vuorelle niin kiipeän vuorelle.
Eli jos joku ääni sun pää sisällä vaikkapa käskee sua tappamaan sellasen heebon, joka on käynyt pitempään hermoille, niin toteutatko silloinkin aivojesi oikkuja? Kokisitko itsesi oikeutetuksi tekemään niin jos aivosi kehottaisivat sua kyseiseen toimintaan vai pysähdytkö välillä hetkeksi ajattelemaan että ihmisaivotkin ovat erehtyväiset ja ohjaavat meitä välillä täysin vääränlaiseen toimintaan?

En siis oleta mitään, kunhan nyt mielenkiinnosta kysyin. Niin ehdottomalta tuo argumenttisi vain kuulosti enkä ole varmaan ainut kun sanon näin.
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Eli jos joku ääni sun pää sisällä vaikkapa käskee sua tappamaan sellasen heebon, joka on käynyt pitempään hermoille, niin toteutatko silloinkin aivojesi oikkuja? Koetko itsesi oikeutetuksi tekemään niin jos aivosi kehottavat sua kyseiseen toimintaan vai pysähdytkö välillä hetkeksi ajattelemaan että ihmisaivotkin ovat erehtyväiset ja ohjaavat meitä välillä täysin vääränlaiseen toimintaan?

En siis oleta mitään, kunhan nyt mielenkiinnosta kysyin. Niin ehdottomalta tuo argumenttisi vain kuulosti enkä ole varmaan ainut kun sanon näin.

Joo en tapa ketään ihmistä, eikä mun aivoni mene tuohon suuntaan muutenkaan. Miten argumenttini kuulosti ehdottomalta? Mä sanoin kiteytettynä että tartu hetkeen, carpe diem.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Joo en tapa ketään ihmistä, eikä mun aivoni mene tuohon suuntaan muutenkaan. Miten argumenttini kuulosti ehdottomalta? Mä sanoin kiteytettynä että tartu hetkeen, carpe diem.
Hyvä niin. Minä kuten muutkin tartuimme kai ensisijaisesti tuohon yhteen kohtaan missä mainitsit että annat aivojesi ohjata tekemisiäsi. Hetkeen tarttuminen on toki hieno piirre ja jotain mitä itsekin olen opetellut tässä viime vuosina. Mietin vain että oletko sä näitä jotka menevät "sokeana kohti valoa" eivätkä mieti lainkaan ennen kuin toimivat?

Elämässä on hyvä olla sellainen tietty tasapaino kaikessa. Jos koko ajan vain tekee ja painaa menemään, niin silloin ei oikein jää aikaa omalle itselle ja omille ajatuksille. Jos taas koko ajan vain pohtii seuraavaa liikettä sen sijaan että vain menisi ja tekisi ne liikkeet, siinä menee yhtäkkiä elämä sivu suun. Toivottavasti tämä sinun zen on tasapainossa näiden kahden, tekemisen ja ajatustyön välillä. Molemmista on hyötyä elämässä silloin kun ne kulkevat käsi kädessä.
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Hyvä niin. Minä kuten muutkin tartuimme kai ensisijaisesti tuohon yhteen kohtaan missä mainitsit että annat aivojesi ohjata tekemisiäsi. Hetkeen tarttuminen on toki hieno piirre ja jotain mitä itsekin olen opetellut tässä viime vuosina. Mietin vain että oletko sä näitä jotka menevät "sokeana kohti valoa" eivätkä mieti lainkaan ennen kuin toimivat?

Elämässä on hyvä olla sellainen tietty tasapaino kaikessa. Jos koko ajan vain tekee ja painaa menemään, niin silloin ei oikein jää aikaa omalle itselle ja omille ajatuksille. Jos taas koko ajan vain pohtii seuraavaa liikettä sen sijaan että vain menisi ja tekisi ne liikkeet, siinä menee yhtäkkiä elämä sivu suun. Toivottavasti tämä sinun zen on tasapainossa näiden kahden, tekemisen ja ajatustyön välillä. Molemmista on hyötyä elämässä silloin kun ne kulkevat käsi kädessä.

Kun tekee asioita mitkä tekee sut onnelliseksi niin pääsee pitkälle. Jos vituttaa duuni, asuinpaikka tai puoliso niin laittaa ne vaihtoon. Elämänkokemus on sitten taas se asia mikä toimii vaakana siellä jossain alitajunnassa, eli ei välttämättä kannata lähteä niiden mannejen mersuun vaikka kuinka hauskoja bileitä lupaisivat tai hypätä benjihyppyä jos näet että köysi on rispaantunut ja alhaalla on kasa luita. Mä oon ensisijaisesti silti kelailija, mutta seikkailija.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Ne tyytyväiset asiakkaat jotka kertoo että Johnnyn käsittely oikeasti auttaa.
*kuvittele tämä lause alkuperäisen mainosmuikkelin naamalla*

Ei, en pysty. Tämä on liikaa jopa mulle.
 

Liitteet

  • Johnny oikeasti auttaa.png
    Johnny oikeasti auttaa.png
    373 KB · kertaa luettu: 204
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Kun tekee asioita mitkä tekee sut onnelliseksi niin pääsee pitkälle.
Tämä pitää paikkaansa.

Jos vituttaa duuni, asuinpaikka tai puoliso niin laittaa ne vaihtoon.
Ensisijaisesti suosittelisin kuitenkin niin parisuhde- kuin työelämässä ensin keskustelemaan ne ongelmat läpi ja jos se ei auta, niin vasta sitten nostamaan kytkintä. Jos aina vain pakenee "vittumaisia" elämäntilanteita, ei tule tajunneeksi että joskus sitä on itse se ongelma ja toistaa ne samat virheet toisessa ympäristössä eri ihmisten kanssa.

Mä oon ensisijaisesti silti kelailija, mutta seikkailija.
Tähän sama. Joskus kyllä päädyn vieläkin seikkailemaan väärissä tilanteissa. Yksinkertainen elämä ei oo ikinä kiinnostanut mua, mutta välillä voisin osata antaa periksi tän seikkailuhakuisuuden kanssa.
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Ensisijaisesti suosittelisin kuitenkin niin parisuhde- kuin työelämässä ensin keskustelemaan ne ongelmat läpi ja jos se ei auta, niin vasta sitten nostamaan kytkintä. Jos aina vain pakenee "vittumaisia" elämäntilanteita, ei tule tajunneeksi että joskus sitä on itse se ongelma ja toistaa ne samat virheet toisessa ympäristössä eri ihmisten kanssa.

Luonnollisesti, mutta kyllä sen jokainen itse tietää missä vaiheessa paluuta ei ole ja parempi ratkaisu on tehdä tarvittavia muutoksia elämäänsä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös