En edes katsonut. Runkkasin mielikuvalle ja hain kaupasta Karhua.
Se on oikea, vanhanaikainen meininki. Ei ennenkään runkkaamiseen mitään kuvia tai nettivideoita tarvittu. Eikä nykyäänkään, vain uusavuttomat tarvitsee.
En edes katsonut. Runkkasin mielikuvalle ja hain kaupasta Karhua.
Tässä maailmassa ei ole koskaan ollut, eikä ole vieläkään, helppoa tietä onneen tai rauhaan.
Toisin sanoen ajatuksesi ohjaavat tekojasi kuin pikkulapsella ikään. Olet kaikkea muuta kuin zen.Miksi sinä niin luulet? Minun kohdallani riittää se, että toteutan itseäni eli aivojeni oikkuja ja kuuntelen mihin suuntaan ne minua haluavat ohjata. Jos minun pitää muuttaa tonne niin muutan tonne, jos minun pitää jutella tolle daamille niin juttelen tolle daamille, jos pitää kiivetä vuorelle niin kiipeän vuorelle.
Sellainen odotustila on se mikä jarruttaa onnen ja rauhan tuntemuksia koska silloin sä olet levoton ja et tyytyväinen.
Mä olen alati onnellinen ja zen.
Toisin sanoen ajatuksesi ohjaavat tekojasi kuin pikkulapsella ikään. Olet kaikkea muuta kuin zen.
Toi on eri asiaa kuin edellinen viestisi. Sinulla on näköjään vielä paljon matkaa jäljellä.Höpsis. Jos asioille voi tehdä jotakin, tee asioille jotakin. Jos taas et voi tehdä asioille mitään, niin ihan turha on mitään stressiä ottaa tai vittuuntua kun et lopputulokseen kuitenkaan voi vaikuttaa.
Toi on eri asiaa kuin edellinen viestisi. Sinulla on näköjään vielä paljon matkaa jäljellä.
Vaikutat aggressiiviselta, joten keskustelua turha jatkaa.Toi on täysin sama asia mitä edellinen viestini, laitoin vielä edittiin tuon zenin määritemän mikä on sinulle ilmeisen vieras. Matkaa jäljellä juu varmasti, onneksi.
Itselläni on perse kutissut jo toista päivää. Kylmä kuuma sattuu. Jäätelön syöminen sattuu. Mikä avuksi arvon zen-master?Höpsis. Jos asioille voi tehdä jotakin, tee asioille jotakin.
Vaikutat aggressiiviselta, joten keskustelua turha jatkaa.
Itselläni on perse kutissut jo toista päivää. Kylmä kuuma sattuu. Jäätelön syöminen sattuu. Mikä avuksi arvon zen-master?
Entäs kun haluaisin Elize Rydin ja Amy Leen pyllistävän mulle vierekkäin ja kerjäävän, että seivästäsin heidät lemmenvaltikallani ? Niimpä. Ei kaikille asioille mahda mitään, vaikka niille jotain voisi tehdä.En minä lupautunut Ekiksi Ekin paikalle. Sun pitää ihan itse ratkaista noi ongelmasi.
Entäs kun haluaisin Elize Rydin ja Amy Leen pyllistävän mulle vierekkäin ja kerjäävän, että seivästäsin heidät lemmenvaltikallani ? Niimpä. Ei kaikille asioille mahda mitään, vaikka niille jotain voisi tehdä.
Höpsis. Jos asioille voi tehdä jotakin, tee asioille jotakin. Jos taas et voi tehdä asioille mitään, niin ihan turha on mitään stressiä ottaa tai vittuuntua kun et lopputulokseen kuitenkaan voi vaikuttaa.
Eli jos joku ääni sun pää sisällä vaikkapa käskee sua tappamaan sellasen heebon, joka on käynyt pitempään hermoille, niin toteutatko silloinkin aivojesi oikkuja? Kokisitko itsesi oikeutetuksi tekemään niin jos aivosi kehottaisivat sua kyseiseen toimintaan vai pysähdytkö välillä hetkeksi ajattelemaan että ihmisaivotkin ovat erehtyväiset ja ohjaavat meitä välillä täysin vääränlaiseen toimintaan?Miksi sinä niin luulet? Minun kohdallani riittää se, että toteutan itseäni eli aivojeni oikkuja ja kuuntelen mihin suuntaan ne minua haluavat ohjata. Jos minun pitää muuttaa tonne niin muutan tonne, jos minun pitää jutella tolle daamille niin juttelen tolle daamille, jos pitää kiivetä vuorelle niin kiipeän vuorelle.
Eli jos joku ääni sun pää sisällä vaikkapa käskee sua tappamaan sellasen heebon, joka on käynyt pitempään hermoille, niin toteutatko silloinkin aivojesi oikkuja? Koetko itsesi oikeutetuksi tekemään niin jos aivosi kehottavat sua kyseiseen toimintaan vai pysähdytkö välillä hetkeksi ajattelemaan että ihmisaivotkin ovat erehtyväiset ja ohjaavat meitä välillä täysin vääränlaiseen toimintaan?
En siis oleta mitään, kunhan nyt mielenkiinnosta kysyin. Niin ehdottomalta tuo argumenttisi vain kuulosti enkä ole varmaan ainut kun sanon näin.
Mutta ne jollle vankkurini tarkoitin eivät tajua hypätä pois kyydistä.Et ole, allekirjoittanut on samoissa vankkureissa.
Hyvä niin. Minä kuten muutkin tartuimme kai ensisijaisesti tuohon yhteen kohtaan missä mainitsit että annat aivojesi ohjata tekemisiäsi. Hetkeen tarttuminen on toki hieno piirre ja jotain mitä itsekin olen opetellut tässä viime vuosina. Mietin vain että oletko sä näitä jotka menevät "sokeana kohti valoa" eivätkä mieti lainkaan ennen kuin toimivat?Joo en tapa ketään ihmistä, eikä mun aivoni mene tuohon suuntaan muutenkaan. Miten argumenttini kuulosti ehdottomalta? Mä sanoin kiteytettynä että tartu hetkeen, carpe diem.
Ne tyytyväiset asiakkaat jotka kertoo että Johnnyn käsittely oikeasti auttaa.Mikä avuksi arvon zen-master?
Hyvä niin. Minä kuten muutkin tartuimme kai ensisijaisesti tuohon yhteen kohtaan missä mainitsit että annat aivojesi ohjata tekemisiäsi. Hetkeen tarttuminen on toki hieno piirre ja jotain mitä itsekin olen opetellut tässä viime vuosina. Mietin vain että oletko sä näitä jotka menevät "sokeana kohti valoa" eivätkä mieti lainkaan ennen kuin toimivat?
Elämässä on hyvä olla sellainen tietty tasapaino kaikessa. Jos koko ajan vain tekee ja painaa menemään, niin silloin ei oikein jää aikaa omalle itselle ja omille ajatuksille. Jos taas koko ajan vain pohtii seuraavaa liikettä sen sijaan että vain menisi ja tekisi ne liikkeet, siinä menee yhtäkkiä elämä sivu suun. Toivottavasti tämä sinun zen on tasapainossa näiden kahden, tekemisen ja ajatustyön välillä. Molemmista on hyötyä elämässä silloin kun ne kulkevat käsi kädessä.
*kuvittele tämä lause alkuperäisen mainosmuikkelin naamalla*Ne tyytyväiset asiakkaat jotka kertoo että Johnnyn käsittely oikeasti auttaa.
Tämä pitää paikkaansa.Kun tekee asioita mitkä tekee sut onnelliseksi niin pääsee pitkälle.
Ensisijaisesti suosittelisin kuitenkin niin parisuhde- kuin työelämässä ensin keskustelemaan ne ongelmat läpi ja jos se ei auta, niin vasta sitten nostamaan kytkintä. Jos aina vain pakenee "vittumaisia" elämäntilanteita, ei tule tajunneeksi että joskus sitä on itse se ongelma ja toistaa ne samat virheet toisessa ympäristössä eri ihmisten kanssa.Jos vituttaa duuni, asuinpaikka tai puoliso niin laittaa ne vaihtoon.
Tähän sama. Joskus kyllä päädyn vieläkin seikkailemaan väärissä tilanteissa. Yksinkertainen elämä ei oo ikinä kiinnostanut mua, mutta välillä voisin osata antaa periksi tän seikkailuhakuisuuden kanssa.Mä oon ensisijaisesti silti kelailija, mutta seikkailija.
Ensisijaisesti suosittelisin kuitenkin niin parisuhde- kuin työelämässä ensin keskustelemaan ne ongelmat läpi ja jos se ei auta, niin vasta sitten nostamaan kytkintä. Jos aina vain pakenee "vittumaisia" elämäntilanteita, ei tule tajunneeksi että joskus sitä on itse se ongelma ja toistaa ne samat virheet toisessa ympäristössä eri ihmisten kanssa.
Eikö näytäkkin täti tytyväiseltä?*kuvittele tämä lause alkuperäisen mainosmuikkelin naamalla*
Ei, en pysty. Tämä on liikaa jopa mulle.
Minulle aivot eivät ainakaan kerro mitään mitä tehdä. Tämnekin vaan kirjoitan aivottomia.’sydäntä kuuntelen. Kohtauksesta seuraavaan.
Aivot on valemediaa!