Mainos

Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 610 732
  • 68 240

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Siihen nähden joo. On tässä vielä aikaa hankkia uusia muistoja. Joskus vaan sitä hymyissä suin haikeudella muistelee nuoruutta ja kaikkea mitä siihen aikaan liittyi. Kaikki oli uutta ja jännää. Kyllähän sitä nykysinkin vois kaikkea tehdä, mutta kun ei osaa kohtuudella tehdä oikeen mitään enää. Ei uskalla dokatakkaan enää, kun pelottaa, että duunipaikka menee putken takia alta. Niin karulta kun se kuulostaakin, elämäni parhaat muistot ovat syntyneet kun alkoholi on ollut jollain tavalla kuvioissa.
Dokaaminen ei ole se juttu. Trust me, been there, done that. Uusia juttuja saa ihan vaan frendien kanssa uusista jutuista. Kävelyä jäällä ja päälle kaakaota. Käydään tsekkaamassa uudet kaupunginosat kävelyllä. Uudet ruokaravintolat. Regatta (on käymättä). Näitä riittää. Viinalla kun on kokemuksen mukaan ”mikään ei riitä”.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
@sämpylä89 Hienoa kuulla että sinä olet saanut elää hyvän nuoruuden. Saa kuvan kun nopeasti juttusi pelin seuraamisen lomassa luin että olet saanut elää sellaisen nuoruuden kuin minkälainen sen pitää ollakin.

Minun elämäni ollut taas joka elämän vaiheessa raskaskin vaikka ilon aiheitakin on riittänyt. Tosin kun on ollut raskasta niin sitä on osannut repiä iloa niistä pienistäkin asioista.

Nuoruutenikin oli raskas. Lukiossa ei tarvinnut enää kärsiä kyllä kiusaamisesta mutta olin silloin niin syrjään vetäytynyt että vaikeaa se elämä silloinkin oli. Meni vasta joskus AMK:n loppupuolelle kun vasta rohkaistuin ja aloin elämään vähän "villimpää" elämää. Minulle se tarkoitti esimerkiksi sitä että aloin käymään opiskelijabileissä ja uskalsin vapaammin edes liikkua turuilla, toreilla ja kaupoissa sekä muissa julkisissa tiloissa vapaa-ajalla. Ei enää miettinyt niin paljoa että nauravatko ihmiset minulle? Alkoi luottamaan enemmän ihmisiin taas.

En tiedä mutta nuorena sitä pelkäsi jokaista pientäkin vastoinkäymistä ja alkoi katumaan sekä miettimään niitä paljon. Mitä ne muut minusta ajattelevat? Tarvitseeko taas hävetä itseään?

Sitä kun oli paljon nuorena pilkan kohteena koulukiusattuna niin kai se siitä johtui tuo pelko. Nyt olen huomannut että ihan niiden pienten vastoinkäymisten ei tarvitse antaa nujertaa ja lannistaa mieltä.

No juu, tässä minun jonkinlaisia ajatuksia nuoruudesta ja elämästä. Kun alunperin kysyttiin tiedättekö te sen tunteen... Minä en tiennyt ja se sai minut muistelemaan menneitä, ikäviäkin asioita. En syyllistä toki ketään mutta teki mieli turista vähän omiakin muistoja tänne.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Päihdepolin ryhmässä aluksi sovittiin säännöt ja muun muassa kuivanappailusta. Ei oikein tykätty kun kerroin että pitäisi kiivetä Mount Everestille tms. Vikalla kerralla sitten vasta ne vetäjät itse kertoivat ettei alkoholistit useinkaan tyydy ns. insinöörielämään.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Niin karulta kun se kuulostaakin, elämäni parhaat muistot ovat syntyneet kun alkoholi on ollut jollain tavalla kuvioissa.
Karulta se kuulostaa ja välillä minäkin koen noin. Silloin ennen oli tapahtumissa hauskaa, osasi ottaa rennosti, jutella ihmisten kanssa. Ei ollut tällainen tylsimys joka puhuu vaan jostain kukista, linnuista, kauriista ja jostain hiihtoladuista. Osasin nauttia hetkestä, elää. No sen varjo puolena oli se että sitä ainetta tarvi vähän väliä, aina sai olla tarkkana ettei vaan lopu väärässä kohti, mielellään ei milloinkaan. Ajatteli jatkuvasti että mistä saa lisää... Koska kun alkoholi veressä alkoi liikaa laskemaan niin kaikki kaatui ja kovaa. Ja loppujen lopuksi kaikki turtui ja kivaa ei ollut koskaan... Ei ollut enää kuin jatkuva väsymys ja pakottava tarve juoda. Se pitää muistaa, ei vain sitä kuplivaa naurua juhlien alussa vaan se mihin se vuosien aikana johti... Siihen että mikään ei enää ollutkaan juhlaa vaan silkkaa helvettiä.
 

Hollanti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Varmaan se KalPa
Kyllä muuten huvittaa vieläkin tuo IFK-PEL matsin 2-1 maali. Tai se, kuinka oikeassa asennossa tähtien piti olla, että se tapahtui. Quincey ampuu kiekon juuri oikealla voimalla juuri oikeaan kohtaan. Salmisen maila osuu juuri oikeassa kulmassa kiekkoon. Kiekko osuu juuri oikeassa asennossa ylärimaan. Kiekko jatkaa matkaa juuri oikealla nopeudella oikeassa kulmassa ylöspäin. Kiekko tippuu juuri oikeassa kulmassa jäähän ja kimpoaa siitä ohi Olkinuoran, joka on juuri oikeassa (tai väärässä) paikassa.

Tuota samaa kuviota voitais yrittää vaikka 10 miljoonaa kertaa, eikä se silloinkaan välttämättä onnistuisi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Moto

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä muuten huvittaa vieläkin tuo IFK-PEL matsin 2-1 maali. Tai se, kuinka oikeassa asennossa tähtien piti olla, että se tapahtui....
Harjoiteltu kuvio, varma tieto,

No, ehkä ei mutta nyt kun pääsee puhtaalta pöydältä sanomaan, niin oli yksi parhaista lätkämatseista, minkä olen ikinä nähnyt. Glooria ehkä haihtuu, jos HIFK häviää tämän sarjan, mutta sitä voi murehtia myöhemmin.
 

Logan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Filip Kadera & Jan Lukas
Onko olemassa puhelimen adblockereita? Alkaa sivut käymää vähiin joita voi ilman mainoksia katsoa.

Mainostajien olisi hyvä muistaa että on ihmisiä jotka ei osta mitään pakkomainostuksella. Youtubea esim ei voi enää käyttää.

Premiumissa ei kai mainoksia tule, mutta se on vaa yks sivu.500 € vuodessa ja ei ainoatakaa mainosta netti,tv, posti, radio, puhelinmyyjä, face to face ni ostasin.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
No mitä tulee nuoruuteen ja alkoholiin niin sen tiedän että kyllä sitä ehtii juomaan tarpeeksi alkoholia vaikka aloittaisi vanhemmallakin iällä. Minä en juurikaan juonut nuorena, ensimmäiset kännitkin vedin 18-vuotiaana siskon häissä mutta sitten kun alkoholi alkoi maistumaan niin kyllä sitä ehti liiankin hyvin juomaan vähän vanhemmallakin iällä. Ja olin jopa alkoholisti yhdessä vaiheessa. Vai voiko tosiaan alkoholismista edes koskaan parantua täysin? Kerran alkoholisti aina alkoholisti?

Kunpa oppisin pohtimaan asioita hiukan vähemmän. Oppisin elämään vähän huolettomammin ja en pyörittelisi lähes kaikkia asioita niin paljon mielessäni. Siinä minun toiveitani elämään tällä hetkellä. Tuntuu nimittäin että pohdin asioita liikaakin. Esimerkiksi se Facebook-ahdistuskin josta kirjoitin täällä ahdistusketjuun. Kävimme tukihenkilöni kanssa Facebook-päivityksiäni läpi ja hän tuli siihen tulokseen ettei niissä liikaa avoimuutta olekaan vaan ihan normaaleja päivityksiä. Olin itse kuitenkin jo ahdistukseen asti pohtinut tätä liikaa avoimuuttakin Facebookissa.

Hiukan unettomuus tässä vaivaa. En tiedä pitäisikö ottaa asia puheeksi jo lääkärin kanssa. Tiistai-keskiviikko välisenä yönä en nukkunut lainkaan ja nyt viime yönäkään en nukkunut kuin korkeintaan kolme tuntia. Uskon että jos oppisin ottamaan asiat hiukan huolettomammin niin unikin voisi tulla paremmin silmään.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Vai voiko tosiaan alkoholismista edes koskaan parantua täysin? Kerran alkoholisti aina alkoholisti?
Alkoholismi on krooninen sairaus johon ei ole parannuskeinoa. Hoitona käytetään pidäytymistä alkoholin nauttimisesta. Hoidon tukena käytetään joitain lääkkeitä, terapiaa, vertaistukea... Näin se asia on jos sen oikein yksinkertaistaa. Aivoihin syntynyt "alkoholismin mekanismi" ei häviä koskaan vaan aktivoituu kun saa alkoholia ja taas mennään...
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Tehtiin ystävän kanssa riisipiirakoita (aka karjalanpiirakoita). Täytyy kyllä sanoa ettei ne mitään piirakoiden missikisoja olisi voittanut. Periaatteessa olen melko hyvä tekemään riisipiirakoita... Olen niitä jonkin verran tehnyt. Mutta piirakoiden ulkonäköpaineet on minulle vielä liian suuria... muoto heittelee aikas paljon. Ystävä taas teki piirakoita toista kertaa mutta hän on melkein kuin luonnonlahjakkuus rypytyksessä. Eikä se ulkonäkö pelkästään ratkaise vaan maku... Hmmmm hyvää oli. Nyt uunissa on täytettyjä kesäkurpitsoja. Kohta syödään... Syödään terassilla kun on tuo aurinko paistanut aamupäivällä niin että terassilla tarkenee hyvin, ehkä liiankin hyvin (tulee kuuma).
 

Valapatto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mainostajien olisi hyvä muistaa että on ihmisiä jotka ei osta mitään pakkomainostuksella. Youtubea esim ei voi enää käyttää.

Mainokset toki ärsyttää, mutta onkohan paljon meikäläisen kaltaisia ihmisiä, jotka voivat kääntää aivonsa tekemään täysin jotain muuta mainosten ajaksi? Meinaan, että mulla ei yleensä ole mitään käsitystä mitä mainostetaan. Saatan ihan hyvin olla nähnyt/kuullut jonkun mainoksen satoja kertoja, mutta en osaa sanoa mitä siinä mainostetaan. Joku musiikki ym voi kyllä jäädä mieleen, mutta silti en tiedä mainostettavaa tuotetta.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Huomasin juuri, että mua ärsyttää jutella ihmisen kanssa joka nauraa omille jutuilleen. Siis vaikka ei sanois omastakaan mielestään mitään hauskaa, niin silti pitää hörähdellä jutun lopuksi. Saatanan ärsyttävää.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mainokset toki ärsyttää, mutta onkohan paljon meikäläisen kaltaisia ihmisiä, jotka voivat kääntää aivonsa tekemään täysin jotain muuta mainosten ajaksi? Meinaan, että mulla ei yleensä ole mitään käsitystä mitä mainostetaan. Saatan ihan hyvin olla nähnyt/kuullut jonkun mainoksen satoja kertoja, mutta en osaa sanoa mitä siinä mainostetaan. Joku musiikki ym voi kyllä jäädä mieleen, mutta silti en tiedä mainostettavaa tuotetta.
Luulisi että aika monellakin on noin. Mä oon aina vähän ihmetellyt mikä niissä mainoksissa joitain niin ärsyttää ja ääritapauksissa jopa boikotoivat jotain. Siis ööööö.

Joo kyllähän netistäkin sillä jollain ohjelmalla saisi mainoksia pois tai ainakin vähemmäksi, mutta ei jaksa ladata tai asentaa. Siinä vissiin pitää ensin jonkun tietyn verran ärsyyntyä niistä. Ja paskallakin kun vaikka istuu ja tuijottaa seinää niin siinä kait melkeinpä jopa toivoisi että kunpa edes ne mainokset pyörisi nyt.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Huomasin juuri, että mua ärsyttää jutella ihmisen kanssa joka nauraa omille jutuilleen. Siis vaikka ei sanois omastakaan mielestään mitään hauskaa, niin silti pitää hörähdellä jutun lopuksi. Saatanan ärsyttävää.
Parisuhteissa on usein ollut noin. Siis kun kerrot jonkun hyvän jutun ja naurat minuutin ja muija vaan tuijottelee sua tonnin seteli -ilmeellä, ja sekös naurattaa lisää. Osoittelet vielä vähän sitä.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Parisuhteissa on usein ollut noin. Siis kun kerrot jonkun hyvän jutun ja naurat minuutin ja muija vaan tuijottelee sua tonnin seteli -ilmeellä.
Siis kyllä mä ymmärrän, et nauretaan jos juttu on omasta mielestä hyvä. Mut tyyliin "käyn maitoa kaupasta HAHAHAHAHAHAHAH" vituttaa. Ja näitä ihmisiä on.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Parisuhteissa on usein ollut noin. Siis kun kerrot jonkun hyvän jutun ja naurat minuutin ja muija vaan tuijottelee sua tonnin seteli -ilmeellä, ja sekös naurattaa lisää. Osoittelet vielä vähän sitä.

No siis huonot vitsit on hyvä tapa testata potentiaalista eukkoa. Kaikkihan me miehet ollaan kusipäitä joten hyvä se on kertoa heti alkuunsa.

Muuten. Kertokaa viisaammat miten ymmärrätte jekkupeukun?

Tästä tuli vääntöä viikonloppuna. Tarkoittaako jekkupeukku:

1) heteroseksin aikana sitä kun mies työntää peukalonsa varoittamatta naisen perseeseen.
2) sitä kun kaveri (myös miespuolinen) kyyristyy tai kääntyy ja häntä sohaistaan peukalolla rektumiin
 

teppana

Jäsen
Alkoholismi on krooninen sairaus johon ei ole parannuskeinoa. Hoitona käytetään pidäytymistä alkoholin nauttimisesta. Hoidon tukena käytetään joitain lääkkeitä, terapiaa, vertaistukea... Näin se asia on jos sen oikein yksinkertaistaa. Aivoihin syntynyt "alkoholismin mekanismi" ei häviä koskaan vaan aktivoituu kun saa alkoholia ja taas mennään...

Alkoholismi on riippuvaisuustila joka ei ole krooninen sairaus. Tai no, jos kysyt vaikka Minnesota hoidosta niin heillä on se uskomus että alkoholismi linkittyy geeneihin ja on tosiaan potilaasta riippumaton tila. Tätä ei taas nykyinen lääketiede tue, vaan ihminen voi olla jossain vaiheessa elämäänsä alkoholisti ja toisessa vaiheessa elämää kohtuukäyttäjä. Yleensä näin ei käy, vaan riippuvuus on todella vahva ja ajaa ihmisen äärimmäisiin tekoihin joista toinen on pidättäytyminen ja toinen kuolema.

Aivoihin ei synny mitään "alkoholismin mekanismia" sen enempää kuin sinne ei synny "sokerin mekanisimia" tai "tupakan mekanisimia" huumeista puhumattakaan. Ihmisellä on käyttäytymismalleja jotka jotkut ovat haitallisia. Alkoholismi on yksi tällainen käyttäytymismalli. Se ei ole krooninen sairaus eikä sitä sellaisena kannata mainostaa. Se on kuitenkin riippuvuudeltaan niin vahvaa että usein se voidaan rinnastaa krooniseen tilaan josta ei parannusta ole. On kuitenkin tärkeä muistaa, että alkoholismi ei ole synnynnäinen tai periytyvä krooninen tila, vaan itse opittu malli. Siitä on mahdollista "parantua". Pääsääntöisesti ihmiset jotka alkoholismista toipuvat, haluavat itse olla ottamatta alkoholia yhtään koska pelkäävät ajautuvansa takaisin samoihin malleihin. Mitään kroonista mitattavissa olevaa sairautta tämän taustalla ei tosin ole.

Edit. Nyt otan vähän takaisin, kyllä nykyisen käsityksen mukaan alkoholismi on krooninen sairaus. Olin jopa hieman yllättynyt kun terveyskirjastosta tarkistin. Olisin luullut toisin, varsinkin sen perusteella mitä olen päihdehoidossa työskentelevien kanssa jutellut.

Eli tämä minun saarna meni nyt väärin. Nykyisen tiedon varassa, alkoholismi siis nimenomaan on krooninen sairaus kuten sanoit.

Alkoholiriippuvuus (alkoholismi)

Alkoholismi on krooninen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholin saamisesta. Alkoholiriippuvuudelle (alkoholismille) on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista. Alkoholismiin liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut (toleranssi) ja hänellä ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä eriasteisia vieroitusoireita. Vieroitus- tai lopetusoireyhtymä (ks. «Alkoholivieroitusoireyhtymä (”krapula”)»1) saa henkilön usein jatkamaan alkoholin haitallista käyttöä. Alkoholiriippuvuus voi ilmetä kuitenkin ilman merkittävää toleranssia tai vieroitusoireita.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt tiedänkin, mitä Östberg saa, kun taktikoi Johaugin kolmanneksi - MTV urheilu: Therese Johaug ei suostu nukkumaan omassa vuoteessa – jakaa sängyn toisen maajoukkuetähden kanssa

"– Siinä on jotain erityistä, että Ingvild onnistui tässä. Meillä on hyvin läheinen ystävyyssuhde. Harjoittelemme paljon yhdessä kotona ja kisoissa. Sen lisäksi elämme parisängyssä, Johaug sanoo ja repeää nauruun."

Kyllä mä noilla tiedoilla annan Johaugin dopingin käytön lähes anteeksi.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
@teppana, hyvä kirjoitus, siinä oli selvästi tietoa takana... Luin sen monta kertaa enkä oikein osaa tarttua mihinkään (varsinkin kun korjasit sen sairausjutun) mutta halusin kuitenkin jotain enemmän kuin vain painaa tykkäyspeukkua.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että alkoholismi ei ole synnynnäinen tai periytyvä krooninen tila, vaan itse opittu malli.
Tämä on hyvä pointti. Itse en oikeastaan halua sanoa että minulla on nyt tämä sairaus (alkoholismi) vaan mielestäni minulla on "itseaiheutettu tila" jonka takia en voi nauttia alkoholia... Siis tietenkin myönnän olevani alkoholisti mutta en halua sanoa että minulla on nyt vaan sattuu olemaan tällainen sairaus vaan että se on itseaiheutettu ja olen itse vastuussa sen "hoidosta". Enkä siis oleta että "sairauteni" takia kaikki lähelläni välttelisivät alkoholin käyttöä etten vaan vahingossa sorru maistelemaan liikaa. En osaa omaa mielipidettäni nyt tämän tarkemmin avata... Joten tämä tästä taas tällä kertaa...
 

teppana

Jäsen
@teppana, hyvä kirjoitus, siinä oli selvästi tietoa takana... Luin sen monta kertaa enkä oikein osaa tarttua mihinkään (varsinkin kun korjasit sen sairausjutun) mutta halusin kuitenkin jotain enemmän kuin vain painaa tykkäyspeukkua.


Tämä on hyvä pointti. Itse en oikeastaan halua sanoa että minulla on nyt tämä sairaus (alkoholismi) vaan mielestäni minulla on "itseaiheutettu tila" jonka takia en voi nauttia alkoholia... Siis tietenkin myönnän olevani alkoholisti mutta en halua sanoa että minulla on nyt vaan sattuu olemaan tällainen sairaus vaan että se on itseaiheutettu ja olen itse vastuussa sen "hoidosta". Enkä siis oleta että "sairauteni" takia kaikki lähelläni välttelisivät alkoholin käyttöä etten vaan vahingossa sorru maistelemaan liikaa. En osaa omaa mielipidettäni nyt tämän tarkemmin avata... Joten tämä tästä taas tällä kertaa...

No tämä on myös itselle tosi herkkä asia. Isä tosiaan on aika pitkän linjan käyttäjä ja tuossa kuutisen vuotta sitten kävi sen Minnesota hoidon. Mahtava juttu ja vaikka hän on taas menossa kovaa kyytiä kohti samaa ennen hoitoa (eli pari vuotta sitten retkahti) niin ainakin se osti monta hyvää vuotta.

Itse olen myös kamppaillut saman asian kanssa. Vaikkakaan se ei vielä katkolle ole lähtö tullut, niin jossain vaiheessa tämä kostautuu. Vielä olen päässyt helpolla, kun duunit on hoidettu ja avopuoliso (9 vuotta yhdessä) myös huomioitu. Mutta muutaman kerran on reunoja pitkin jo menty ja jossain vaiheessa tämä kosahtaa.

Syy, miksi olin niin vastaan tuota ajatusta että alkoholismi on sairaus on se, että se siirtää vastuuta. Ei minua tympäise että isä sellaiseen tukeutuu. Hän saa siitä voimaa olla korkkaamatta. Mutta itse, siis minä. En halua ajatella että tässä olisi joku minusta riippumaton voima joka pakottaa minut juomaan. Pakko se on itse ottaa vastuu.

Kiitos vastauksesta. Tuli vähän liian ankarasti tuo eka viesti. Kyseessä on vain tosi henkilökohtainen asia ja ampui vähän yli.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Tuli vähän liian ankarasti tuo eka viesti. Kyseessä on vain tosi henkilökohtainen asia ja ampui vähän yli.
Sen verran haluan vielä sanoa ennen kuin käyn nukkumaan että en kokenut viestiäsi mitenkään ankaraksi vaan melko neutraaliksi ja analyyttisesti kirjoitetuksi...
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Nyt on kyllä Laitelan purettava sydäntään. Setti tulee olemaan raskasta. Siitä on nyt kuusi päivää, kun tulin Helsingistä asioilta kotiin Lappeenrantaan junalla ja kohtasin aiemmin sivulla 1220 mainitsemani hieman humalaisen naisen. En ole livenä koskaan nähnyt yhtä nättiä neitoa. Hän oli oikea namunen, ilo silmälle. No, tänään oli käytävä taas Helsingissä aamujunalla ja iltajunalla takaisin. Tilaa oli, joten päädyin palatessa samalle paikalle kuin viikko sitten. Muistin myös, missä tämä nainen oli istunut. Junan lähtiessä kohti Imatraa huomasin kyynelehtiväni, kun naisen istumapaikalla olikin tyhjää. Taisin siis ihastua.

Tällä hetkellä tämä tunne vain on ihan helvetin kurja, kun mitään en voi tehdä ja tiedän sen kyllä itsekin, pelkästään jo oma tämänhetkinen elämäntilanne huutaa, että ei pysty, puhumattakaan kaikista muista mahdollisista esteistä. Tämä on vieläpä sen verran noloa, ettei tästä kehtaa kenellekään tosielämässä edes puhua, johan minut naurettaisiin pellolle. Nolouden huippuna, olisin halunnut ottaa hänestä kuvan muistoksi, mutta sisäinen herrasmieheni sanoi, että moinen olisi luvankin kanssa aika pervoa, ei kukaan anna tuntemattoman ottaa itsestään kuvaa, ties minne se päätyy, joten iso NO NO. Hän vain oli niin nätti ja naisellinen (ei ole todellakaan itsestäänselvyys nykypäivän Suomessa, että moista tapausta kohtaisit), että olisin halunnut hänet muistaa. Siksi avaudunkin tästä teille, oi kasvottomat palstaveljet ja -siskot. Te saatatte minut tuomita, mutta ette ainakaan tiedä, kenelle vastaantulevalle kaduntallaajalle nauraa.

Vittu tää kuulostaa ihan teinikitinältä, mutta kun sattuu! Olen vain huomannut, että jos alan jotain tyhjänpäiväisyyksiä murehtimaan saatan kulkea pää pilvissä useamman viikon. Argh!
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös