Menee ehkä henkilökohtaiselle tasolle, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten kiinnostus naisia kohtaan ilmeni? Yleinen stereotypiahan on, että heteromies kiihottuu helposti aistihavainnosta ja myönnän itsekin kuuluvani tähän ryhmään. Teini-ikäisenä ei kummoinen tähtityttökuva tarvinnut olla seiskassa saadakseen aikaan miehisen reaktion jalkovälissä (juttujen perusteella epäilemättä moni kaverikin sopi tähän lokeroon). Olitko samalla tavalla kiinnostunut esimerkiksi pornolehdistä kuin lähes kaikki pojat siinä iässä (poislukien esim. uskonnollisen vakaumuksen omaavat)? Voivatko ystäväsi kuulua sitten enimmäkseen ryhmään "Jotkut miehetkin "tulevat kaapista" elettyään sitä ennen liitossa naisen kanssa tuntematta tätä kohtaan seksuaalista vetoa."
Aiemmin mm. homovastainen ilmapiiri sekä perheinstituutio, ovat varmaankin aiheuttaneet sen, että moni homomies on elänyt liitossa naisen kanssa ja "tullut kaapista" myöhemmin, kun asenteet ovat muuttuneet.
Parempi kysymys ehkä olisi, missä vaiheessa totesin että naiset eivät ole mun juttu. Miehistähän olen ollut kiinnostunut "aina", eli niin kauan kun seksuaalisia kiinnostuksia on ollut. Naisiin ajauduin tietenkin ryhmäpaineen alla (tämä oli kuitenkin 80-luvun loppua ja 90-luvun alkua, joten ilmapiiri oli toisenlainen) ja toki naisetkin on kiinnostanut jossain määrin. Ja juu, kyllä mä pornolehtiä selasin siinä missä muutkin. Tosin lempilukemista oli Kalle, siinä kun oli myös homosivut mukana.
Vasta reilu parikymppisenä ajauduin samaan sänkyyn toisen miehen kanssa ja siitä tuli se "wau", tästäkö ne pojat ovat puhuneet hehkuttaessaan seksiä. Sen jälkeen en pahemmin ole pahemmin taaksepäin katsellut. Muutama hairahdus tietenkin tullut matkan varrella, sellaisesta myös jälkikasvu on peräisin. Saattaisin mä vieläkin naisenkin kanssa olla, jos oikea tapaus tulisi vastaan. Parisuhteeseen en naisen kanssa enää lähtisi, siinä pettäisi itseään sekä naista.
Ja nämä ystäväni ovat kyllä tunteneet seksuaalista vetoa vaimojaan kohtaan. Mutta kuulemma se oli lähinnä se ihminen, ei sukupuoli. Miehiltä kuulemma saavat "enemmän". Tiedän tunteen.
Oliko tarpeeksi tyhjentävä vastaus? Ja vaikka menikin henkilökohtaiselle tasolle, ei haittaa. Jos olisi haitannut, en olisi vastannut. Ei tuossa mitään liian henkilökohtaista ole.